Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun suosituin lastenkirja ainakin varausten määrän mukaan on uusin Harry Potter eli Rowling, J.K. : Harry Potter ja puoliverinen prinssi.
Näyttää siltä, että kaskelotti on levinnein. Vertailu tehtiin pullonokkadelfiinin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pullonokkadelfiini)ja kaskelotin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaskelotti)kesken.
Värähtelyllä tarkoitetaan hiukkasen tai kappaleen edestakaista liikettä tasapainoasemansa ympärillä. Värähtely on jaksollista liikettä. Seuraavalla sivustolla on tietoa värähdysliikkeestä:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/fysiikka/kurssi3/aaltoliike/…
Värähtelystä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista fysiikan oppikirjoista:
Lehto, Heikki: Fysiikka 2: fysiikka yhteiskunnassa; aaltoliike. (Tammi, 2000). siv. 123 - 136.
Atomista avaruuteen: Aallot fysiikassa/ Timo Kärkkäinen... et. al., lukion fysiikka (Otava, 1995) siv. 8 - 23.
Laila Hietamiehen kirja Vierailla poluilla, oudoilla ovilla ilmestyi vuonna 1983 ja tuon ajan lehdet ovat luettavissa Helsingin pääkirjastossa Pasilassa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/. Kirjallisuuspalvelu BTJ julkaisi vuosina 1974-2002 Kirjallisuusarvosteluja lehtistä, ja numeroissa 11/83 ja 12/83 löytyy Helsingin Sanomien ja Suomenmaan arvostelut kyseisestä kirjasta. Nämä numerot ovat luettavissa mm. pääkirjastossa Pasilassa, Rikhardinkadun kirjastossa, Töölön ja Kallion kirjastoissa. Helsingin kaupunginkirjaston toimittamassa Sanojen aika- suomalaisia nykykirjailijoita sivustolla on tietoa Laila Hietamiehestä ja arvosteluja hänen teoksistaan. Sivustolta löytyi maininta kolmesta opinnäytetyöstä koskien Laila Hietamiehen tuotantoa:...
Uusi PIKI-verkkokirjasto on tosiaan ihan erilainen kuin entinen ja siksi varaaminen ja kaikki muukin on ensin outoa. Verkkokirjaston toimintaa parannetaan koko ajan, ja kun toiminnot vakiintuvat, sinne tulee kunnon ohjeet. Seuraavassa ensiapua:
Oma hylly tarkoittaa sitä, että kun löytää mielenkiintoisen kirjan, sen voi tallentaa ikäänkuin muistiin ns. omaan hyllyyn esimerkiksi myöhempää lainausta varten. Oma hylly toimii vähän kuin muistikirjana, ja siinä olevia kirjoja voi vaikka myöhemmin halutessaan varata. Oma hylly löytyy kohdasta "Omat sivut".
Jos haluat varata jonkin kirjan, jonka olet löytänyt haulla, se käy näin:
- Klikkaa kirjan nimeä, jolloin pääset kirjan teostietoihin. Alempana sivulla on lueteltu kaikki kirjastot, joiden...
Kirja löytyy joidenkin ylipistojen kirjastoista, mm. Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta ja käyttäytymistieteiden kirjastosta. Parin kirjan pitäisi olla paikallakin tällä hetkellä. Kirja on julkaistu myös verkkojulkaisuna.
Alla olevista linkeistä löydät kirjastojen yhteystiedot ja Helsingin yliopiston kirjastojen kokoelmatietokannan:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/toimipaikat.html
https://finna.fi
Louis V. Gerstner "Who Says Elephants Can't Dance?" - teosta ei valitettavasti löydy Oulun kaupunginkirjastosta, eikä Oulun yliopiston kirjastosta. Teoksen voi tilata kaukolainana muualta Suomesta. Kaukolaina maksaa Oulussa 1 e/teos. Voit laittaa Oulun kaupunginkirjastoon kaukolainapyynnön alla olevan linkin kautta:
http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/kaukolainapyynto
Kysymäsi teos Slekten Salvesen 1550-1995 löytyy Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Lainaus on ilmaista. Jyväskylän yliopiston kirjaston yhteystiedot löydät osoitteesta https://kirjasto.jyu.fi/yhteystietomme
Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston Lasipalatsin toimipisteellä Kohtaamispaikalla voi skannata negatiivejä asiantuntevan henkilökunnan kanssa tai itekseen. Jos haluat opastusta, varaa aika. Täältä yhteystiedot: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kohtaamispaikkalasipal…
Jos tiedät miten skannata, voit myös varata koneen Kohtaamispaikalta. Negatiiveja voi skannata koneilla 1-4. Ajanvaraus: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Eero Salola on kirjoittanut teoksen Helsinkiä oppimassa (Otava, 1957, toinen uusittu painos). Alkusanoissa kerrotaan, että teos on tarkoitettu kouluopetuksen rungoksi kotiseutuun tutustuttaessa. Aiemmin oli ilmestynyt Helsinki-Seuran toimesta vastaava kirja, Helsingin kuva-aapinen.
Helsinkiä oppimassa -kirjan kannessa on valokuva, jossa tyttö ja poika juttelevat poliisin kanssa, kenties Mannerheimintiellä. Takana häämöttää torni kelloineen. Kannen yläosan valokuva on mustavalkoinen, rusehtava. Kannen alaosa on turkoosinsininen ja siinä lukee valkoisin tikkukirjaimin HELSINKIÄ OPPIMASSA, OTAVA. Kirjaa on saatavilla ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastosta lainaksi. Ensimmäinen kappale nimeltä Helsinkiin alkaa sanoin: "Tiedätkö, Anneli, että...
Sophie Kinsellalta ilmestyy syksyllä 2015 kirja nimeltä "Kadonnut. Audrey". Tarkempaa tietoa Otavan sivuilla: http://www.kauppakv.fi/sis/Otava/tuote/9789511291732.
Aiemmin Kinsellan kirjoja on julkaissut suomeksi WSOY. Himoshoppaaja-sarja on julkaistu jo aiemmin pokkareina kokonaan, mutta painokset on myyty loppuun. Uusin julkaisukierros alkoi 2015, ja siinä on ilmestynyt toistaiseksi kolme osaa, Himoshoppaajan salaiset unelmat, Himoshoppaaja vierailla mailla ja Minishoppaaja. Uusista julkaisuista en löytänyt tietoa, mutta voit kysyä niistä suoraan kustantajalta. Yhteystietoja löytyy sivulta http://www.wsoy.fi/kustantamo/yhteystiedot/.
Myös vielä suomentamattomien kirjojen mahdollisesta julkaisusta voi kysyä kustantajilta eli edellä...
Ei saa kopioida, valitettavasti. Jos tuote on vielä ostettavissa, mikään kirjasto ei saa valmistaa täydentävää kopiota vaan rikkoutunut on korvattava ostamalla uusi.
Sen jälkeen, kun tuote poistuu markkinoilta eli sitä ei voi enää ostaa, tekijänoikeusasetuksessa mainituilla kirjastoilla (tieteelliset kirjastot, maakuntakirjastot, yleisten kirjastojen keskuskirjasto eli Helsinki) on lain 16§:n perusteella oikeus korvata rikkoutunut tai kadonnut osa kopiolla. Tätäkään poikkeusoikeutta ei siis ole ns. tavallisilla kunnankirjastoilla.
Heikki Poroila
Asiasanalla lastenkutsut löytyy tietokannastamme mm. seuraavia teoksia, jotka sopivat kestien suunnittelijalle:
68.26 MANNINEN: Lastenkutsut
68.26 CADOGAN: Lastenkutsut
30.81 HÅKANSSON: Iloiset lastenjuhlat
68.26 WILKES: Pikku juhlija
68.2 EKSTRAND HEMMINGSSON: Lasten oma juhlakirja
30.81 KOTKA: Onnistuneet lastenjuhlat
30.81 BOTELER: Iloiset lastenkutsut
Tässä listassa ei ole vieraskielisiä kirjoja, joissa kuitenkin on hyviä vinkkejä esim. kakkujen koristeluun. Tervetuloa kirjastoon valitsemaan kirjoja.
Aila Meriluodon runo Det är alltid något som stiger över gränsen on kokoelman Silmämitta (1969) toisesta osasta. Kyseisessä kokoelman toisessa osassa on vain ruotsinkielisiä runoja. Valitettavasti etsimästänne runosta ei ole suomennosta.
Meriluoto, Aila: Kootut runot (1977)
Jyri Schreckin asemesta ehdottaisin Jarkko Lainetta ja Nauta lentää -kokoelman runoa Sikermä V, josta löytyy kaikkea kaivattua: surua, väsymystä, parturi, jalkoja.
Surullista kuin parturissa, / en tiedä mikä siinä on. Ikkunasta näkyvät / ihmisten jalat. Ne näyttävät väsyneiltä.
Sinuhe egyptiläisen ensimmäinen painos julkaistiin v. 1945 kahdessa osassa. Kirjasta julkaistiin samana vuonna toinen painos ja se on yhteensidottu. Tiedot löytyvät Fennicasta (Suomen kansallisbibliografia) ja esim. kirjasta Mika Waltarin juhlakirja (WSOY 1958) Sinikka Musikan kirjoittamasta osasta Mika Waltarin tuotanto.
Näistä vaihtoehdoista A on hyvä tapa esittää asia. Ympärille ei tarvita lainausmerkkejä, eikä viivoja sanojen väleihin. Lainausmerkkejä voidaan käyttää osoittamaan, että ilmaus on esimerkiksi termi, käsite tai nimitys, mutta jos ilmaus erottuu tekstiyhteydestä tai on muuten tunnettu niin niitä ei tarvita.
Kolmoskohtaan ohje Kotimaisten kielten keskuksen mukaan on seuraava: Jos alkuosassa ei ole välilyöntiä vaan vaikkapa yhdysmerkki (Marja-Liisa, tosi-tv) tai ajatusviiva (20–30), se liitetään kokonaisuuden jälkiosaan yhdysmerkillä ilman välilyöntiä. Eli esim. Marja-Liisa-täti tai Suomi–Etelä-Afrikka-seura.
Yhdysmerkki sanaliiton sisältävissä yhdyssanoissa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/sanaliitot/ohje/131...
