Nimenmuutoksen voi tehdä ainoastaan paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Tarvitset mukaasi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, ja myös kirjastokortti on hyvä olla mukana. Voit tehdä nimenmuutoksen missä tahansa Vaski-kirjastossa. Vaski-kirjastojen ajankohtaisen listauksen näet esimerkiksi täältä: https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo/#85141
Löytämistäni luvuista kaikkein lähimmäs vuoden 1900 tilannetta menevät tiedot vuodelta 1890, jolloin väestöstä kuului aatelissäätyyn 0,12%, pappissäätyyn 0,26%, porvarissäätyyn 3,11% ja talonpoikaissäätyyn 26,15%. Säätyjen ulkopuolella oli 70,36% väestöstä.
Edellinen vastaava tilasto on vuodelta 1880, jolloin luvut olivat aateli 0,15%, pappissääty 0,33%, porvarissääty 3,19%, talonpoikaissääty 33,82%, kaikki muut 62,51%.
Vuoden 1900 väestötilastossa ei enää ollut mukana yhteiskuntasäädyn mukaan tehtyä kymmenvuotistaulua.
Lähde:
Suomenmaan virallinen tilasto. VI, Väkiluvun-tilasto : Suomen väestö 31:nä p:nä joulukuuta 1890
Kun itse olin koulussa 1950-1960-luvuilla, spartalaiset tosiaan esitettiin jollain lailla ihailua ansaitsevina. Syynä lienee ollut nuoren tasavallan alusta alkaen vallassa ollut sotilaallista rohkeutta ja kurinalaisuutta ihannoinut kulttuuri, jonka edistäjät näkivät antiikin Kreikan Spartassa sopivan kasvatuksellisen esikuvan. Todellisuudessa Sparta oli väkivaltainen ja eristäytynyt sotilasvaltio, joka perustui maaorjuuteen ja kansalaisten tiukkaan kontrolliin. Nykytermein Sparta oli epähumaani sotilasdiktatuuri.
Uskoakseni tämä spartalaisuuden ihailu on kuitenkin nykyään jo varsin harvinaista ja esiintyy lähinnä yhteyksissä, joissa kehutaan jonkun tyytymistä hyvin vaatimattomiin olosuhteisiin. Enää ei siis ihailla spartalaisten...
Käännösten laatiminen ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun. Jos laulusta olisi olemassa julkaistu suomenkielinen versio, sitä tietysti etsisimme mahdollisuuksien mukaan, tosin laulujen suomenkieliset versiot eivät välttämättä ole suoria käännöksiä alkuperäisestä sanoituksesta. "No more I love you's" -kappaleesta en löytänyt suomenkielistä versiota.
Ei löytynyt tietoa, että he olisivat sama henkilö. Wikipedia-artikkeli listaa osan Golden Voicen näyttelijöistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Golden_Voice
Vilpertti Viitasammakko -sarjan alkuperäinen nimi oli Philbert Frog. Vuonna 1993 valmistunutta brittisarjaa tehtiin kaikkiaan 13 jaksoa, jotka nähtiin Suomessa TV2:n ohjelmistossa sunnuntaisin syksyllä 1994. Ensimmäinen jakso esitettiin 4.9.
http://www.toonhound.com/philbert.htm
Suomenlinnan pääsaarten pesimälinnustoa on luonnehdittu sanoin "monipuolinen muttei mitenkään erityinen". Kevättalvella Suomenlinnan etelävallien pälvipaikoilla voi tavata kottaraisia, kiuruja ja niittykirvisiä. Saaren jaloissa lehtipuissa viihtyy kultarinta, joka Suomessa on levinneisyydeltään eteläinen laji eikä siis välttämättä aivan jokapäiväinen tuttu kaikille suomalaisille – olkoonkin, että harvinaisena sitä esiintyy meillä Oulun korkeudelle saakka.
Kiinnostavin osa alueen pesimälinnustoa löytyy Suomenlinnan ja kantakaupungin välisiltä luodoilta, joista osa on suojeltu. Lauttamatkalla Suomenlinnaan, lauttareitin länsipuolisilla luodoilla pesii haahkoja, sotkia, koskeloita, viisi lajia lokkeja – täältä löytyy esimerkiksi...
Helmet-kirjastojen vinyylilevyt löydät kirjoittamalla sivustolla www.helmet.fi hakukenttään * ja hakutulosten tultua valitsemalla vasemmasta sivupaneelista Aineiston kohdalta LP-levy. Alla oleva linkki toimii samalla tavalla:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A6__Ff%3Aface…
Klikkaamalla Sijainti-kohdassa Lisää näet listan kirjastoista, joiden kokoelmiin kuuluu vinyylilevyjä, ja voit rajata hakua lisää näyttämään tuloksia vain tietystä kirjastosta.
Tietoja saattaa löytää Siirtokarjalaisen tie -nimisestä henkilöhakemistosta, joka löytyy Turun kaupunginkirjastosta. Kirjasarja on 4-osainen ja siinä on mukana erillinen osoiteluettelo vuoden 1970-1971 asuinpaikkojen mukaan.
Mikäli etsimäsi henkilöt ovat antaneet tuohon kirjasarjaan tietojaan, sieltä saattaa löytyä lähtöpaikkakunta ja kaikki sotien aikaiset evakkopaikkakunnat.
Kirjallisuutta:
Siirtokarjalaisten tie. I-IV. Turku : Nyky-Karjala, 1970.
Siirtokarjalaisten tie: osoitehakemisto Turku : Nyky-Karjala, 1971.
Kansallisarkiston verkkopalveluihin kuuluu Karjala-tietokanta, johon on tallennettu luovutetun Karjalan seurakuntien kirkonkirjoista koottuja henkilötietoja 1600-luvulta alkaen. Nimi- ja asuinpaikkatietojen lisäksi voi etsiä...
Luulisin, että kyseessä on animaatiosarja Animaaniset (Animaniacs), jota esitettiin MTV3:lla vuosina 1997-1999. Animaaniset – Wikipedia
Sarjassa yhtenä hokemana oli "Hellou hoitsu", johon arvelen sinun viittaavan.
Näillä tiedoilla on vaikea vastata varmasti kysymykseesi, koulun historia vaikuttaa monimutkaiselta. Sinun kannattaisi tulla käymään Turun pääkirjastoon ja pyytää katsottavaksesi kotiseutukokoelman varastosta Turun tyttökoulun vuosikirjoja. Niissä annetaan myös oppilasluettelot, jospa sieltä löytyisi tuttu nimi? Turun tyttökoulun vuosikertomuksessa lukuvuodelta 1972 -1973 kerrotaan koulun historiasta näin:Turun tyttökoulu perustettiin Turun Tyttöopisto -nimisenä yksityiskouluna v. 1921 ja se muuttui asteittain neliluokkaiseksi koekouluksi ja samalla valtion oppilaitokseksi v. 1927 sekä kuusiluokkaiseksi tyttökouluksi v. 1952. Syksystä 1971 lähtien koulu muuttui asteittain viisiluokkaiseksi tyttökouluksi. Vuonna 1906 valmistunut...
THL kerää syntyneiden lasten rekisteriin kaikki Suomessa tapahtuneet synnytykset, synnyttäjät ja syntyneet lapset. Tiedot kerätään sairaaloista. Kotisynnytyksissä hoitava kätilö vastaa ilmoituksen tekemisestä. Rekisteriin on kerätty tietoja vuodesta 1987 lähtien.
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/aineistot-ja-palvelut/rekisterien-ti…
Helsingissä syntyneenä mahdollinen synnytyssairaalasi voisi olla joko Naistenklinikka tai syksyllä 2017 suljettu Kätilöopiston sairaala. Muitakin vaihtoehtoja sairaaloissa on https://www.kirjastot.fi/kysy/oliko-vuonna-1963-helsingissa-muulla
Voisit alkuun yrittää tiedustella HUS:in arkistoista syntymätietojasi. Naistensairaalan arkiston yhteystiedot löydät täältä https://www....
Suomalaisessa paikannimikirjassa kerrotaan: "Tahkomäen nimi liittyy tahko- eli hiomakivien louhintaan sen kallioista. Kallio sisältää kvartsihiekkaa, josta valmistetaan tahkoja, aiemmin siitä on tehty myös myllynkiviä ja sodan aikana hiomakiviä. Myös Nilsiän kirkon valkoiset kivet on louhittu Tahkomäestä".
Lähde:
Kotimaisten kielten keskus: Suomalainen paikannimikirja https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Teoksessa: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 2000) kerrotaan nimestä Pelkonen tähän tapaan:
Nimeä Pelkoi on pidetty muinaissuomalaisena henkilönimenä. A.V. Forsman mainitsee väitöskirjassaan (1891) esimerkkinä kristinuskon tuomasta pakollisesta nimenmuuttamisesta inkeriläisvanhimman Pelkoin eli Pelkoisen (Peljugin l. Pelgusijn) kasteen v. 1240. Hän sai nimen Filippi, mutta kutsuttiin kuitenkin edelleen pakanallisella nimellään.
Nimeä tapaa 1500-luvun puolivälin lähteissä etenkin Karjalasta (Jääski, Kivennapa, Lappee, Muolaa, Viipurin kaaupunki ja pitäjä: 1600-luvulla myös Hiitola, Kitee, Rautu, Pälkjärvi) ja Savosta (Rantasalmi, Sääminki, Tavinsalmi, Vesulahti), jossa esiintyy myös nimeä Pelkinen (Pelkin, Pelckoinen),...
"Hyvä Veli" on ollut alun perin nimenomaisesti kirjeenvaihtoon kuulunut tapa puhutella vastaanottajaa, kun on tarvittu muodollista tuttavallisempaa ilmausta. Suomalaisessa perinteessä "rakas"-sanaa on käytetty vain niin sanotusti tositarkoituksessa, hyvin läheisten tai sukulaisten välisessä kirjeenvaihdossa, eikä englantilaisen kielialueen "Dear..."-aloitus siksi sovellu kovinkaan hyvin suomalaiseen tunneilmastoon. "Veli"-sanan käyttöön voisi ajatella päädytyn vaikkapa siksi, että on haluttu ilmaista jonkinlaista henkistä sukulaisuussuhdetta ilman tarpeetonta tunteilua. Per T. Ohlssonin kirjassa Albert Bonnier ja hänen aikansa kuvataan Bonnierin ja Zacharias Topeliuksen välisen kustantaja–kirjailija -suhteen kehkeytymistä...
Älyn ja karvoituksen yhteys vaikuttaa olevan kansainvälinen aihelma, johon liittyviä sanontoja löytyy eri puolilta maailmaa – toisissa kulttuureissa puhutaan parrasta, toisissa hiuksista. "Aivot eivät ole parrassa", sanoo esimerkiksi intialainen. "Partaa on kasvanut, järkeä ei", sanotaan puolestaan Ukrainassa. Monilla näistä sanonnoista voi havaita yhteyden ikään: "Ei järki ole iässä vaan päässä", kuuluu turkkilainen sananlasku.
Hiuksettomuuden ja älyn liiton taustalla saattaa hyvinkin olla ajatus "vanhuuden viisaudesta" yhdistyneenä huomioon kaljuuntumisesta ikääntymisen ulkoisena tunnusmerkkinä. William Shakespearen näytelmässä Hairauksia sanaillaan – Paavo Cajanderin suomentamana – näin:
Antipholus...
Laulukilpailun voitti Kari Rydman kappaleella Mitä sanoisin sinulle tänään. Toiseksi tuli Erna Tauron Den gamla brudkläderskan (Vanha kaaso), sanat Evert Huldén. Kolmanneksi taas tuli Tauron Höstvisan (Syyslaulu), sanat Tove Jansson.
Lähde:
Nyberg, Minna: Tauro, Erna. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 24.10.2023). Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe20051410; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-008957, (ISSN 1799-4349, verkkojulkaisu)
FAS-oireyhtymästä ja FAS-lapsesta löytyi Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi) kaksi teosta: A-klinikkasäätiön vuonna 1999 julkaisema kirja FAS-lapsi - raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit ja tekijältä Michael Dorris The broken cord -niminen teos. Lisäksi ainakin Alta Vista-hakupalvelusta löytyy useita linkkejä haettaessa hakusanalla FAS-oireyhtymä.
Hei!
Tässä muutama nettilinkki:
-http://www.nuorisokirjailijat.fi/kurvinenjorma.shtml =Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli
-http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/kurvinen.html (Mm. kaikki Kurvisen teokset löytyvät täältä)
Tietoa voit etsiä myös kirjastosta esim. seuraavista teoksista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1-2
Suomalaisia nykykertojia
Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän
Kirjastolehti 11/1994
Mainittua teosta ei ole käännetty suomeksi. Joitakin Benjamin Franklinin aiempia teoksia on suomennettu, ja niiden tiedot löytyvät Fennicasta. Koska näissä vanhemmissakin teoksissa on ohjeita onnen ja rikkauden tavoittamiseksi, niista voisi olla hyötyä yllä mainitun tekstin suomennostyössä. Helsingissä teoksia ei näytä olevan, mutta ainakin Seinäjoen pääkirjastosta löytyy (kaukolainattavaa) aineistoa.
Tarvittavia osoitteita:
http://finna.fi
http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form1
http://www.lib.hel.fi/
