Hei,
olemme yrittäneet etsiä vastausta, mutta toistaiseksi ilman menestystä.Yritämme kuitenkin edelleen.
Kerrottiinko ohjelmassa tarkemmin kakusta, esim. ostettiinko se konditoriasta vai leivottiinko niitä myöskin kotona? Saksassa on erittäin runsas ja monipuolinen konditoriaperinne ja varsinkin suuritöisimmät leivonnaiset on usein ostettu valmiina.Jos Hitlerin mukaan nimetty kakku on kuulunut noihin valmiina ostettaviin, ei sen reseptiä enää taida löytyä.
yst. terveisin
Marja Immonen
Sekopäiset serkukset ja muita tarinoita sisältää seuraavat kahdeksan Gorey-tarinaa: The deranged cousins (Sekopäiset serkukset), The doubtful guest (Kummallinen kyläilijä), Ghastlegrumb tinies (Kalmanmurun kakarat), The west wing (Länsisiipi), The pious infant (Hurskas lapsukainen), The blue aspic (Sininen syltty), The eleventh episode (Yhdestoista episodi) ja The disrespectful summons (Ylimielinen manaus).
Hei !
Helmet-kirjastojen käyttösäännöissä lukee, että laina-aikaa ei voi lisätä, jos aineistosta (kirjat yms) on varauksia. Eli teidän tapauksessanne pitää valitettavasti tyytyä neljään viikkoon. Kannattaa kyllä tarkistaa viimeisenä palautuspäivänä, josko varaukset olivat poistuneet, eli varaaja olisi saanut teoksen jonkun muun kirjaston kappaleen.
Kyllä, saat kirjastokortin myös viikonloppuisin, jos kirjasto on auki. Ota henkilötodistus mukaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Elokuva taitaa olla sen verran vanha, ettei sitä ole saatavilla enää uutena nettikaupoista pikaisen haun perusteella. Käytettynä sitä löytyy esimerkiksi Huuto.netistä (http://www.huuto.net) ja Keltaisesta pörssistä (http://www.keltainenporssi.fi). Laita vain elokuvan nimi hakuun, niin saat tulokset. Kannattaa tosin olla tarkkana, sillä siitä on myynnissä tällä hetkellä myös VHS-videoversio.
Elokuvan esittämistä televisiossa voi toivoa laittamalla asiasta palautetta tv-yhtiöille. Osoitteesta http://www.tv-opas.com/tietoa/katsojapalvelut.php löytyvät suurimpien toimijoiden yhteystiedot.
Meillä on meneillään kirjastojärjestlmän vaihdos ja verkkokirjasto on suljettu kuten koko kirjastojärjestelmä ensi maanantaihin saakka. Pystyin kuitenkin tarkistamaan vielä vanhasta kirjastojärjestelmästä sen, että lainojenne eräpäivä on 02.05.2016.
Tarkoitatko siis Helmet-sivuston lisäämistä Chromen kirjanmerkkeihin? Se onnistuu, kun menet Helmetin pääsivulle, klikkaat oikeasta yläkulmasta valikkoa, valitset ”Kirjanmerkit”, ”Aseta sivu kirjanmerkiksi” ja ”Valmis”. Samalla tavalla voi lisätä jonkin muun sivun kirjanmerkkeihin, kun teet edellä mainitun ollessasi haluamallasi sivulla.
Kirjastoasetus (406/2013) määrittelee kirjaston henkilöstön koulutusrakenteen ja kelpoisuusvaatimukset. Määritelmän 2. kohdan mukaan ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot pätevöittää alalle.
Näin ollen päätutkinnolla ei ole lain puolesta väliä, jos vaadittavat 60 (lisä)opistopistettä täyttyvät. Kirjastot voivat määritellä omia pätevyysvaatimuksiaan. Voit selailla avoimia työpaikkoja esimerkiksi Kirjastot.fi-sivuston ammattikalenterista: http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat#.V5miFE0QbGI
Epävirallinen matkustajaluettelo löytyy täältä: http://www.airfrance447.com/06/02/unofficial-air-france-447-passenger-l…
Etsimäni perusteella virallista matkustajaluetteloa ei ole julkaistu kuin matkustajien ja henkilökunnan kansallisuuksien mukaan. Air Francen julkaisema luettelo löytyy heidän lehdistötiedotteistaan numero 5: http://alphasite.airfrance.com/en/s01/press-releases
Kyseessä saattaisivat olla Riikka Jäntin Vaahteratuvan väestä kertovat kirjat, joissa seikkailevat Nökö-orava, Toivo-siili ja Iiris-hiiri kumppaneineen.
Nokikätkön ritarit ja Kuuhiisi -kirjassa (2005) remontoidaan Vaahteratuvan keittiötä. Leivinuunista löytyy nyytti, jossa on salaperäisiä karttoja. Uunin perältä löytyy vielä luola, joka johtaa Rottalan kartanoon liittyvään seikkailuun.
Vaahteratuvan väki ja vaarallinen peto -kirjassa (2008) selvitellään metsästä löytyneiden suuren pedon jälkien arvoitusta.
Vaahteratuvan väki ja Kivihovin kirous (2010) vie vaahteratupalaiset ilmapalloaluksella Kivihovin kaupunkiin. Siellä Toivon päälle langetetaan kirous, josta on selviydyttävä ennen kuin kotimatka voi alkaa.
Nökö, Toivo ja Iiris...
Tarkoitat varmaankin tätä vuonna 2012 ilmestynyttä kirjaa: Pieksämäen seudun Putkoset: enempi kuin muita immeisiä / Mauri Putkonen ja Marianne Sartomaa.
Kirjaa on vain joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa. Useimmista kirjastoista sitä ei saa kotilainaan, mutta Turun yliopiston kirjastossa on lainattava kappale. Voit saada kirjan kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
http://finna.fi
Tietoja kyseisestä kirjasta (42 s.) löytyy lähinnä Suomen kirjallisuuden historioissa, esim. Suomen kirjallisuus III: Turun romantikoista Aleksis Kiveen tai Suomen kirjallisuushistoria 1: Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin (1999).
Jos kirjoja ei saa asuinmaastasi Ruotsista, kysy kaukolainamahdollisuutta lähikirjastostasi.
Netistä löytyi seuraava sivu, jossa tosin ohitetaan vain maininnalla Juteinin esikoisteos: http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/juteini.html
Tietoja on kaikkiaan kovin vähän, siksi ehdotankin, että ottaisit yhteyttä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistoon http://www.finlit.fi/kia/index.html . Ehkä heillä on arkiston kätköissä sellaisia tietoja, joita ei löydy meidän...
Tästä huonekasvista ei tosiaan löytynyt "kirjatietoa", mutta tässä on muutama nettiosoite: http://www.zone10.com/planttips/1999/073099.htm,
http://www.desert-tropicals.com/Plants/Araceae/Zamioculcas_zamiifolia.h…,
http://www.sunshinetropical.com/WhatisZZ.htm
PIKI-kirjastojen kokoelmista löytyy Mouhijärven historiasta esimerkiksi seuraavanlaisia teoksia:
Simo Penttilä (toim.), Mouhijärvi 1639-1989
Simo Penttilä, Mouhijärvi. 2, Mustianojalta Uotsolaan
Simo Penttilä, Mouhijärvi 1867-2008
Henrik Widenius, Kuvaus Mouhijärven pitäjästä Turun läänissä
Mouhijärven historiaa käsitellään myös Sastamalan historia -kirjan osissa.
Sastamalan historia. 1,1, Esihistoria
Sastamalan historia. 1,2, Esihistorian liiteosa
Sastamalan historia. 2, 1300-1860
Sastamalan historia. 3, 1860-1920
Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ määrittelee maineen seuraavasti: jostakusta tai jostakin vallitseva käsitys, mielipide. Nykysuomen sanakirja 2 (1980) määritelmässä maine on määritelty myös näin: jotakin koskeva, kerrottuna leviävä tieto, kulkupuhe tai huhu.
Maine on monen tekijän summa, ja se voi olla positiivinen tai negatiivinen. Maine on muuttuva ja se koostuu mielipiteistä, kokemuksista, tunteista ja tiedosta. Henkilön käytös ja teot suhteessa muiden odotuksiin vaikuttavat hänen maineeseensa. Maine voi siis muuttua ja mainetta voi näin ollen myös parantaa tai sitä voidaan heikentää muiden käsityksissä. Jos haluaa muuttaa mainettaan tulee toimia tavalla, joka vahvistaa haluttua mielipidettä...
Kysyin suoraan Karistolta ja he vastasivat näin:"Hei, valitettavasti näillä näkymin kyseisen kirjasarjan viimeistä osaa ei suomenneta.Ystävällisin terveisin,Laura KurkiKustannustoimittaja / Editorlaura.kurki@karisto.fi"
Suomen murteiden sanakirjan mukaan kutura tarkoittaa 'syvennystä, kuoppaa'. Tämä sanan tavanomainen merkitys lienee syvän lautasen nimityksen taustalla. Tutkimani etymologiset, kansanperinteen ja muut sanakirjat eivät tuoneet lisävalaistusta asiaan.
Salanimellä Untamo Raakki kustantajille tarjottu Lauluja Saatanalle on ilmeisesti olemassa vain käsikirjoituksena. Panu Rajalan seikkaperäisen Waltari-elämäkerran teosluettelon mukaan käsikirjoitus on Ritva Haavikon hallussa.
"Joitakin hillitympiä runoja Waltari pelasti myöhempiin valikoimiin. Niitäkin hän yleensä loivensi", kirjoittaa Rajala. Varhaisimmat julkaistut Lauluja Saatanalle -runot ovat Työläisnuoriso-lehden numeroissa 16 ja 19 vuonna 1927 mukana olleet Ruumissaatto ja Hautausmaalla sekä Waltarin ja Olavi Paavolaisen ("Olavi Lauri") yhteiskokoelmaan Valtatiet (1928) päätynyt Pyramiidiuni (kehiteltynä siten, että sarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat laajentuneet ja kolmas poistettu). Lisää Lauluja Saatanalle -...
kyllähän runosta löytyy yhteiskunnallisia viittauksia, mutta en ota kantaa uskonnollisen tulkinnan oikeellisuudesta tai vääryydestä. Tulkintahan on aina jossakin mielessä lukijan mielipide tai oma tulkinta kuitenkin. Uskonnollisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia ajatuksia voidaan tulkita toistensa kuvaajina. Eli virallista kantaa ei vastaaja tässä muodosta, mutta toivottavasti lukupiiri tai seminaari toi esiin erilaisia tulkintoja.
