Nykysuomen sanakirja, osa 4 ( WSOY,1996) selittää sanan rauhan hieroja tarkoittavan rauhanneuvottelijaa,- tunnustelijaa. Valitettavasti muuta selitystä en löytänyt. Kotimaisten kielten keskus Kotus tuntee suomen kielen, heiltä voisi sanojen alkuperää kysellä.
http://www.kotus.fi/
Hei Hämeenlinnan kirjastosta,
Kaunokirjallista teosta, jossa olisi aiheena juuri Tampereen yliopistollinen sairaala ei valitettavasti ole. Tiedustelin asiaa myös Tampereen kaupunginkirjastosta.
Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta löytyy kaunokirjallinen teos, joka on julkaistu 1978. Sen voi lainata kirjastosta.Yksi tietokirja, tutkimus, on tehty juuri TAYSta. Kaksi muuta yleensä sairaalan käytännöistä ja ne on julkaistu 1977 ja 1986.Näitä teoksia ei ole Hämeenlinnan kirjaston kokoelmissa, mutta halutessasi saat ne lainaksi jättämällä niistä kirjastoon kaukolainapyynnön. Kaukolainapyyntö, ohjeet:https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainat
Teokset:
40 vuotta lasten erikoissairaanhoitoa Tampereella : Tampereen lastenklinikan...
Voisiko sormus olla luokkasormus ja lyhenne VYL tarkoittaisi Varkauden yhteislyseo ja VA olisi 5.luokka A (rinnakkaisluokka A). Tähän saisi vahvistuksen löytämällä elossa olevan luokkakaverin. Palveluun Koulukaverit https://www.koulukaverit.com/ rekisteröitymällä ja kirjautumalla voi viestitellä joillekin Varkauden yhteislyseon oppilaille, jotka ovat päättäneet koulunsa 1940-luvulla.
Valitettavasti kirjastojärjestelmämme toimii niin, että jos jostakin nimekkeestä on yksikin varaus, niin lainojen uusiminen ei onnistu, ennen kuin tämä varaus on käsitelty lähtemään noutokirjastoon.
Varaukset käsitellään kirjastoissa mahdollisimman nopeasti. Uusimista kannattaa kokeilla jonkin ajan kuluttua uudelleen.
Pahoittelen tästä järjestelmän ominaisuudesta aiheutuvaa haittaa.
Lahden kauppateollisuus ja eeva tuote eivät tuo suoraa vastausta Fennica-tietokannassa eivätkä Frank-monihaussa.
Finnasta löytyy tuo arkistoviite...
Kannattaisi varmaan kysäistä museoihmisiltä esim. Design museosta
Esinekokoelma
näyttelylainat, tutkijapalvelut
Merja Vilhunen
Puh. +358 9 6220 5416, +358 50 584 9784
merja.vilhunen@designmuseum.fi
Toivottavasti heillä on parempaa osaamista tietokannoissa.
Finna-palvelun (Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen hakupalvelun: https://www.finna.fi/) kautta löytyy runsaasti materiaalia aiheestasi. Alla linkki hakutulokseen (hakusanoina perhetyö menetelmät). Voit tarpeesi mukaan rajata hakua sivun vasemmasta reunasta esim. opinnäytteisiin tai artikkeleihin, tai rajata haun koskemaan esim. vain verkossa saatavilla olevia:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=perhety%C3%B6+menetelm%C3%A…
Kysymyksessä on todennäköisesti Vilperin Perikunnan kappale Joulupukki (Easy Livin'). Yhtye on levyttänyt kappaleen aiemmin eri sanoilla nimellä Piirimyyjä.
Kappaleen voi kuunnella https://www.youtube.com/watch?v=61k7ku8_YsQ
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, kuinka paljon olet jo selvittänyt aihettasi. Oman alasi erikoiskirjastoista (Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto) löytyy varmasti aineistoa aiheestasi.
Helsingin kaupunkirjaston asiakastyöasemilla on käytettävissä Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta, Linda. Hakusanalla business-to-business sieltä löytyy 13 viitettä, elektroninen kaupankäynti / elektroninen kauppa antaa 14 viitettä. Kaikki viitteet ovat uudehkoja. Kotimaisisia aikakauslehtiartikkeleita löytyy Arto-viitetietokannasta (erityisesti hakusana elektroninen kauppa).
Kirjaston työasemilla on pääsy myös Ebsco-artikkelitietokantaan, joka sisältää viitteiden lisäksi myös paljon lehtiartikkeleita kokotekstinä. Koehaku sanalla business-to-business...
Kannattaa tutustua ainakin Juha Niemisen teokseen "Nuorisossa tulevaisuus. Suomalaisen nuorisotyön historia", Nuorisotiedon kirjaston tietokantaaan (http://www.alli.fi/kirjasto/), josta löytyi esim. artikkeli "Nuorisotyöntekijöitten koulutuksen varhaiset vaiheet Suomessa: kirkollisten järjestöjen työntekijäkoulutus 1890-1910" sekä mielenkiintoisen lähdeluetteloon sivulla http://www.minedu.fi/nuora/nuorisotyo_7.html.
Tähän kysymykseen en osaa vastata suoraan, mutta yritän antaa lähteitä, joista voit mahdollisesti saada lisää tietoa.
Rauno Nieminen on soitinrakentaja, joka on kirjoittanut paljon jouhikosta, esimerkiksi kirjan (tai nuotin) "Jouhikko - The bowed lyre" (2. korjattu painos 2017). Se sisältää tekstiä, kuvia, nuotteja ja cd-levyn. Siinä jouhikon jousesta kerrotaan vain lyhyesti jousen käytön yhteydessä (s. 44-45). Sen mukaan sointiin vaikuttavat jousen malli (kaareva vai suora) ja jouhinipun kiinnitys, jousen paino ja jouhien määrä, mutta mitään tarkkaa määrää ei anneta. Hyvä jousi on kuitenkin kevyt, painaa 15-20 grammaa. Myös tapa käyttää jousta vaikuttaa soittimen ääneen. Esimerkiksi tallan läheltä soitettaessa ääni on...
Kyseessä on ranskalaisen Henri Verneuil'n vuonna 1967 ohjaama elokuva "La vingt-cinquième heure", jota esitettiin Suomessa elokuvateattereissa jo samana vuonna nimellä "25. tunti". Elokuvan pääosissa näyttelivät Anthony Quinn ja Virna Lisi. Elokuva perustuu romanialaisen Virgil C. Gheorghiun samannimiseen romaaniin, jonka Lauri Hirvensalo suomensi vuonna 1952.
http://www.imdb.com/title/tt0062445/reviews?ref_=tt_urv
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/120336
https://en.wikipedia.org/wiki/The_25th_Hour_(film)
Löydät vanhan vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kauan-kauan-sitten-nain-elokuvan?from=term/249639&language_content_entity=fi
Tekijänoikeussuoja koskee myös teoksen nimeä. Sinun kannattaa olla yhteydessä Sanastoon, joka valvoo kirjailijoiden tekijänoikeuksia.
https://tekijanoikeus.fi/
https://www.sanasto.fi/
https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeuslaki
https://www.bod.fi/fingerprint/fi/yleinen/tekijanoikeusvinkit-kirjan-kirjoittajalle/
https://minedu.fi/documents/1410845/3961072/Lausunto+1998-03+Teoksen+nimen+tekij%C3%A4noikeudellinen+suoja
Suomen kansallisbibliografia Fennicassa ei ainakaan toistaiseksi ole ennakkotietoa James Dashnerin The Maze Runner -sarjan kääntämättömien osien suomennoksista. Sarjan aiemmat suomennetut osat on julkaissut Basam Books -kustantamo. Sinun kannattaa tiedustella kustantamolta, onko sarjalle tulossa jatkoa suomeksi.
https://basambooks.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Omatoimiajalla on kirjastojen aukioloaikaa laajennettu. Kirjastojen tilat ja laitteet ovat asiakkaitten käytettävissä, lainaus, palautus, varausten nouto, kopioiminen ja tulostaminen toimivat tuolloin itsepalveluna. Henkilökunta keskittyy omatoimiajalla muihin tehtäviin, muun muassa logistiikkaan eli tilattujen varausten sekä palautuvan aineiston purkamiseen kuormista.
Logistiikan määrää valaisee esimerkiksi artikkeli Helsinign kaupunginkirjastolle myönnetystä logistiikkahankepalkinnosta
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helsingin_k…;
Hei,
Tilastokeskuksen palkkatilaston 1971 (s. 37) mukaan kansakoulunopettajan kuukausikeskiansio oli 1750 mk.
Linkki palkkatilastoon: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/170226/xtds_pa_197100_1971_…
Pätevyys-/työkokemustieto onkin hankalammin kaivettavissa oleva tieto. Tilastokeskus lienee oikea kohde, jos tätä haluaa selvittää.
Helmet-alueella on vähän Aku Ankka -aineistoa italian kielellä. Suurin osa on kuvakirjoja. Varsinaisia sarjakuvia löytyy vain neljä kirjaa.
Muualla Suomessa on enemmän italiankielisiä Disney-julkaisuja. Näitä voi selata finna.fi-portaalista hauilla Aku Ankka ja Mikki Hiiri. Aineistosta voi tehdä kaukolainapyynnön.
Italiankielisiä Disney-sarjakuvia on jonkin verran luettavissa myös ilmaiseksi verkossa, esimerkiksi sivustolla topolino.it tai Internet Archivessa.
Lagerlöfin teos Gösta Berlingin taru kertoo Värmlannista. Myös Kristuslegender ; Kejsarn av Portugallien : en värmlandsberättelse kuuluu värmlantilaiskertomuksiin.
Peukaloisten retkilläkin poiketaan Värmlannin Mårbackassa. Linkki Helmet.finna.fi (hakusana värmlanti)
Samalla haulla löytyi myös Veikko Mäkisen kirja vaellus Eedeniin (2016)
Selma Lagerlöfin lähisuvussa ei näytä olleen suomalaiskytkentöjä. Wikipediassa kerrotaan:"Selma Lagerlöf syntyi 20. marraskuuta 1858 Mårbackan kartanossa Länsi-Ruotsissa. Hän oli luutnantti Erik Gustaf Lagerlöfin ja Elisabet Lovisa Wallrothin tytär. Hän oli viides heidän kuudesta lapsestaan. Selma Lagerlöfin isänisä, Daniel Lagerlöf (1776–1852) oli Elias Tegnérin...
