Kalevalan historiallisuus vaikuttaa kuuluvan niihin ikuisuuskysymyksiin, joihin ei ole olemassa yhtä selkeää vastausta. Niin kuin Lauri Honko aiheesta kirjoittaa kirjassa Eepoksia ja eepostutkimuksia Itämereltä Intiaan, "vanha kansanrunous oli aika köyhää selvien historiallisten kiinnekohtien tarjoamisessa. Historialliselle tulkinnalle oli tavallaan esteitä itse aineistossa. Jos ajatellaan vaikkapa maantieteellisesti läheisiä venäläisiä bylinoita, joissa on aivan selviä viittauksia vuosisatojen takaisiin tapahtumiin, niin mitään sellasta on vaikea löytää tästä perusilmeeltään varsin mytologissävyisestä kalevalamittaisesta runoudesta."Nekään Lönnrotin Kalevalassa hyödyntämät kansanrunot, jotka on mahdollista kytkeä historiallisiin...
Hei,
Märäjälahden koulu aloitti 1911, jolloin opettajia on ollut kaksi.
Koulu sijaitsi Sarkkilantien varressa (Tarkka sijainti: 63.2596°N, 30.0399°E). Koulu on käsittääksemme edelleen olemassa, mutta yksityisomistuksessa.
Märäjälahden koulu sotketaan usein entiseen emäntäkouluun, joka sijaitsee samalla suunnalla. Märäjälahden koulu lakkautettiin 1.8.1993. Sanomalehti Karjalaisen numerossa 320 on ollut 1961 lehtijuttu koulun täyttäessä 50 vuotta.
Suosittelen selvyyden vuoksi kirjoittamaan pantoum-ilta.
Kielitoimiston ohjepankissa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi neuvotaan seuraavasti:
"Jos yhdyssanan osana oleva vierassana on hankalasti hahmottuva tai sen arvellaan olevan lukijalle tuntematon, yhdysmerkkiä kannattaa selvyyssyistä käyttää. Muuten vierassanaa ei tarvitse erottaa yhdysmerkillä:
par-tulos
no-näytelmä
rockmusiikki
muotishow"
Lume-sana on johdos samasta vartalosta, josta on muodostettu verbi lumota.
Sana lume on tullut käyttöön 1800-luvun jälkipuoliskolla. Se on esiintynyt nimenomaan sanonnassa "silmän lumeeksi". Elias Lönnrotin sanakirja kertoo, että monikollisena sana on merkinnyt noitakeinoja tai silmänkääntötemppuja.
Verbillä lumota on vastineita muutamissa lähi- ja etäsukukielissä (esimerkiksi viron lummata ja marin lumas). Sanalle on esitetty myös germaaninen lainaetymologia, jolloin sanan lainalähteenä olisi muinaisgermaanin klumo(ja)n.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
https://kaino.kotus.fi/ses/
Länsimaisissa lentokoneissa nopeusyksikkönä käytetään normaalisti solmua (KIAS = Knots Indicated Airspeed). Mm. venäläisissä ja kiinalaisissa koneissa nopeuden yksikkö on km/h (IAS = Indicated Airspeed).
Molempien Kemijokien suussa sijaitsee Kemi-niminen kaupunki. Vienan Kemi mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 1400-luvulla, Suomen Kemi 1300-luvulla. Molemmat ovat siis hyvin vanhoja.Suomen murteiden sanakirjan mukaan kemi tarkoittaa mm. kenttää tai niittyä. Vienan Kemin nimi on venäjäksi Кемь (Kem), mistä voisi ehkä päätellä, että nimen taustalla ei ole sama murresana kuin Suomen puolella.Lisätietoa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemi_(Viena)https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemin_historiaKemi Suomen murteiden sanakirjassa
Suomen simpukoista löytyy perustietoa teoksesta Suomen eläimet 5 W+G 1986. Tästä eläinkirjasarjasta on ilmestynyt uudempikin laitos, osa Selkärangattomat 1998.
Internetistä löytyy tietoa aiheesta esim. osoitteista: http://www.edu.lahti.fi/projektit/vesijarvi/rverkko/jsimpuk.html
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/6.elokuu/SIMP3199.HTM
http://helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19980803/ajas/980803aj01.html ja
http://lambda.nic.fi/~ksuk/simpukat.htm
Lehtiartikkeleita aiheesta myös löytyy useita, kannattaa poiketa kirjastossa ja pyytää sieltä artikkelilista.
Internetistä löytyvät seuraavat sivut Marvi Jalosta: http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=1245&A=closeall&C=10676
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomarvi.html
Seuraavissa kirjoissa on myös tietoja: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (BTJ Kirjastopalvelu, 1999) s. 53-56 ; Nuorten suosikkikirja kautta Plätän (Suomen nuortenkirjaneuvosto, 1996) s. 18-20.
Tampereen kirjaston kokoelmissa on lehtileikekuori Marvi Jalosta.
Seuraavista osoitteista mm. löydät tietoa sademetsien maaimanlaajuisista ilmastovaikutuksista:
http://www.students.tut.fi/~josh/sademetsa/index.html
http://www.kepa.fi/tropiikki/x_ymparisto.html
Reiman kotisivut ovat osoitteessa http://www.reima.com .
Sivuilla on esitelty yhtiötä ja sen tuotteita.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi kaksi viittausta Reimasta:
Rantanen, Jaana: Onko tulevaisuuden pukeutumisessa älyä?
Prosessori 2000: 11
Forssell, Jarno:
Vaate älyää
Suomen kuvalehti 1999:47
Radioasemat maittain löytyvät seuraavasta vuosittain ilmestyvästävä hakemistosta:
World Radio TV Handbook WRTH.2004: the directory of international broadcasting. Aineistotietokannassa,http://www.helmet.fi/, näkyvät kirjastot, joiden kokoelmissa se on.
Internetissä kaupallisia radioasemia löytyy osoitteesta:
http://www.ficora.fi/suomi/radio/PRAlista.htm.
Yleisradion sivuilta, http://www.yle.fi/radio/,
voi hakea YLE:n radiokanavien taajuuksia paikkakunnittain.
Voit hakea vaikkapa Googlesta eläinkuvia. Yleensä sellaiset kuvat, jotka ovat julkisilla hakukoneen sivuilla, ovat vapaasti käytettävissä.(www.google.fi - kuvahaku)
Peter Northin kirjasta Culture shock! : Cambodia (2008) kerrotaan, että Kambodzassa on käytössä kansainvälinen metrijärjestelmä eli nykyinen SI-järjestelmä (ks. esim. Wikipedia, http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_yksikk%C3%B6j%C3%A4rje…, josta näkyy myös käyttöönottoajat eri puolilla maailmaa).
Ilmansuuntien nimistä en valitettavasti löytänyt yksiselitteistä lähdettä. Northin kirjassa asiasta ei mainita mitään, mitä voinee pitää viitteenä siitä, että käytössä on yleismaailmallisesti tunnetut ilmansuunnat. Kambodza on myös International Organization for Standardizationin eli ISO-standardit määrittelevän organisaation jäsen (http://www.iso.org/iso/about/iso_members.htm), ja näihin standardeihin kuuluu mm. paikanmääritys pituus...
Hei!
Kiitos kysymyksestä.
Lehtiartikkeleita voi kotoa käsin hakea Artosta (kotimainen artikkeliviitetietokanta). Toinen käytössämme oleva artikkeliviitetietokanta on Aleksi, mutta se ei ole vapaasti internetissä käytössä vaan vaatii jalkautumisen kirjastoon.
Molemmat tietokannat ovat viitetietokantoja ja niissä oleva aineisto on elektronisessa muodossa ainoastaan osin.
Etsittäessä artikkeleita Artosta, asiasanan brändit lisäksi kannattaa käyttää myös sen rinnakkaistermejä: brandit, merkkitavarat, mielikuvat, tavaramerkit.
Arton perushakuun pääsee osoitteesta: https://finna.fi > haku.
Kun hakusanat laatikkoon kirjoittaa brändit ja painaa hae, saa reilun kokoisen hakutuloksen. Hakua voi ja kannattaa tämän jälkeen tarkentaa sivun oikeasta...
Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä".
Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä".
Lapsuus taskuun -kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Sen sijaan sitä löytyy Tampereelta.
Kirjan voi tilata Tampereelta johonkin Helmet-kirjastoon Kaukopalvelun kautta. Täältä voi täyttää kaukopalvelulomakkeen http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…. Kaukopalvelu on maksullista, 7 euroa / kirja.
Tämä teksti taitaa kuulua niiden aika lukuisten runojen joukkoon, joiden tekijää ei kukaan enää tiedä, jos on koskaan tiennytkään.
Kirkollinen Hautaustoimisto -niminen palvelu on sijoittanut tämän 135:n muun anonyymin muistosäkeen ryhmään, enkä ainakaan itse löytänyt mitään tarkempia viitteitä mahdolliseen tekijään.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
