Wärtsilän telakalla sattui 19.3.1965 tulipalo, josta uutisoitiin varsin näyttävästi: "Lähes valmis Finnhansa tuhoutui. Liekehtivä alus vaarassa kaatua".
Helsingin Sanomien artikkelin mukaan valtavalla voimalla levinnyt tulipalo tuhosi Suomen suurimman, rakenteilla olleen autolautan sisustuksen täydellisesti. Palon alkusyytä ei tuossa vaiheessa tiedetty. Sammutustöissä loukkaantui kolme palosotilasta ja telakan työnjohtaja lievästi. Tulipalon syttyessä laivalla oli yli 300 työntekijää.
Seuraavan päivän lehdessä arveltiin syttymissyyksi hitsauskipinää. Kipinät olivat todennäköisesti sytyttäneet hitsauspaikan lähellä olleita työntekijöiden vaatteita.
Laiva tunnettiin nimellä Finnhansa vuosina 1966-1987. Myöhemmin 1978–1987 "...
Mitalin arvoa kannattaa tiedustella esim. Holmastolta, joka kauppaa ja huutokauppaa myös mitaleita, https://www.holmasto.fi/ tai Hagelstamilta, https://www.hagelstam.fi/yhteystiedot-1.
Muita huutokauppoja, joissa välitetään mitaleita ja rahoja, https://www.numisbids.com/
Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta kannattaa hakea ja kysyä tietoja, siellä on tietopankki, http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki sekä keskustelufoorumi, https://www.pk-numismaatikot.fi/forum/.
Mitalia on lyöty todella vain 100 kappaletta. Löysin yhden kaupan Huuto.netistä, siinä on myös mitalin tietoja https://www.huuto.net/kohteet/kauko-rasanen-kulta-18k-juhlamitali-suomi…
Lume-sana on johdos samasta vartalosta, josta on muodostettu verbi lumota.
Sana lume on tullut käyttöön 1800-luvun jälkipuoliskolla. Se on esiintynyt nimenomaan sanonnassa "silmän lumeeksi". Elias Lönnrotin sanakirja kertoo, että monikollisena sana on merkinnyt noitakeinoja tai silmänkääntötemppuja.
Verbillä lumota on vastineita muutamissa lähi- ja etäsukukielissä (esimerkiksi viron lummata ja marin lumas). Sanalle on esitetty myös germaaninen lainaetymologia, jolloin sanan lainalähteenä olisi muinaisgermaanin klumo(ja)n.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
https://kaino.kotus.fi/ses/
Runo on Tomas Tranströmerin Mustia maisemakortteja (Svarta vykort, vuonna 1983 ilmestyneestä kokoelmasta Det vilda torget). Siitä on olemassa ainakin kaksi suomenkielistä käännöstä: Jarkko Laineen ja Caj Westerbergin. Ilmaus "puku ommellaan hiljaisuudessa" löytyy kummastakin versiosta.
Laineen tulkinta löytyy Parnasso-lehden numerosta 4/1985 sekä antologioista Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava, 1991), Vain unen varjo (Otava, 1997) ja Maailman runosydän (WSOY, 1998). Kahdessa jälkimmäisessä ei käytetä runon otsikkoa, vaan se löytyy sisällysluettelosta ensimmäisen maisemakortin alkusanoin ("Päivyri täyteen kirjoitettu"). Westerbergin suomennos sisältyy Tranströmer-koosteisiin Kootut runot 1954–2000 (...
Anteron Mannisen suomentamassa Rudyard Kiplingin runossa Jos (If) kyseinen rivi runon viimeisessä säkeessä kuuluu näin: "-- ylpistymättä jos saat seuraa kuninkaista --".Rudyard Kipling: Valkoisen miehen taakka (valinnut ja suomentanut Antero Manninen, 1976, s. 197)
Renaa on vaihtoehtoinen asu sanalle krenaa, joka puolestaan on merkitykseltään kutakuinkin sama kuin kronaa. Koneesta tai laitteesta puhuttaessa renaaminen, krenaaminen ja kronaaminen ilmaisevat kaikki, että se reistailee, lakkoilee tai toimii muuten epäluotettavasti. Sanaperheen taustalla on ilmeisesti ruotsin krångla-sanan ('oikutella, reistailla') murteellinen muoto kråna. Renaaminen ja kronaaminen voi merkitä myös toimimattoman laitteen (esimerkiksi moottorin) näpräämistä.
Lähteet:
Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja
Heikki Paunonen,Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Helsingissä VHS-kasettien digitointi DVD-muotoon on mahdollista Pasilan kirjastossa. VHS-DVD-digitointi toimii DVD+R- ja DVD+RW-levyillä.
Siirtoon tarvittavat laite on varattavissa osoitteesta https://varaamo.hel.fi .
Pasilan kirjaston yhteystiedot löydät täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
VHS-kasetteja voi digitoida myös Tikkurilan ja Kauniaisten kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kauniaisten_kirjasto
Bandicoot on alun perin englantiin mukautettu laina telugun kielen sanasta pandikokku, joka tarkoittaa jotakuinkin "sikarottaa". Sillä viitattiin alun perin useampaan Etelä-Intiassa elävään intianrotta- ja lyhythäntärottalajiin. Sanaa alkoivat käyttää pussimäyristä Australiaan asettuneet eurooppalaiset 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, koska ne muistuttivat ulkoisesti intianrottia. Myöhemmin termillä on viitattu myös pussikaniineihin.
Sana esiintyy Australian slangissa yleensä surkeutta tarkoittavissa ilmauksissa kuten as miserable as a bandicoot. Coolina voi ehkä pitää videopelihahmo Crash Bandicootia, jonka mukaan nimettiin myös eräs sukupuuttoon kuollut pussimäyrälaji.
Lähteet:
https://en.wiktionary.org/wiki/...
Fazerin nykyinen karkkipussilogo on ollut käytössä vuodesta 2017. Aikaisempia vuosien 2006-2017 logoja voi vertailla wikipedia-artikkelista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fazer
Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluva Fazer-historiikki yltää 1990-luvulle. Se ei juurikaan kerro logon muutoksesta vuosien varrella, mutta sisältää kyllä runsaasti kuvia Fazerin tuotteista. Eri tuotteissa on käytetty aikojen kuluessa varsin vaihtelevallakin tavalla Fazer-tuotenimeä.
Fazer 100 [vuotta] Donner, Jörn (Karl Fazer, 1991)
Finnan kuvahaulla tai verkon kuvahauilla löytää myös kuvia vanhoista Fazerin makeispusseista. Esimerkiksi 1980-1990 -luvuilla Fazerin pusseissa näyttäisi käytetyn modernimpaa kulmikasta Fazer-tekstiä.
Kirjaston tiedonlähteet eivät...
Kölhi on sukunimenä peräisin Viipurin pitäjästä. Nimen alkuperää ei ole saatu selvitettyä, mutta äänteellisesti läheinen joissain paikoissa tunnettu sana kölhä merkitsee pientä kumpua.LähdePirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on kaikkiaaan44 nimekettä P.D. Jamesilta. Suomenkielisiä näistä on kymmenen.
Tarkemmat sijaintiedot löydät kun menet osoitteeseen http://www.libplussa.fi/ . Koska P. D. Jamesin teosten esille saaminen ei helposti onnistu tekijähaulla (James-nimiä on paljon), laitan tähän suomenkielisten teosten nimet, joiden sijainnit voit tarkistaa merkitsemmällä ne nimeke-ruutuun.
Pahuuden palkka
Oikeus on sokea
Kalman naamiot
Viaton veri
Totuus ja toiveet
Kuoleman maku
Dalgliesh ja kuolema
Sally-rukka kultatukka
Rikoskirjailijan kuolema
Murha ei sovi naiselle
Etsimäsi henkilö on ruotsalainen sooloartisti Bosson, jolla oli taannoin hitti "One in a Million". Tieto löytyy myös 17.2.2002 ilmestyneen Helsingin Sanomien ohjelmatiedoista.
Tanssivideoita kyllä löytyy. Seuraavasta luettelosta löytyy jivetanssia: (huom. klikkaa videon nimen päälle niin näät missä kirjastossa on ao. video)
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=jive&m=f&l=&Da=&Db=&b=&SORT=D&…
foxtrotista löytyy
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=foxtrot&m=f&l=&Da=&Db=&b=&SORT…
ja valsista löytyy
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=valssi+and+not+karaoke+and+not…
On myös hyviä seuratanssikirjoja!
Kyllä löytyy, näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssäkin. Kirja on Viitasaaren pääkirjastossa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.wiitaunioni.fi/fi/palvelut_asukkaille/kirjastopalvelut/viita…
Hankintatoiveen voi esittää kaupunginkirjaston sivuilta http://www.lib.hel.fi/. Sivun oikeassa yläkulmassa on hakemisto, ja sen avaamalla tulee aakkosissa kirjaston palveluja, ja niissä on myös hankintaehdotus. Kaavakkeen täyttämällä toive lähtee eteenpäin
Vuosina 2007-2008 vietettiin rytmimusiikin teemavuotta. Teemavuoden aikana laadittiin selvitys rytmimusiikin asemasta musiikkioppilaitoksissa. Kysely rytmimusiikista lähetettiin Suomen musiikkioppilaitosten liiton ja Suomen konservatorioliiton taiteen
perusopetusta antaviin jäsenoppilaitoksiin. Rytmimusiikilla selvityksessä on tarkoitettu kaikkia jazz-, rock-, pop-, iskelmä-, tanssi- ja kansanmusiikeiksi miellettyjä musiikin tyylilajeja.
Selvityksen mukaan pop/jazzmusiikin opetuksen määrä ja
prosentuaalinen osuus kokonaisviikkotuntimäärästä oli 7,6 % ja kansanmusiikin osuus 1,0 %. Jäljelle jäävä "muu" 91,4 % on käytännössä klassista musiikkia.
Koko selvitys löytyy täältä:
http://www.musicedu.fi/easydata/customers/sml/files/Teemavuosi/...
Lapin maakuntakirjaston Lapponica-kokoelmassa Lappi-osastolla on laajahko lehtileikekokoelma 80-luvulta lähtien, osin 70-luvulta lähtien. Lisäksi on leikekirjakokoelma 60-luvulta lähtien mutta ei historian alalta.
Lappi-osastolla on tiedonhaun apuvälineenä edelleen myös (sähköisen rinnalla) vanha pahvikortisto jossa on kirjallisuusviitteet aihepohjaisesti 1970-luvulta lähtien.
60-luvun Lappi-viitteet ovat hajallaan maailmalla esim. erikoisbibliografioissa. Sitä aikaisemmat löytää Pohjois-Suomen bibliografia, osat 1-4 -kirjoista. Tämä on myös sähköisenä haettavissa osoitteessa: www.lapponica.net.
Lapponica-tietokanta sisältää Lappi-osaston kokoelmaviitteet, joitakin digitoituja (kokoteksti) vanhempia Lappi-kirjoja ja internetviitteitä.
Siihen, ettei tietokone toimi, voi olla todella monenlaisia syitä. Näin vähäisillä tiedoilla on aika mahdotonta neuvoa mitään tarkempaa. Kannattaa silti ainakin tarkistaa, että tietokoneessa ovat johdot kiinni ja sähköjohto kiinni pistorasiassa. Monissa tietokoneissa on myös erillinen virtakytkin, joten on syytä tarkistaa myös, ettei se ole suljettuna.
Tässä joitakin ehdotuksia:
Krohn, Leena: Ihmisen vaatteissa
Andersen, H.C.: Keisarin uudet vaatteet
Twain, Mark: Prinssi ja kerjäläispoika
Conlon-Mckenna, Marita: En liten hattaffär på hörnet
Roberts, Nora: Jotain uutta
Roberts, Nora: Jotain lainattua
Roberts, Nora: Jotain sinistä
Jansson, Tove: Taikurin hattu
Westerfeld, Scott: Niin eilistä
Vimma, Tuomas: Helsinki 12
Weisberger, Lauren: Paholainen pukeutuu Pradaan
Jerome K: Joutilaita mietteitä
Tuure, Leila: Hatuntekijä
Laissa on säädöksiä lukuvuoden alkamisesta.
Perusopetuksessa lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.
Perusopetuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
Ammattikorkeakoulun lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.
Asetus ammattikorkeakouluopinnoista
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950256
Lukiolainsäädännössä ei nähtävästi ole säädöksiä lukuvuoden alkamisesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/asiasanat/?key=Lukio&id=2471
Esimerkiksi Helsingissä syyslukukausi alkaa peruskouluissa ja lukioissa 13.8. Stadin ammattiopistossa syyslukukausi alkaa 8.8.
http://www.hel.fi/hki/opev/fi/Ajankohtaista/Lukuvuosikalenteri
