Elokuva taitaa olla sen verran vanha, ettei sitä ole saatavilla enää uutena nettikaupoista pikaisen haun perusteella. Käytettynä sitä löytyy esimerkiksi Huuto.netistä (http://www.huuto.net) ja Keltaisesta pörssistä (http://www.keltainenporssi.fi). Laita vain elokuvan nimi hakuun, niin saat tulokset. Kannattaa tosin olla tarkkana, sillä siitä on myynnissä tällä hetkellä myös VHS-videoversio.
Elokuvan esittämistä televisiossa voi toivoa laittamalla asiasta palautetta tv-yhtiöille. Osoitteesta http://www.tv-opas.com/tietoa/katsojapalvelut.php löytyvät suurimpien toimijoiden yhteystiedot.
Itsepalvelutulostus on ollut kokeilussa Helsingin kaupunginkirjastossa. Sitä on tarkoitus laajentaa useisiin kirjastoihin vuoden 2015 aikana.
Tällä hetkellä kirjautuminen on mahdollista vain niissä kirjastoissa, joissa palvelu on käytössä eli Kontulassa, Kalliossa ja Kirjasto 10:ssä.
Palvelua voi käyttää edellä mainituissa kirjastoissa voimassa olevilla kirjastotunnuksilla eli se ei edellytä erillistä rekisteröitymistä.
Fennicasta Suomen kansallisbibliografista löytyi muutamia teoksia asiasanoilla vanhukset ja perheväkivalta. https://finna.fi .
Esimerkkejä:
- Perttu, Sirkka: Perheväkivalta auttamistyössä : opas ammattihenkilöstölle, 1999. Julkaisija Ensi- ja turvakotien liitto, 1999
- Vanhuksiin kohdistuvaan väkivaltaan ja siitä ilmoittamiseen liittyvät asenteet : tutkimusraportti. Ensi- ja turvakotien liitto, 1998.
- Serpola, Leena: Ikäihmisten kaltoinkohtelun ehkäisy -projekti 2003-2005 : loppuraportti. Helsinki : Suvanto, 2006.
Palkitun Suvanto-hankkeen sivusto: http://www.suvantory.fi/
Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu: http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/julkaisut/vanhuksiin_kohdi…
Uudempia tutkimuksia on Internetissä, esimerkiksi http...
Vaikea kysymys...
Meillä on varmasti Suomen kirjastoissa äänitteitä ja nuotteja, jotka eivät ole enää myynnissä.
Ne ovat kuitenkin tavallaan julkisesti saatavilla lainaksi tai kopioituina.
Kaikkia omakustanne materiaaleja ei kirjastoistakaan löydy.
Pitäisin luotettavana lähteenä Wikipedia-artikkelia, jossa luetellaan sarjasta poistuneet henkilöt.
Siellä Atsoata kerrotaan seuraavaa:
"Atso Niit (es. Anssi Hakanen, 2000) oli 10-vuotias pikkupoika, jonka Ulla Taalasmaa otti suojiinsa ja poika viettikin paljon aikaa Taalasmailla. Ulla luuli Atson virolaisperäistä äitiä prostituoiduksi tämän toistuvien työkiireiden perusteella, mutta luulo osoittautui lopulta perättömäksi, kun Atson äiti oli töissä huoltoasemalla."
Atson sukunimi muistetaan myös Wiki-artikkelissa Atso. https://fi.wikipedia.org/wiki/Atso
Spede Show palasi kuvaruutuihin "lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen ja nyt iloisissa väreissä" perjantaina 20.1.1984. Sillä perusteella, että prosenttisketsin kaupan lehtihyllyissä näkyvät esimerkiksi Tekniikan maailman numero 20/1983 ja Nykyposti 1/1984 (sekä jälkimmäisen mainos "uusi suuri parantajaluettelo" -tekstein), se vaikuttaisi ajoittuvan jonnekin vuoden 1984 alkupuolelle ja on siis mitä luultavimmin peräisin jostakin ohjelman kevätkaudella esitetystä jaksosta (20.1., 17.2., 16.3., 13.4.).
Laulun nimi on ”Syysyö” tai ”Syys-yö”. Sen ovat säveltäneet sekä Emil Kauppi että R. Raala eli Berndt Sarlin.
Emil Kaupin sävellys sisältyy ainakin nuotteihin Kauppi, Emil: ”Sekaäänisiä lauluja. Toinen vihko” (Luukkonen, 1909), ”Työväenopiston laulukirja : nuottipainos” (Otava, 1928) ja ”Laulukirja” (Kulutusosuuskuntien keskusliitto, 1936). Missään näistä nuoteista ei tämän laulun kohdalla mainita erikseen sanoittajaa, vaikka muiden laulujen yhteydessä sanoittajan nimi mainitaan. Myöskään Hanna-Maija Härmän kirjassa ”Emil Kauppi : säveltäjä ja musiikkimies” (Suomen työväen musiikkiliitto, 1979) ei sanoittajaa mainita.
R. Raalan sävellys sisältyy nuottiin Raala, R: ”Laululeivonen: kokoelma kaksiäänisiä koululauluja” (järjestänyt Anna...
Eilistä paremmin ikävän tuntee Markus Salo kappaleessaan Ihmisen nielevä ikävä.
https://www.youtube.com/watch?v=gZI-wter-ps&list=RDgZI-wter-ps&start_radio=1
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastojen asiakastietokoneilta voi tulostaa ainoastaan A4-kokoisia tulosteita. Myllypuron kirjastossa on kuitenkin erikoistulostin valokuville. A4-kokoisen valokuvatulosteen hinta on 2,60 €/sivu ja A3-kokoisen ja suuremman 5,30 €/sivu. Lisätietoa Helmetin Myllypuron sivuilta kohdasta Tulostin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirja…
Christina Rossettin runon Remember suomennos sisältyy runoantologiaan Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, 1998, s.656). Runon on suomentanut Alice Martin ja runon nimi on suomeksi Muista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Maailman runosydän kuuluu kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin.
https://outi.finna.fi/Record/outi.374073
Lukinurkka ei enää toimi Kallion kirjastossa eikä muissakaan kirjastoissa. Lukitoiminta on keskitetty HEROon (Helsingin seudun erilaiset oppijat ry). Heron osoite on Vilhonkatu 4 B 13, puh. 68693500. Yhdistyksen omat nettisivut löytyvät osoitteesta http://www.lukihero.fi .
Hintasäännöstelyyn liittyvää kirjallisuutta voit etsiä Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta esim. asiasanoilla hintavalvonta tai hinnat. Oulun yliopiston kirjaston tietokannan osoite: http://oula.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&PAGE=First .
Aiheeseen liittyvät mm:
- Olavi Väyrynen, Hintavalvonnan vaiheita, 1990.
- Kilpailu- ja hintakomitean mietintö, 1987:4.
- Jukka Pekkarinen, Talouspolitiikan pitkä linja, 1993.
- Ylä-Liedenpohja, Jouko: Hintasääntely talouspoliittisena keinona, 1978.
Christopher Gillbergin kirja Touretten oireyhtymä, joka on käännetty suomeksi vuonna 2001, taitaa tällä hetkellä olla paras saatavilla oleva suomenkielinen kirja. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta, osoite on
http://www.helmet.fi
Touretten oireyhtymästä löytyy myös useita Internetlinkkejä. Erityisen hyvältä vaikuttaa Suomen Tourette Yhdistyksen sivu osoiteessa
http://www.tourette.fi
Mm. Kozlowskin kirjoittama Developing adapting teams on artikkeli tai luku Ilgenin ja Pulakosin toimittamassa kirjassa The changing nature of performance. Kirja on hankittu Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastoon. Kysy kotikuntasi kirjastosta mahdollisuutta kaukolainaukseen.
Jos tarkoitit seitsemännen Harry Potter-kirjan nimeä, fanisivujen mukaan kirja on vielä nimeämätön, mutta eräs lehtihaastattelu paljastaa, että kirjailija on jo nimennyt kirjan, mutta ei vielä halua julkaista sitä. Tässä sinulle linkki fanisivuille ja pari muuta aiheeseen liittyvää linkkiä:
http://hpfanit.vuotis.net/index.php
http://fi.wikipedia.org/wiki/J._K._Rowling#Harry_Potter_-kirjat
http://www.harrypotter.fi/asp/empty.asp?P=5628&VID=default&SID=48630557…
http://www.jkrowling.com/en/thankyou.cfm
http://hpfanit.vuotis.net/
Suomenkielisiä Harry Potter-peliromppuja löytyy kyllä aika monta, myös kirjastoista. Et maininnut kotipaikkakuntaasi, joten en voi tarkistaa tilannetta siellä, mutta Helsingin kaupunginkirjastosta niitä on...
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on vuoden 1957 Hämeen Sanomat sekä sidottuna vuosikertana että mikrofilmeinä. Voit pyytää niitä tutkittavaksesi pääkirjaston lehtisalista.
Asiaa kannattaa kysyä Yleisradion sivuilta löytyvästä Kysy digi-tv:stä -palvelusta. Se löytyy täältä:
http://www.digitv.fi/WebForm.asp?path=1;4052;7626;3433
Teos on saksaksi Die deutsche Ideologie ja suomeksi Saksan ideologista ja siitä on julkaistu vain ensimmäinen luku teoksessa Valitut teokset kuudessa osassa ja löytyy kirjastosta.
Katso lisää
http://www.helmet.fi/search*fin?/Xmarx+6&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=…
HelMet-aineistohaulla haettaessa hakusanoilla kuvakirjat, hirviöt ja rajattaessa hakutulos suomenkielisiin ennen vuotta 2006 ilmestyneisiin kirjoihin saadaan 38 viitettä.
Vuonna 2005 ilmestyi (2.p., WSOY) Katri Kirkkopellon kuvittama ja Suna Vuoren kirjoittama kuvakirja Hirveää, parkaisi hirviö. Tässä kirjassa hirviölapsi herää yöllä painajaiseen, jossa tuntee koko olemassolonsa uhatuksi. Asiasta keskustellaan yhdessä hirviövanhempien kanssa. Kirjan kannessa on sininen tausta, ruskea hirviö ja vihreäsiipisiä lepakoita.
Maurice Sendakin Hassut hurjat hirviöt -kirjan kansi on vaalen sinertävä ja siinä on isoja hirviöhahmoja. Kirjassa äiti lähettää illalla riehuneen Max-pojan nukkumaan ilman illallista. Unessaan Max purjehtii veneellään...
