Verkosta löytyy kultasepänliike J. A. Tarkiaisen pieni historiikkikirjanen, jossa kerrotaan myös liikkeen varhaisista vaiheista. Kirjasen mukaan liike on toiminut Mikonkadulla kolmessa eri osoitteessa: ensin Mikonkatu 4:ssä 22 vuoden ajan alkaen joskus sodan jälkeen, sitten Mikonkatu 1:ssä, johon oli siirrytty vuoteen 1974 mennessä, ja lopuksi Mikonkatu 3:ssa vuodesta 1991 alkaen.
Asia on kirjasessa ilmaistu epämääräisesti, mutta laskemalla selviää, että liike muutti Mikonkadulle viimeistään 1950-luvun alussa, mutta on siis toiminut Mikonkadulla kolmessa eri osoitteessa.
https://issuu.com/testaus/docs/tarkiainen
Lisäksi Helsingin Sanomissa 25.9.1957 mainitaan Tarkiaisen kultasepänliikkeeseen osoitteessa Mikonkatu 4 tehty murto.
1. ja 3. ovat molemmat Eeva-Liisa Mannerin Tämä matka -kokoelman runosta Lapsuuden hämärästä:
"Sukanharmaa Isoisä ja hameenharmaa Isoäiti / tupakanruskeassa talossa paperinvalkeassa kaupungissa / -- "
"Avaruus korkea ja syvä kaiken yllä / Avaruus humiseva lehvästössä puun / Avaruus perhossa ja toukan puuhailussa -- "
2. on Lauri Viidan Betonimyllärin päättävästä runosta Luominen:
"Avaruus / Ikuisuus // Taivas täynnä auringoita, / meri täynnä pisaroita, / aallon alla aalto uus."
4. on Kirsi Kunnaksen runosta Metsässä, joka alun perin ilmestyi kokoelmassa Uivat saaret:
"Männyt nousevat ylväinä korkeuteen. / Tämä temppeli on, / ja temppelin kupooli humisee, / minun riemuni siellä humisee -- "
I´m sorry, but we can´t give you a direct answer. I´ll give you some
adresses to contact. Maybe they can help you. The Finnish Whodunnit
Society (www.dekkariseura.fi/eng)is a organization for all frieds of
detective stories and crime fiction. The Finnish Police (www.poliisi.fi)
may also help you (I´m not sure).
Lisätietoja saadaksesi sinun kannattaisi käydä katsomassa Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun www-sivua (www.helia.fi).
Osoitteessa http://www.guardianunlimited.co.uk/officehours/story/0,3605,339012,00.h… on Guardian-lehden artikkeli menestyneistä sihteereistä. Haku sanoilla secretaries and career tuottaa esim. Google-hakupalvelussa (www.google.com) lähinnä yhdysvaltalaisia viitteitä.
Vastaukset löytyvät teoksesta Talviurheilun tähdet, WSOY 1986. s.204 alkaen. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi
Kirjoja ei tunnu aiheesta kovin runsaasti löytyvän, tässä kuitenkin pari vinkkiä:
CHOUDHURY, S., Parrots, the Illustrated Identifier to over 70 species (London 1997)
Uusi ZOO, osa 5: Linnut (1989).
Molempien saatavuustiedot löytyvät aineistohaku Plussasta.
Verkkomateriaalia sen sijaan löytyy melko mukavasti esim. Google-haulla hakusanalla
"nestor notabilis" (kean tieteell. nimi). Hyvä linkki tuntuisi olevan esim.:
http://www.parrotsociety.org.au/articles/art_044.htm.
Kyseisellä sivulla viitataan teokseen FINGLAND, M., New Zealand Parrots 1-2, jota ei valitettavasti kuitenkaan löydy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista eikä Yliopiston kirjastosta.
Lyhyt kuvaus sakilaisista löytyy slangi.net -sivulta http://www.2000.hel.fi/slangi.net/72hissa.html
Samasta osoitteesta löytyvät linkit prof. Heikki Paunosen slangin käyttöä koskeviin artikkeleihin. Paunosen slangisanakirjasta (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii) on runsaasti lisätietoja ja kirjaviitteitä löydettävissä. Paunosen kirja löytyy useimmista yleisistä kirjastoista Helsingissä. Stadin slangi ry:stä voi vielä ehkä kysyä lisää.
Vantaa suurin yritys liikevaihdoltaan on Tamro. Toimialana Tamrolla on tukkukauppa. Tieto löytyy teoksesta Yritysraportti 2001, toim. Antti Mikkonen, julk.Talouselämä.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 voi hakea tämän tyyppisiä teoksia asiasanalla opinnäytteet (kannattaa kenties kokeilla myös asiasanahakua kirjallinen viestintä taikka kirjallinen ilmaisu).
Suurin osa tosin on yliopistotasoisen tutkimuksen oppaita, mutta esim. Hanna Järventaustan Tutkimalla oppii : tutkimuksenteko-opas antaa vinkkejä suppeampienkin kirjallisten töiden tekoon.
Myös verkosta löytyvistä opiskelutekniikan oppaista saattaisi olla apua, niitä löydät mm. Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta luokasta 38.3 (esim. Tuumasta tekstiksi : perusopas seminaari ja opinnäytetyön tekijälle voisi olla hyödyllistä luettavaa, vaikka onkin vähän edistyneemmille...
Elinkeinotoimesta on lyhyt yleisesitys kirjassa Oulasvirta, Lasse : Toimiva kunta, 2001, s. 53. ja sen vanhemmassa laitoksessa Oulasvirta, Lasse : Kuinka kunta toimii, 1996, s. 69-70. Kunnat.net –sivuilta www.kunnat.net löytyy Sirkku Ahvo-Lehtisen ja Heikki Miettisen verkkojulkaisu Arvio kuntien elinkeino- ja työllisyyspolitiikan resursoinnista vuonna 2000. Julkaisu löytyy elinkeinopolitiikkaa koskevalta sivulta. Siinä on 30 kunnalle tehdystä kyselytutkimuksesta tulokset, koskien myös elinkeinotoimen organisointia ja resursointia. Verkkojulkaisun voi hakea myös hakukoneella, esim. www.google.fi hakemalla julkaisun nimellä. Uudempaa tietoa kirjoista en valitettavasti löytänyt.
Nukenvaatekaavoista löytyy runsaasti erilaisia malleja lehdistä ja kirjoista. Koska osoitit kysymyksesi Oulunsalon kirjastoon, tänne on nyt koottuna aineistoa, jonka voit noutaa illalla.
Outi-kirjastojen järjestelmästä http://www.outikirjastot.fi/ aiheesta löytyy tietoa kun vaihdat asiasanaksi "nukenvaatteet". Samoin Aleksi-aikakauslehtiartikkeli tietokannasta löytyi tietoa seuraavista 1 Barbien ja pikkuäidin yhteinen kesätyyli Tegelberg, Tarja Suuri käsityölehti 2004, nro 6-7, sivu 20-21, 61-62. 2 Ulos ja liikkeelle! Lehtonen, Ann-Mari Moda 2004, nro 1, sivu 68-73, 101-106 3 Beibi lomailee : toivotut Baby Born -vaatteet Kolehmainen, Teija Suuri käsityölehti 2003, nro 6-7, sivu 24-25, 64, 72 4 Suloista suloisille Lehtonen, Ann-Mari Novita...
Tähän kysymykseen on vastattu jo aiemmin tällä palstalla: "Robert Lawrence Stinestä löytyy suomeksikin tietoa, Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (2001) on kerrottu hänen kirjailijanurastaan (s.242-250)."
Tarkistin maakuntakirjastojen aineistohausta, mutta sieltä ei löytynyt Rubin Carterin kirjaa "The 16th round". Suomalaisen kirjakaupan kautta sitä kuitenkin näyttää olevan saatavilla. Sen sijaan James S. Hirschin kirja "Hurricane : the miraculous journey of Rubin Carter" (Houghton Mifflin 2000) kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin. Voit tilata sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
http://www.suomalainen.com/sk/
Kotkan kirjaston aineistotietokannasta löytyy vesijuoksusta 1 kirja (Anttila Eeva-Liisa Vesijuoksijan käsikirja) ja 1 video (Virkisty vedessä). Saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteesta http://kyytikirjastot.fi:8001/intro2.dll?formid=form2.
Kannattaa vierailla lähimmässä kirjastossa, sillä
kirjaston koneilla voit käyttää Aleksi- ja Arto -artikkelitietokantoja. Aleksista löytyy lukuisia viitteitä vesijuoksua käsittelevistä lehtiartikkeleista. Ohessa muutama esimerkki:
Arvonen, Sirpa: Villitseekö vesijuoksu sauvakävelyn lailla? Liikunta ja tiede 2005 ;4
Väisänen, Satu: Altaaseen! Anna 2005 ; 36.
Kyyti-tietokannasta voit tarkistaa, mistä kirjastosta lehdet löytyvät. Pyydä apua kotikirjastosi kirjastonhoitajalta.
Soutuspinninginstä...
Varmasti monetkin seikat, mutta yksi lienee se, että Suomen koulujen erot ovat pieniä verrattuna moniin muihin maihin. Antero Malinin kasvatustieteen väitöskirjan (School Differences and Inequities in Educational Outcomes. PISA 2000 Results of Reading Literacy in Finland) mukaan oppilaiden lukutaidolla mitaten Suomen koulujen erot ovat pienet. Vain 8 % kouluista on keskitason alapuolella ja yhtä harva selvästi sen yläpuolella. Lisätietoja väitöskirjasta löytyy Opetusministeriön verkkolehdestä:
http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2005/2909/vaitostutkimus.html
Opetusministeriön sivuilta löytyy paljon tietoa Suomen koulutusjärjestelmästä:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/?lang=fi
Aiheesta kertovat seuraavat kirjat:
Alanen, Aulis J.: Suomen maakaupan historia (Kauppiaitten kustannus, 1957)
Naakka-Korhonen, Mervi: Halpa hinta, pitkä mitta (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988)
R. Raala on julkaissut ”Laululeivonen” nimisiä yksiäänisiä koululauja sisältäviä lauluvihkoja 1920-1930-luvuilla. Viidennessä vihkossa on laulu nimeltään ”Majan rakentaja”. Sen on sanoittanut Larin Kyösti ja laulussa on vain yksi säkeistö, joka kuuluu: Majan mä tahtoisin rakentaa kolmen siintävän salmen taa ; humala kuistia kiertää saisi, aamuinen loimo se kirkastaisi lepikön heleän harjan.
Myös Leevi Madetoja on säveltänyt Larin-Kyöstin tekstiin mieskuorolaulun nimeltään: ”Majan ma tahtoisin rakentaa” (opus 26 nro 3). Tässä laulussa on seuraavanlaiset sanat:
Majan ma tahtoisin rakentaa kolmen siintävän salmen taa ; humala kuistia kiertää saisi, aamuinen loimo se kirkastaisi lepikön heleän harjan. Leppoisa tuuli se kaiun tois, maljani...
Valitettavasti emme löytäneet käytettävissä olleista lähteistä tämän sinisiipien heimoon kuuluvan Pohjois-Amerikassa elävän päiväperhosen suomenkielistä nimeä, joten on hyvin mahdollista, ettei sille ole kielellämme käännöstä.
http://www.butterflyrecovery.org/species_profiles/karner_blue
http://www.fs.fed.us/database/feis/animals/arthropod/lymes/all.html
http://web4.msue.msu.edu/mnfi/abstracts/zoology/Lycaeides_melissa_samue…
http://www.michigan.gov/dnr/0,1607,7-153-10370_12145_12204-33007--,00.h…
HelMet-kirjastojen lainoja voi tosiaan uusia vain kolme kertaa. Sen jälkeen ne täytyy tuoda kirjastoon ja lainata uudelleen, jolloin uusimiskerrat nollaantuvat. Käyttösäännöt löytyvät osoitteesta http://helmet.fi/search~S9*fin/k tai pdf-muodossa osoitteesta http://helmet.fi/screens/pdf_kayttosaannot_fin.pdf.
Eilen 8.11.2010 HelMet-järjestelmä toimi tosiaan hyvin tahmeasti. Syynä olivat ilmeisesti järjestelmäajot, jotka illalla tukkivat järjestelmän. Nyt HelMetin pitäisi taas toimia normaalisti. Pahoittelemme aiheutunutta vaivaa!
