Etsimäsi artikkeli lienee tämä: "Sign Language: At their best, pictograms tell us clearly where to go and what to do; at their worst, things can get interesting." Trueheart, Charles American Scholar, Jan 01, 2011; Vol. 77, No. 1, p. 18-19
Tässä vielä linkki artikkeliin: http://bit.ly/M2PjnG
Frank-monihaulla, http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/, selviää, että nämä kirjat ovat lainattavissa myös muualta Suomesta, ainakin Kokkolan kaupunginkirjastosta. Kaukolainapyynnön voi tehdä kirjastossa, kaukolaina maksaa 7,-€. Toinen mahdollisuus on ehdottaa kirjoja hankittavaksi, hankintaehdotuksen voi tehdä myös internetissä: http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/palautetta_kirjastolle/hankintaehdotus… .
Sari Soldenilta on ilmestynyt kirja naisten ADHD:stä nimeltään Women with attention deficit disorder: embrace your differences and transform your life. Kirjaa ei ole suomennettu.
Kirja on Helsingin yliopiston kirjaston oppimiskeskus Minervan kokoelmissa:
http://www.helsinki.fi/kirjasto_old/keskusta/palvelut/minerva.htm
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa sitä ei ole. Kirjan uusin painos on ilmestynyt vuonna 2005, joten mahdollisesti sitä ei ole myytävänä, mutta lähetän kirjasta kuitenkin hankintatoiveen Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle.
Käy jossakin HelMet-kirjastojen toimipisteessä ja ota mukaasi kuvallinen, voimassa oleva henkilötodistus. Tietosi päivitetään ja sen jälkeen korttisi on voimassa siihen saakka, kun täytät 18. Kortti pysyy samana ja tunnusluku myös.
Täytettyäsi 15 olet itse vastuussa lainaamastasi aineistosta l. takaajan tiedot poistetaan tiedoistasi. 15 - 17-nuorten ei tarvitse maksaa varausmaksuja varaamastaan aineistosta, sen sijaan myöhästymismaksut peritään samalla tavoin kuin aikuisilta.
Lehdet ovat mikrofilmeinä Kansalliskirjastossa, jossa niitä voi käydä lukemassa. Myös Joensuun kaupunginkirjastossa on lehtien mikrofilmatut vuosikerrat. Joensuusta mikrofilmejä voi tilata kaukolainaksi omaan kirjastoon.
HelMet-ohjeissa (http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/ -> Ohjeita) on kohta "HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus ja eräpäivätiedote". Siellä kerrotaan seuraavaa:
Varattujen teosten saapumisilmoitukset ja lainassa olevien teosten eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet voit saada matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palveluun kuuluvia tiedotteita ei voi tilata erikseen. Palvelu on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Palvelun käyttöönotto
Tekstiviestipalvelun käyttö edellyttää, että sinulla on oma sähköpostiosoite, HelMet-kirjastojärjestelmän kirjastokortti ja henkilökohtainen tunnusluku. Jos sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen HelMet-kirjastosta esittämällä kirjastokorttisi ja...
Toivo Vuorelan teoksessa Suomalainen kansankulttuuri, ISBN 951-0-07191-9(WSOY,1975) kerrotaan potaskan, hartsin ja tärpätin teosta. Myös teos Suomen kansankulttuuri saattaisi olla tutustumisen arvoinen. Teoksen on tehnyt Ilmar Talve ja se on Suomen Kirjallisuuden Seuran julkaisu, josta on tullut uudistettu laitos vuonna 2012. ISBN 978-952-222-414-9. Kirja käsittelee suomalaisia elinkeinoja ja aineellista kulttuuria.
Harri Metsälän teos Pihka, ISBN 951-664-074-5 (Gummerus,2001)käsittelee pihkan keruuta ja käyttöä Suomessa sekä muualla maailmassa.
Hei,
Kirjastojen kotiseutukokoelmat ovat ns. suljettuja kokoelmia, joten niihin tutustuakseen pitää tulla paikanpäälle kyseiseen kirjastoon. Kotiseutukokelman aineistoa ei lainata vaan se on ainoastaan lukusali käytössä. Haluamanne teoksen saatte pyytämällä sitä henkilökunnalta luettavaksi. Monissa kirjastoissa on mahdollista myös ottaa valokopioita.
Tutkimistani tietokannoista ei ainakaan löytynyt tietoa tuota aihetta käsittelevistä opinnäytetöistä. On toki pieni mahdollisuus, että siitä olisi tehty opinnäytetyö, joka ei näy tietokannoissa tai jota ei pysty löytämään suoraan kirjapainon nimellä.
Muutenkin Kursiivin tuhopoltosta näytti olevan huonosti materiaalia. Luultavasti ajan sanomalehdet ja mahdollisesti oikeudenkäyntiasiakirjat tarjoaisivat siitä parhaiten tietoa.
Kiitos anteliaasta tarjouksestanne.
Kaikkia kokoelmaan kuuluvia osia emme varmaan voi ottaa käyttömme, koska esim. videoaineisto tarvitsee lainausluvan, joka yleensä liittyy tiettyyn kappaleeseen videota.
Voit kuitenkin tuoda aineiston katsottavaksi, jos saamme jakaa "ylimääräiset" kierrätykseen.
Jouluvirsiä sisältäviä äänitteitä on paljonkin. Suomen kansallisdiskografia Violan kautta löytyy niistä luettelo:
https://finna.fi
Näissä äänitteissä on kuitenkin vain osa jouluvirsistä. Yksi äänite sisältää kaikki jouluvirret, mutta se on vuodelta 1983, eli ajalta ennen uutta virsikirjaa. Äänite on vain c-kasettimuodossa:
Kaikki kansat riemuitkaa : virsikirjan jouluvirret (Pohjalaisen musiikin ystävät, 1983)
Virret.net-sivustolta voi hakea virsiä mm. kirkkovuoden mukaan. Sivustolta löytyvät ja sitä kautta voi myös kuunnella esimerkiksi virsikirjan jouluvirret:
http://www.virret.net/cgi-bin/linnea.pl?document=taso2
Pienet kellot soittavat on sekä sanoiltaan että melodialtaan Jukka Salmisen käsialaa. Tekijä on myös levyttänyt laulun, se löytyy albulmilta Piparintuoksua. Laulun nuotit on julkaistu Salmisen toimittamassa kirjassa Ilon siiville : lasten laulukirja (Kirjapaja 2004).
Kappaletta Dingelade Rock'n'Roll en valitettavasti onnistunut tunnistamaan edes vankan musiikkitietämyksen omaavan kollegan avulla. Voisiko kyseessä olla Chuck Berryn tunnetuksi tekemä My Ding-a-ling ? Sen on tehnyt Dave Bartholomew. Ruotsinnoksesta en löytänyt tietoja. Toinen vaihtoehto voisi olla Joe Beelin ja Jim Boothin kynäilemä Jingle Bell Rock, joka tunnetaan mm. Chubby Checkerin, The Plattersin, Neil Diamondin ja Billy Idolin versioimana. Ruotsinkielistä...
Kysymykseen täytyy vastata hiukan laveasti, koska en tiedä, tarkoittaako "lauluista koottu kirja" tekstikirjaa vai nuottijulkaisua. Periaatteeseen tämä ei vaikuta, mutta kylläkin mahdollisiin jatkotoimiin. Vastaan varmuuden vuoksi molempiin.
Tekijänoikeus ei määräydy teoksen iän mukaan. "1910-luvun laulu" ei ole tässä suhteessa merkitsevä tieto. Yksittäisen tekstin tai sävellyksen tekijänoikeudellisen suojan määrää tekijän kuolinvuosi. Jokainen teos on suojattu tekijän elinajan ja sen jälkeen vielä 70 vuotta. Jos tekijä elää 100-vuotiaaksi, hänen nuoruudessaan tekemänsä laulu voi olla suojattu 150 vuotta. Sibeliuksen teokset ovat edelleen suojattuja, koska hän eli pitkän elämän.
Jokainen kokoelmaan ajateltu laulu täytyy siis käydä läpi...
Raul Reimanin sanoittamaa ja säveltämää kappaletta Viimeinen heinäkuu ei valitettavasti ole julkaistu nuottina.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4625206#componentparts
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Avoin oppikirja.fi -sivustolta löytyy mm. yläkoulun matematiikan oppikirjasarja, joka on vapaasti kenen tahansa käytettävissä. Kirjat löytyvät alla olevan linkin kautta:
https://avoinoppikirja.fi/mat-ylakoulu
Sanonta on ollut olemassa muodossa "kikka kutonen" jo ennen Kikan levyä, joka ilmestyi vuonna 1991. Heikki Paunonen (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja) tosin ajoittaa "K-6":n 90-luvulle, mutta se on kuitenkin tätä vanhempaa perua.
Paunonen määrittelee kikka kutosen "taitavaksi harhautukseksi pelissä tai harhautukseksi yleensä". Onkin luultavaa, että sanonnan alkuperä on urheilumaailmassa. Varhaisin K-6, johon sanonnan alkuperää selvitellessäni törmäsin, löytyy Helsingin Sanomien urheilusivuilta: "'No tavallinen kikka kutonenhan tämä oli', naureskeli [Heikki] Lähteenkorva." (HS, 30.11.1975)
Pitäisin siis todennäköisenä, että Kikan markkinointitiimi on levyä nimettäessä yksinkertaisesti hyödyntänyt...
Suomenkielisten lehtien artikkelitietokantoja on ALEKSIn lisäksi KATI ja ARTO.
Olit jo tarkistanut ALEKSIn, valitettavasti muutkaan tietokannat eivät tuottaneet
tulosta, kaipaamaasi artikkelia ei näin löytynyt. Hakusanana oli Äetsä*.
Nyt ei auta muu kuin selata läpi olettamasi lehden
(Suomen Kuvalehti) vuosikerta. Kysy lähimmästä kirjastosta mistä sen saat.
Vaikka lehden sisältö luetteloitaisiinkin johonkin artikkelitietokantaan, se ei
takaa että kaikki kyseisen lehden artikkelit löytyisivät sieltä.
Oulun kaupunginkirjastosta teosta ei näyttäisi löytyvän, mutta esim.
Rovaniemellä se on. Toki se on saatavissa useista muistakin kirjastoista, kuten esim. Helsingistä. Oma kirjastosi voi kaukolainata teoksen sinulle. Kysy kirjastostasi.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyvään materiaaliin pääset
käsiksi Plussa-haun kautta, joka löytyy osoitteesta http://www.libplussa.fi Asiasanalla äänenmuodostus löytyy 15 viitettä, mm. seuraavat:
Rossing, Thomas D. The science of sound (1990), Parviainen, Kati Puhe-elimistön rakenne ja sen toiminnan perusteet (1973), Campbell, Murray The musician's guide to acoustics (1998) ja Brown, Oren L. Discover your voice how to develop healthy voice habits (1996).
Lisää aiheesta voit etsiä myös Sibelius-akatemian kirjastosta www.siba.fi, puh.09 - 405441
