Runon nimi on Annelin jouluaatto ja se löytyy lehdestä Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja 1932 nro. 11-12 sivu 370. Kirjoittajan nimimerkki on L.L.
Kirjoitustapa on tarkistettu kielitoimistosta, koska esiintyy erilaisia kirjoitustapoja.
Ensimmäisessä tapauksessa on kaksi oikeaa tapaa kirjoittaa:
kunta-valtiosuhde ja valtio-kuntasuhde
tai sitten kunta-sanan jälkeen pitkä ajatusviiva ja valtio ja suhde -sanojen väliin lyhyt yhdysviiva ja vastaavasti kun kirjoitetaan ensin valtio-sana.
Toinen tapaus kirjoitetaan:
valtiontalouden kehykset
Hei,
Kysymiäsi Ella Wilcken kirjoja ei ole Raahen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Wilckeltä on suomeksi ilmestynyt kaksi kirjaa "Monan saaristokesä" vuodelta 1962 ja "Kesä omin päin" vuodelta 1942. Raahen kirjaston kautta voit saada kyseisiä kirjoja kaukolainaksi. Ensin mainittua kirjaa on mm. Oulun kaupunginkirjastossa, josta tilattaessa kaukolainamaksu on 50 snt. Jälkimmäistä kirjaa on mm. Varastokirjastossa, josta tilattaessa kaukolainamaksu on 5 €. Jos haluat Wilcken kirjan/kirjat kaukolainaksi, niin ota yhteyttä Raahen kaupunginkirjaston tietopalveluun puh. 08-4393324, email: kirjasto(at)raahe.fi, tai voit täyttää kaukolainapyyntölomakkeen osoitteessa: http://raahe.verkkokirjasto.fi/
lähteet:
https://finna.fi ;
http://oukasrv6.ouka.fi...
Kyseessä on suomalainen kansanruno, jonka syntyvuosi ei ole tiedossa:
Piu, pau, papin kello,
apulaisen aisakello,
Kivijärven kirkonkello,
lukkarin lesken lehmänkello,
talonpojan taskukello,
Markkulan Heikin hevosenkello,
vallesmannin vellikello,
Turun kirkon tornikello.
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Amos Ozin Mieheni Mikael (Tammi, 1978), kokonaan naisen näkökulmasta kerrottu avioliittoromaani.
"Mikael Gonen, kolmannen vuosikurssin geologian opiskelija ja Hanna Grünbaum, ensimmäisen vuosikurssin kirjallisuuden opiskelija, tapaavat toisensa 50-luvun Jerusalemissa Heprealaisessa yliopistossa. He seurustelevat lyhyen ajan, vuokraavat kaksion ja menevät naimisiin. Pojan syntyessä Hanna lopettaa opintonsa ja työnsä, kun taas Mikael jatkaa lukujaan ja lunastaa aikanaan suvun toiveet kirjoittamalla väitöskirjan.
Mikael on järkevä uurastaja, Hanna levoton haaveilija. Tässä avioliitossa vastakohdat eivät täydennä toisiaan. Hannan arki on täynnä pysähtynyttä odotusta ankeassa asunnossa, yksinäisyyttä...
Kirjan kannen fontti on jokin fraktuura fontin muunnos. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fraktuura
Word-tekstinkäsittelystä löytyy samantapaisia fontteja valmiina esim. Old English text, Algerian ja Matura.
Netistä löytyy myös sivustoja, joilta voi ladata ilmaisia fontteja , myös fraktuuraa esim. https://www.1001fonts.com/1930s-fonts.html?page=5&items=10
Kyseessä saattaisi olla Tampereen äänitepalvelun (myöhemmin Tamvox) 80-luvulla julkaisema Satupiiri-niminen kasettisarja, jossa julkaistiin kaikkiaan neljä osaa. Kukin kasetti sisältää viisi satua. Lukijana näillä kaseteilla on tamperelainen näyttelijä Seppo Mäki.
1: Kolme karhua, Saapasjalkakissa, Jaakko ja herneenvarsi, Kolme pientä porsasta, Aladdin ja taikalamppu
2: Keisarin uudet vaatteet, Pieni punahilkka, Kaunokki ja peto, Kolme pientä pukkia, Ruma ankanpoikanen
3: Jänis ja kilpikonna, Prinsessa Ruusunen, Hölmöläisten touhuja ja Tuhkimo, Bremenin kaupungin soittoniekat
4: Todellinen prinsessa, Lumikki ja 7 kääpiötä, Kaupunkilaishiiri ja maalaishiiri, Muurahainen ja heinäsirkka, Tohtori Kaikkitietävä
Joissain kirjastoissa on...
Tähän venäläiseen kansanlauluun ”Ei, uhnem” on olemassa useita suomenkielisiä sanoituksia ja laulu esiintyy julkaisuissa myös monilla eri nimillä, esimerkiksi nimillä ”Volgan lautturien laulu”, ”Volgan lautturit”, ”Volgan lautturi”, ”Lotjamiesten laulu Volgalta”.
Hannes Saaren levyttämän ”Volgan lotjamiesten laulun” sanoituksen tekijä on tuntematon. Täsmälleen tätä sanoitusta en löytänyt tekstinä, mutta melko lähellä on ”Tie vapauteen” -lehdessä julkaistu ”Volgan venemiesten laulu” (s. 15, Eino Mäen mieskuorosovitus s. 16-17; digitoitujen sivujen välissä on muutama tyhjä sivu). ”Tie vapauteen” oli Yhdysvalloissa ilmestynyt suomenkielinen työväenlehti. Lehti löytyy digitoituna Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy...
Neliosaista sarjaa voidaan kutsua tetralogiaksi (Tieteen termipankki). Muunpituisille sarjoille ei suomen kielessä ole vakiintuneita nimityksiä.
Lähde: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:tetralogia
Helsingin seudun kesäyliopistossa on 2023 alkanut informaatiotutkimuksen perusopintojen opintokokonaisuus. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Helsingin seudun kesäyliopistoon ja kysellä milloin heillä järjestetään perusopinnot seuraavan kerran. Täältä löydät heidän yhteystietonsa:https://hsky.fi/yhteystiedot/Tampereella taas on haku juuri käynnissä avoimeen yliopisto-opetukseen informaatiotutkimuksen aine- ja syventäviin opintoihin: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/informaatiotutkimuksen-aine-ja-syventavia-opintoja-avoin-yliopisto-opetus#switcher-trigger-koulutuksen-kuvaus
Helsingin kaupunginkirjastossa paperikopio maksaa 0,40 e puoli eli kaksipuoleisen kopion hinta on 0,80 e. Väri- ja mustavalkokopioiden sekä A3- ja A4-kokojen hinta on yhtäläinen. Määräalennuksia ei ole, joten 100 kappaleen hinta on satakertainen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Laajasalon_kirjasto/P…
Ihmiset ovat eri syistä tatuoineet ihoaan tuhansien vuosien ajan. Näyttää siltä, että ihon koristelu tatuoinneilla on ollut historian saatossa yleismaailmallinen tapa, sillä sitä tavataan ympäri maailmaa, Etelä-Amerikasta Siperiaan. Hautalöydöistä tiedämme, että ihmisiä tatuoitiin jo Egyptin esidynastisella kaudella (n. 3400-luvulla eKr.). Alpeilta löytyneen Ötzi-jäämuumion ihossa oli kymmeniä tatuointeja. Ötzi eli 3300-luvulla eKr.
Euroopassa tatuoinnit alkoivat yleistyä 1500-luvulta alkaen, ensin lähinnä merenkulkijoilla ja rikollisilla. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa tatuointien ottamisesta tuli sosiaalisesti hyväksyttyä myös yläluokalle. Esimerkiksi Ison-Britannian ja Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Yrjö V (...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa lautapelit voi palauttaa mihin tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteeseen. Ne kulkevat sitten tarvittaessa laatikoissa johonkin muuhun kirjastoon, mikäli niissä on varaus tai niitä tarvitaan jossakin muualla. Tämä koskee vain Helmet-kirjastoja, joten muuhun kirjastoon et voi palauttaa toisen kirjastoalueen aineistoa.
Jos kirjastossa on aineiston sisäänsä ottava palautusautomaatti, kannattaa lautapelit palauttaa henkilökunnalle, koska jos pelilaatikko aukeaa automaatin sisällä, osat voivat levitä sinne. Isot pelit eivät välttämättä mahdu sellaisen palautusautomaatin sisäänkään. Pienellä automaatilla, jolla palautetut kirjat laitetaan kärryyn tai hyllyyn, ei ole tätä ongelmaa, ja pelit voi laittaa...
Voit pitää kortin, mutta jos haluat että korttisi poistetaan, palauta se lähimpään kirjastoon. Kortit poistetaan keskitetysti Helsingin pääkirjastossa.
Seuraavasta teoksesta löytyy tietoa harjannostajaisista ja niihin liittyvistä perinteistä.
Vilkuna, Kustaa: Työ ja ilonpito: kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudulla näet osoitteesta http://www.helmet.fi
Miten monin eri tavoin harjannostajaisia vietetään nykypäivänä, näet esim. osoitteesta http://www.google.fi kun kirjoitat hakusanaksi harjannostajaiset.
Laajimman hakutuloksen saavuttaa tässä tapauksessa kirjoittamalla "teoksen nimi" -kenttään teoksen alkuperäiskielinen nimi "Phantom of the opera" ja rajaamalla hakua esim. aineistotyypin mukaan (cd/dvd jne.) sivun yläreunassa olevan "rajaa/järjestä" -ikkunan kautta. Cd-formaatissa pk-seudun kokoelmista löytyvät mm. sekä Misha Segalin samannimiseen elokuvaan säveltämä musiikki sekä Andrew Lloyd Webberin
alkuperäinen musikaalilevytys.
Olisikohan kyseessä teos: Lauri Linna, Olavi Karonen: Olli K:n tunnustuksia, KL-Paino Ylivieska, 1997. ISBN 952-90-9187-7?
Kirjan takakannen mukaan
kertoja (Olli K.) on Martti Olavi Ensio Karonen ja kirjoittaja Lauri Linna.
Kuudes Harry Potter -suomennos ilmestyy, kun suomentaja saa työnsä valmiiksi. Tarkkaa päivämäärää ei tiedetä. On arvioitu, että suomennos tulisi kauppoihin ensi vuoden (2006) alkupuolella.
