Einari Vuorelan runon Häämatka voi löytää esimerkiksi antologiasta Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (WSOY, 1994). Alun perin runo julkaistiin Vuorelan vuonna 1958 ilmestyneessä kokoelmassa Tikan kannel : runoja nuorille.
Kirjastokortin voi uusia, jos vanha kortti ei ole enää kirjaston rekisterissä, kirjastokortti on kadonnut tai se on mennyt rikki. Jos asiakastietosi ovat kirjaston asiakasrekisterissä niin uusi kortti maksaa aikuisilta 3,00 € ja lapsilta 2,00 €. Jos vanha kortti ei enää ole rekisterissä niin uusi kortti on maksuton.
Linkki Helmet-sivuille, kirjastokortti ja lainaaminen:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Voit rekisteröityä kirjaston asiakkaaksi tämän sivun kautta: https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Uuden kortin saat käymällä kirjastossa ja esittämällä voimassaolevan kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyyst…...
Samaan sävelmää on tosiaan tehty ainakin kahdet eri suomenkieliset sanat.
Nimellä "Kun lapinvuokko kukkii" julkaistun version on sanoittanut Sauvo Puhtila, salanimellä Merja. En löytänyt version sanoja, mutta Matti Heinävahon vuoden 1959 levytys on kuultavissa muun muassa YouTubessa.
ET-lehden keskustelussa lainattu teksti "Oon kotona taas" näyttää olevan Tapio Kullervo Lahtisen käännös. Kappaleesta on tehty nuottijulkaisu, joka on saatavissa ainakin Kansalliskirjastosta lukusalikäyttöön. Levytyksistä ainakin Maalaispoika Marwin Goodsonin versio löytyy YouTubesta.
Suomeen tuli ensimmäinen sukunimilaki vuonna 1921, tätä ennen sukunimien antaminen oli melko villiä. Sukunimi tuli pakolliseksi samassa yhteydessä vuonna 1921. Snellmanin 100-vuotisjuhlaan liitettiin nimien suomalaistamiskamppanja ja vuonna 1906 Snellmanin päivänä nimensä vaihtoi 25 000 henkilöä. Huomattavasti suurempiakin lukuja on esitetty. Tämä johtuu siitä, että nimenmuutokset hoidettiin vielä tuolloin lehti-ilmoituksella, joissa usein ilmenee ainoastaan perheen pää "perheineen".Lähteet:Paikkala, Sirkka: Se tavallinen Virtanen: https://keski.finna.fi/Record/keski.276664?sid=4818540080https://375humanistia.helsinki.fi/johan-vilhelm-snellman/suurnimenmuutto-snellmanin-paivana-1906https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kulttuuri/...
Teknillisen korkeakoulun kirjaston Teemu kokoelmatietokannasta http://teemu.csc.fi/ esim. sanahaulla teräs hitsaus löytyy 110 viitettä. On parempi että selaat aineistoa ja valitset aiheeseesi sopivat hakusanat, jotta saat varmasti opinnäytetyöhösi soveltuvia teoksia. Voit käyttää myös englannin kielisiä hakusanoja. Mikäli toivot jonkin teoksista kaukolainaksi, ota yhteyttä lähikirjastoosi.
TKK:n kirjastossa on käytettävissä tietokantoja ja -lähteitä, joista saattaisi olla hyötyä opinnäytetyöhön. Näihin välineisiin emme valitettavasti pääse käsiksi täältä yleisestä kirjastosta. TKK:n kirjastolla on päivystävä informaatikko osoitteessa http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Palvelut/info.html tosin palvelu on maksullinen http://www.hut.fi/...
Tietoa säätiön perustamisesta löytyy esim. teoksesta Yhdistyslaki ja säätiölaki, toim. Jyrki Hamari, Edita, Helsinki, 1999. Teos on lainattavana useassa Helsingin kirjastossa. Tarkemmat saatavuustiedot saa aineistotietokanta Plussasta, http://www.libplussa.fi . Internetistä asiasta saa tietoa Patentti- ja rekisterihallituksen sivulta http://www.prh.fi/index.html.
Lapin maakuntakirjastossa on tästä aiheesta mm.:
Makasiini-lehti 1985 no.5, s.88-92 (sisältää katsauksen ja arvion erilaisista kesämökille sopivista lämmittimistä).
Tekniikan maailma 1981 no.18, s.114-116 (esittelee avotakkoja)
Aiheesta löytyy myös kirjallisuutta asiasanoilla takat ja lämmityslaitteet.
Esim. Kodin tulisijat
Voit myös katsoa seuraavia internet-osoitteita:
www.asuntotieto.com/mokki/menetelmat/kesamokin_sahkoistys.html
www.biowatti.fi/fi/dat_pelletti_kayttokohteet.htm
Koska yleisten kirjastojen kokoelmista ei juuri löydy aiheesta kirjallisuutta, teidän kannattaa ottaa yhteyttä seuraaviin erikoiskirjastoihin:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto,
http://www.finlit.fi/kirjasto/
Museoviraston kirjasto
http://www.nba.fi/
Artikkeli on kopioitavissa Pasilan kirjaston mainitun lehden numerosta, koska sitä ei ole sidotettu
vuosikerraksi.
Rikhardinkadun kirjaston kappaleet Teologisesta aikauskirjasta ovat lainattavissa, joten voit joko mennä lainaamaan kyseisen numeron Rikhardinkadulta tai tehdä lehdestä kaukopalvelutilauksen. Kaukopalvelutilaus tehdään omassa lähikirjastossasi. Kirkkonummen kirjasto veloittaa kaukopalvelutilauksesta 4 euroa.
CD-ROM-levykkeelle tallennettua tietosanakirjaa voidaan pitää elektronisena hakuteoksena. YSAn - yleisen suomalaisen asiasanaston mukaan http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html hakuteos on teos, johon on koottu tiiviitä artikkeleita usealta tai tietyltä alalta. Hakuteoksen rinnakkaistermejä ovat hakemistot, käsikirjat, sanakirjat, tietosanakirjat.
Elektronisen aineiston määrittely on esim. teoksessa Suomalaiset luettelointisäännöt: elektronisen aineiston kuvailu (julk. BTJ : Kirjastopalvelu, 1999)
"Aineisto (data ja/tai ohjelma), joka on koodattu tietokoneella käsiteltäväksi. Myös aineistot, jotka vaativat tietokoneeseen kytketyn oheislaitteen (esim. CD-ROM lukijan) käyttöä ja suorakäyttöpalvelut (esim. ilmoitustaulut, keskusteluryhmät/...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on englanniksi teos Winston, Patrick Henry: Lisp (1984). Meillä on myös suomeksi varastossamme Hyvönen, Eero: Lisp-maailma 1 ja 2, mutta nämä ovat valitettavasti varastosta evakossa pahvilaatikoissa odottamassa uuden kirjastotalon valmistumista.
Pamin sivuilta löytyy Palkkatutkimus 2004 - yhteenvetoa http://www.pam.fi/mp/db/file_library/x/IMG/12921/file/palkkatut04tiivi… . Elinkeinoelämän keskusliiton EK palkkatilastosivulta http://www.ek.fi/ek_suomeksi/tyoelama/palkat/palkkatilastot.php löytyy Palkkatilastokatsaus 2005, jossa on myös myyjien palkka.
Kysymäänne kirjaa ei ole vielä saatavissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa eikä sitä ole vielä myöskään tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon. Kansalliskirjaston kokoelmiinkaan sitä ei ole vielä saatu. Voitte halutessanne jättää Helsingin kaupunginkirjastolle hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp.
Hotakaisen Finnhits on tulossa useaan HelMet-kirjastoon, mutta siitä ei vielä voi tehdä varausta koska ainuttakaan kappaletta ei ole vielä lainattavissa. Tilannetta kannattaa seurata HelMet-aineistotietokannasta. Heti kun niteitä ilmaantuu lainattavaksi tietokantaan siitä voi tehdä varausksen. www.helmet.fi
Erilaisista kansanparannuksista on olemassa paljon kirjoja.Kalevalaisesta kansanparannuksesta löytyy tietoja esim. seuraavista kirjoista: Kansanparannus eilen ja tänään (1987), Rytkölä, Heikki, Kainuun ja Karjalan parantaja (1998), Santavuori, Risto, Loitsu:Kalevalan avain (2001), Kansa parantaa (1983).
Valitettavasti tällaista suomennosta ei ole löytynyt. Tekstin kirjoittaja lienee englantilainen vuosina 1814-1863 elänyt Frederick William Faber (http://books.google.com/books?id=l43sbcaDDNYC&pg=PA89&lpg=PA89&dq=%22th…). Hän kääntyi v. 1846 roomalaiskatolisuuteen ja kirjoitti sen jälkeen psalmien määrän eli 150 virttä. Osa niistä on arvioitu melko heikkotasoiseksi mutta osa on elänyt ja päässyt uusiinkiin virsikirjoihin yleensä kylläkin muokattuna ja lyhennettynä. Esimerkiksi USA:n Evankelis-luterilaisen kirkon uudessa kirjassa "Evangelical Lutheran Worship" (http://www.augsburgfortress.org/worship/evangelicallutheranworship/pewe…) on muutamia tekstejä. Ruotsin kirkon virsikirjan ekumeenisessa alkuosassa (virret 1-325) on yksi...
Jos kirjastokortin tiedot ovat vanhentuneet ts. kortti ei ole enää voimassa, asiakas voi saada uuden kortin lähimmästä kirjastosta. Korttia uusittaessa on henkilöllisyystodistus oltava mukana.Uusi kortti maksaa 3 €.
