Rovaniemeltä löytyi pieniä tiedonmurusia lisää.
Se tieto mitä Alma Josefina Hildénistä löytyy Rovaniemeltä on Rovaniemen yhteiskoulun toimintakertomuksissa. Näistä kahdessa on hänestä tietoja.
-Rovaniemen yhteiskoulu: Kertomus lukuvuodelta 1922-1923 (Rovaniemi 1923):
Sivulla 3: Tiheään uudistuvat opettajavaihdokset mainitaan haitallisena tekijänä, jopa johtaja on vaihtunut. Poistuneiden tilalle valituissa mainitaan opettajatar Alma Hildén, mahdollisesti Helmi Erkkolan tilalle.
Sivulla 5: Opettajisto-kohdassa, ”Hildén, Alma (v:sta 1922), opettajakandidaatti: ruotsia I, II, VI-VIII, saksaa II-III luokalla.
Sivulla 8: Toinen B luokka, luokanvalvoja Alma Hildén. Oppilasluettelo luokasta.
Toimintakertomus sisältää...
The flag of Finland is a version of Scandinavian Cross. The Finnish version - in blue and white for lakes and snowscapes - was first adopted in 1863, the same year that Finnish was recognized as the official language. (Devereux, Eve: Identifying flags-1994)
Turun kaupunginkirjastosta löytyy paljon tasa-arvoa käsitteleviä teoksia, joita voi hakea aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ asiasanalla "tasa-arvo". Hakua voi rajata esim. yhdistämällä "tasa-arvo" asiasanoihin "työelämä" tai "naisen asema" tai "sukupuoli". Uusimpia tasa-arvoa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Jarmo Tarkki: Tasa-arvo: saavutuksia ja haasteita (1998) ja Sirpa Kolehmainen: Naisten ja miesten työt (1999). Tilastotietoa aiheesta löytyy Anne-Maija Lehdon kirjasta Tasa-arvo työoloissa (1999).
Seuraavassa lähdeviitteitä lähinnä Internet-markkinointiin.
Kuopion ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen markkinointisivut: http://www.aedu.kuopio.fi/markkinointi Sivulta http://www.aedu.kuopio.fi/markkinointi/1mviestin.htm löytyy useita mainintoja kohderyhmän määrittelystä, nämä löytää nopeasti selaimen ’etsi tältä sivulta’ –toiminnolla (esim. ylävalikosta Muokkaa > Etsi tältä sivulta).
Internet-sisältöjä ja resursseja myyvä Aniway on sivustossaan (http://www.aniway.fi/internet_markkinointi.htm) käsitellyt sähköistä markkinointia.
Aniwayn valikossa on hakutoiminto, josta löytyy hakusanalla kohderyhm useita linkkejä yrityksen omille sivuille.
Vaasan yliopistossa kursseja vetävän Anna Fergusonin artikkelissa Verkkostrategian määrittely...
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan näin:
Ett'emme tulis puheeks me, me harvat,
Me onnellisen harvat, veljet kaikki.
Ken tänään kanssain verta vuodattaa,
On veljeni; jos kuinka halpa olkoon,
Niin tämä päivä hänet aateloi.
Ja herrat Englannin, nyt vuoteell' ollen,
Kiroovat kerran, ett'ei olleet täällä,
Noloina kuunnellen, kun joku haastaa,
Jok' oli Crispianuksena myötä.
Williamn Shakespearen Kuningas Henrik Viides Paavo Cajanderin suomennoksena vuodelta 1905 Gutenberg-projektissa.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939-images.html
Kuten wikipedia-artikkelikin mainitsee, viittaa edesmenneen kitaristin Pekka "Albert" Järvisen taiteilijanimi bluesmuusikko Albert Kingiin. Järvinen ihaili Kingin kitarasoundia ja soittotyyliä. John Fagerholmin ja Jaakko Riihimaan kirjoittaman elämäkerran mukaan usein Järvisen kanssa samoissa piireissä pyörinyt Edward Wesala keksi ajatuksen ensimmäisenä: "Suomen Albert King, Pekka 'Albert' Järvinen!". Aluksi juttuun suhtauduttiin lähinnä vitsinä, mutta hiljalleen alkoi Järvinen käyttää nimeä eri jamikokoonpanoissaan. Viimeistään vuonna 1974 taiteilijanimi jäi pysyvään käyttöön.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_J%C3%A4rvinen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_King
Albert Järvinen / John Fagerholm, Jaakko...
QR-koodin keksi vuonna 1994 japanilainen insinööri Masahiro Hara, joka kehitti nopeammin luettavaa viivakoodia. https://www.denso-wave.com/en/technology/vol1.html
Ylen artikkelin QR-koodi on kännykkäkansan villitys mukaan QR-koodit olisivat alkaneet levitä Suomessa 2010-luvun alussa, mikä sopii yhteen muistelusi kanssa. https://yle.fi/uutiset/3-6212483
Yhdysvaltalainen Joe Woodland sai patentin viivakoodi-idealleen 1952, joskaan tuolloin ei ollut vielä kehitetty tarvittavaa teknologiaa sen jokapäiväiselle käytölle. Viivakoodia kokeiltiin ensimmäisen kerran Kroger Kenwood Plaza -ruokakaupassa Cincinnatissa heinäkuussa 1972. Viivakoodin käyttö yhdysvaltalaisissa kaupoissa yleistyi 1980-luvulla. https://www.smithsonianmag.com...
Käytettävissä olevista lähteistä sanaa ei löytynyt. Kannattaa vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Alice Martin on suomentanut Jenny Josephin runon Varoitus (Warning) ensimmäisen rivin näin: "Kun tulen vanhaksi minä pukeudun violettiin (--)".
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000, s.416)
Kysyjä on ehkä sekoittanut mielessään laulut "Irja joka luki kirjoja" ja "Kirjalaisen laulu" (tai toiselta nimeltään "Kirjastokoira Kirjalainen").Laulun "Irja joka luki kirjoja" on säveltänyt Petter Ohls ja sanoittanut Kaarina Helakisa. Sen on levyttänyt ensimmäisenä Susanna Haavisto (1976). Säkeistöjen välissä lauletaan: "Tunnetko sinä pikku Irjaa?" Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Joskus illallakin kuuluu peiton alta naurua"."Kirjalaisen laulun" on säveltänyt Jukka Jarvola ja sanoittanut Erkki Mäkinen. Sen on levyttänyt ensimmäisenä Elina Salo (1979). Laulu alkaa: "Kirjat ovat rattoni ja lukeminen työni juu". Aamiaisen syötyään Kirjalainen silmäilee tuoreet lehdet. Toisessa säkeistössä lauletaan: "Lounasaikaan keittokirja silmänruokaa...
Terminologisessa mielessä lesbolaisuus juontaa juurensa 600- ja 500-luvuilla ennen ajanlaskun alkua eläneeseen antiikin suureen naisrunoilijaan Sapfoon ja hänen ympärilleen kerääntyneeseen nuorten naisten piiriin.
Sapfo syntyi Kreikassa Lesboksen saarella ja vietti suurimman osan elämästään saaren tärkeimmässä kaupungissa Mytilenessä. Ei tiedetä, miten Sapfon naisryhmä sai alkunsa, mutta hänen säilyneistä teksteistään voi selvästi päätellä Sapfon toimineen piirissään kasvattajan roolissa: hän opetti neitosilleen runoutta ja elämäntaitoa sekä kaikkea muutakin naiselle tarpeellista, kuten laulua, tanssia, miellyttävää pukeutumis- ja käyttäytymistapaa. Kyseessä ei ollut sen enempää koulu kuin kulttiyhteisökään....
Ajan luonne ja mahdolliseen aikamatkustukseen liittyvät paradoksit ovat kiehtova kysymys. Ensinnäkin ei ole yhteisymmärrystä siitä, meneekö aika lainkaan eteenpäin tai taaksepäin. Teorioita ja selityksiä siitä, millaista aika on ja miksi makrotasolla koemme sen kulkevan vain eteenpäin on lukuisia. Niiden tutustumisen voi aloittaa Wikipediasta.
Mahdolliseen aikamatkustukseen liittyviä aikaparadokseja pohditaan esimerkiksi tässä artikkelissa. Siinä katsotaan aikamatkustuksen olevan teoreettisesti mahdollista. Eri asia kuitenkin on, voisiko matkaaja muuttaa tapahtunutta mitenkään.
Yksi tulkinta nojaa multiuniversumiteoriaan. Siinä muutoksen tekeminen aiheuttaa maailman eriytymisen. Aikamatkaaja saisi pelkällä saapumisellaan...
Karhun syntytarun alkuperää on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla aiemminkin, tällöin on vastattu seuraavasti:
"Karhun syntytarina löytyy Kalevalasta. Kyseessä on kuudesviidettä (46.) runo, jossa Louhi lähettää karhun karjan kimppuun. Väinämöinen kaataa sen, ja vietetään karhunpeijaisjuhlat. Kalevalan vuoden 1849 version teksti löytyy kokonaisuudessaan Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivuilta, http://nebu.finlit.fi/kalevala/
Kalevalassa karhun syntytarina alkaa näin:
Silloin vanha Väinämöinen
itse tuon sanoiksi virkki:
'Ei otso olilla synny
eikä riihiruumenilla!
Tuoll' on otso synnytelty,
mesikämmen käännytelty
luona kuun, malossa päivän,
otavaisen olkapäillä,
ilman impien tykönä,
luona luonnon tyttärien.'"
Yksittäisten...
Kiven käyttämästä sanastosta ei löytynyt nummisuutari-sanan selitystä, mutta kyse lienee maaseudun suutareista eli kyläsuutareista. Näytelmä sijoittuu maalle Hämeeseen. Näytelmää voi tutkia tarkemmin Project Gutenbergin e-kirjasta:The Project Gutenberg eBook of Nummisuutarit, by Aleksis Kivi
Oletan, että tarkoitat Trio Bulgarka- yhtyettä, joka on esiintynyt mm. Kate Bushin levyllä. Pääkaupunkiseudun kirjastoista on saatavana mm. seuraavat cd-levyt: Bulgarka Vocal Trio; The Forest is crying Lament for Indje Voivode ja Trio Blgarka;
Äänitteiden saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme http://www.libplussa.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmää ollaan uusimassa, näillä näkymin uusi järjestelmä otetaan käyttöön kahden vuoden kuluttua. Uudessa järjestelmässä on mahdollista uusia lainoja ja tehdä varauksia Internetin kautta, lisäksi myös uusia palvelumuotoja kehitetään.
Tällä hetkellä lainoja on mahdollista uusia Helsingissä puhelimitse numerosta 0600-060504, ma-pe 12-18, hinta: 5,80 mk/min + ppm, myöhässä olevia lainoja ei uusita puhelimitse.
Lisäksi lainoja voi uusia kirjastokortilla lähimmässä kirjastossa jos kirjoista ei ole varauksia.
"Eoin Colfer asuu vaimonsa ja poikansa kanssa pienessä Wexfordin kaupungissa Irlannissa. Colfer työskenteli 15 vuotta opettajana kotikaupungissaan. Suuri kirjallinen läpimurto koitti Colferille Artemis Fowlin myötä - peräti kolme kustannusyhtiötä oli kiinnostunut kirjan oikeuksista samaan aikaan." Edellinen lainaus kirjailijan suomalaisen kustantajan sivuilta, osoitteesta http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/(kirjailijat)/913E649C5748A2FAC2256B490…
Tämän lisäksi kirjailijasta löytyy Internetistä seuraavia linkkejä:
http://www.eoincolfer.com/
http://www.bbc.co.uk/arts/books/author/colfer/
http://www.artemisfowl.com/
Etsimääsi raporttia ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta eikä myöskään yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta. Kannattaa kääntyä Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin (www.rusin.fi) kirjaston puoleen, Annankatu 44, 00100 Helsinki, puh. (09) 22854439, sähköposti kirjasto@rusin.fi. Ellei raporttia heiltäkään löydy osaavat mahdollisesti neuvoa mistä sen voisi saada.
Valitettavasti Helmet-verkostosta ei löydy Within Temptationin nuotteja, mutta voisit vielä tiedustella Helsingin Pop&Jazz konservatorion kirjastosta asiaa. Kyseinen oppilaitos kuuluu taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokantaan, mutta aivan äkkiseltään sieltäkään ei näyttänyt löytyvän ko. yhtyeen nuotteja.Voisit kuitenkin tehdä jatkokyselyjä sieltä, kirjaston informaatikon yhteystiedot ovat:
puh. 09 31080515
sähköpostiosoite: matti.tolvanen@stadia.fi.
Lisäksi voisit kysellä nuotteja osoitteesta www.musafasu.fi.
Jos em. lähteistä ei ole apua, voit vielä kääntyä Helmet-kirjastojen kaukolainapalvelun puoleen, jolloin haku voidaan suunnata myös Suomen ulkopuolelle.
