Alice Tegnérin säveltämään ja sanoittamaan lastenlauluun ”Bä bä vita lamm” löysin kaksi suomenkielistä sanoitusta Saukin eli Sauvo Puhtilan ”Bää bää karitsa” -sanoituksen lisäksi. Saukin sanoitus alkaa: ”Bää bää karitsa tuotko villoja”. Säkeistöjä on neljä.”Mää mää lampaani” -sanoituksen tekijäksi on joissakin lähteissä merkitty Edit Polón, joissakin sanoittajaksi on merkitty trad. tai sanoittajaa ei mainita. Laulu alkaa: ”Mää mää lampaani anna villoja/villojas”. Edit Polón on merkitty sanoittajaksi myös Lapsikuoro Satulaulajien versiossa ”Mää mää lampaani”, joka alkaa: ”Mää mää lampaani onko villoja”. Jaakko Mäntyjärvi on käyttänyt tätä versiota sovituksessaan ”Kaksipa poikaa Kurikasta ja kaverit”. Näistä versioista löysin vain yhden...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy useampia Kleopatraa käsitteleviä teoksia. Voit hakea asiasanalla Kleopatra, jolloin saat 5 viitettä, joukossa myös yksi video. Nämä ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi englanninkielisiä teoksia. Päivi Setälän teoksissa "Näköaloja Villa Lantesta" ja "Antiikin nainen" on luku myös Kleopatrasta ja lisäksi tietoja voi täydentää tarkistamalla vanhan aakkosellisen kortistomme Kleopatra-kohtaa. Kortistossa viitataan vanhaan varastossamme olevaan teokseen "Valloittavia naisia".Egyptin historiasta löytyy kokoelmistamme runsaasti aineistoa. Tässä voisin mainita esim. Armas Salonen: "Egypti ja sen kulttuuri" sekä Montet, Pierre: " Sellaista oli elämä faraoiden
Egyptissä".
Valitettavasti suomenkielistä tietoa emme onnistuneet löytämään.
Internetistä MetaCrawler-hakuohjelmalla http://www.metacrawler.com löytyi seuraava erittäin hyvä sivusto http://www.library.unisa.edu.au/thiele/colin.htm .
Yahoon hakemiston kautta löytyy tietoa nuortenkirjailijoista http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Authors/Young_Adult/ .
Olet varmaankin jo vieraillut ERSY:n eli Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry:n sivuilla. Sieltä löytyy jonkin verran lisätietoa eri hoitomuodoista http://www.eturauhassyopa.info/hoitovaihtoehdot.asp
Eri hoitomuotojen käytön kriteereistä ja tuloksista tulisi keskustella lääkärin kanssa. ERSY:stä voisi myös tiedustella vertaistukiryhmää sairastuneelle/omaisille. http://www.eturauhassyopa.info/
Tietoja superpelin ja muiden liigapörssipelien hinnoista löydät parhaiten liigapörssin www-sivuilta:
http://www.liigaporssi.fi . Valitse sieltä linkki "osallistu" ja sieltä "käyttöohjeet" .
J.K. Rowlingin elämänkertatietoja on kysytty useamman kerran
Kysy kirjastonhoitaja-listalla. Voit etsiä vastausarkistosta, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjailijan nimellä rowling, ja saat paljon hyödyllistä tietoa. Hänestä on kirjoitettu elämäkertateos: Smith, Sean, J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta, Helsinki : Memfis books, 2003 ja omat kotisivut on myös olemassa osoitteessa http://www.jkrowling.com/.
Anni Polvan lapsuudesta ja nuoruudesta löytyy parhaiten tietoa hänen kirjoittamistaan teoksista Kun olin pieni ja Hyvästi lapsuus. Kariston sivulla http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=41&a… on jonkin tietoa verran Polvan lapsuudesta. Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteissä ja matkailutoimistossa jaetaan lisäksi esitettä Tiina-raitista, joka avattiin 24.7. Kalevassa. Tuossa esitteessäkin on vähän tietoja Anni Polvan lapsuudesta ja on tietenkin antoisaa kulkea itse reitti kirjailijan lapsuuden maisemissa.
Espoon kaukolainoja voi kysellä numerosta 09/81657648 tai sähköisesti kaukopalvelu@espoo.fi
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
50- ja 60-luvun Pohjolan-Sanomat löytyvät meiltä Kemin kaupunginkirjastosta sekä sidottuina lehtivuosikertoina että mikrofilminä. Kopioita lehdistä voidaan ottaa ainoastaan mikrofilmeiltä, joita pääsee lukemaan varaamalla mikrofilmilukulaitteen (p. 016-258253). Lukulaitteen käyttö on ilmaista, ainoastaan tulostaminen on maksullista. Mikrofilmilukulaiteelta voi myös tallentaa scannattuja sivuja esim. omalle muistitikulle.
Kemin kaupunginkirjasto ei kaukolainaa mikrofilmejä. Kirjastot voivat pyytää Pohjolan-Sanomien mikrofilmejä kaukolainaan Lapin maakuntakirjastosta.
Tšekkiläisestä kirjallisuudesta varsinkin vanhemman kirjallisuuden osalta löytyy hyvää tietoa kirjasta: Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 5 : Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja / toimittanut V. K. Trast / 1936. Siinä on lyhyt historiallinen katsaus maan kirjallisuuteen ja näytteitä eri kirjailijoilta.
Otavan kirjallisuustieto / toimittaneet Risto Rantala ja Kaarina Turtia / 1990 puolestaan luettelee suuren joukon mainitsemisenarvoisia kirjailijoita. Luettelo alkaa tšekkiläisen kirjallisuuden alkuvaiheista päätyen vuonna 1945 syntyneeseen kirjailijaan. Valitettavasti ko. artikkelissa ei mainita, kenen teoksia on käännetty suomeksi.
Otavan suuri ensyklopedia osa 18 / 1981 tarjoaa myös hyvän ja tiiviin katsauksen...
Hyviä vinkkejä lasten loruleikkeihin saa teoksesta:
Karvonen, Pirkko & Rikkola, Leena: Lukuleikkitaikoja. Tammi 2006.
Tekijänoikeudellisia esteitä runojen ei-kaupalliseen käyttöön ei
ole, mutta kirjailija pitää aina mainita. Perinteisillä lastenloruilla (esim. Kuukernuppi: vanhoja ja uusia lastenrunoja)ei ole
tunnettuja tekijöitä, joten käyttö on vapaata.
Näyttää siltä, ettei ainakaan HelMet-kirjaston isosta kokoelmasta löydy sellaista julkaisua, jossa olisivat sekä nuotit että ranskankieliset sanat. Mutta tässä vaihtoehtoinen yhdistelmä: nuotit löytyvät kokoelmista Hitit Rautainen 70-luku, Suomipopin helmiä 7 ja Suuri pop toivelaulukirja (1) ja sitten ne ranskankieliset sanat netistä vaikka seuraavasta osoitteesta (muistakin varmasti löytyy): http://www.boiteachansons.net/Partitions/Severine/Un-banc-un-arbre-une-…
Nuo nuottikokoelmat löytyvät todennäköisesti kaikista isommista musiikkikirjastoista.
Terveisin
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Vuonna 2009 on julkaistu erittäin laaja (880 s.) Suomen yleisten kirjastojen historia (kustantaja BTJ Finland, toimittaja Ilkka Mäkinen), joka kattaa sekä varhaisen historian että nykypäivän. Tämä kirja löytyy varmasti useimmista suomalaisista isommista kirjastoista.
Kaikkiin kysyjää askarruttaviin kysymyksiin kirja ei välttämättä suoraan vastaa, joten voisi olla hyvä idea ottaa yhteyttä myös Suomen kirjastoseuraan (suomenkirjastoseura.fi), joka on suomalaisten yleisten kirjastojen yhteinen aatteellinen järjestö.
Tarkkoja tilastotietoja löytää opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämästä virallisesta kirjastotilastosta, joka löytyy verkosta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/. Tieteellisten kirjastojen osalta vastaavia tietoja...
En tiedä, mikä kirja silloin on ollut kyseessä, mutta kaipaamasi tieto löytyy myös Ville Hännisen toimittamasta teoksesta ”Ulkomaisia sarjakuvantekijöitä 2” (BTJ Kustannus, 2007). Se on kyseisessä kirjassa Fosteria käsittelevässä Timo Ronkaisen artikkelissa ”Realistisen sarjakuvakerronnan taituri” (s. 68–73). Sivulla 72 mainitaan, että Prince Valiant eli Prinssi Rohkea alkoi ilmestyä sanomalehdissä 13.2.1937. Toivottavasti tämä lähde kelpaisi kadottamasi lähteen tilalle.
Maailmasta löytyy joitakin sanomalehtiä, joihin käytetään värillistä paperia. Esimerkiksi ranskalainen Le Nouvel Economiste painetaan lohenpunaiselle paperille, samoin brittiläinen The Financial Times. Italialainen La Gazzetta dello Sport ilmestyy niin ikään vaaleanpunaiselle paperille painettuna, kuten venäläinen Vedomostikin. Ranskalainen L’Équipe-lehti julkaistaan keltaiselle paperille painettuna. Sheffiledissä viikonloppuisin ilmestyvä urheilulehti The Green 'Un painetaan vaaleanvihreälle paperille.
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Newspaper
http://en.wikipedia.org/wiki/Financial_Times
http://en.wikipedia.org/wiki/Sheffield_Star_Green_'Un
http://library.pressdisplay.com/pressdisplay/viewer.aspx#
Tieteen kuvalehden historia.net-sivuston mukaan tarina syntyi 1800-luvulla Länsi-Euroopassa. Haikaraa pidettiin siellä tuolloin onnen ja hyvinvoinnin symbolina, ja se oli lisäksi tarpeeksi suurikokoinen vauvan kantamiseen. Tieto löytyy myös paperisesta Historia-lehdestä vuodelta 2010 (nro 1, s. 13). Nettitieto löytyy täältä:
http://historianet.fi/arkielama/kulttuuri/miksi-juuri-haikara-tuo-vauvo…
Kysymyksessä kuvailtu elokuvista otettujen kohtausten käyttö ei oikein mahdu minkään "vapaan" toiminnan sallivan säädöksen sisään. Kyse ei ole sitaattioikeuden käyttämisestä, koska esityksiin ei liity itse elokuvien tai näiden kohtausten esittelemistä.
Suojattujen elokuvien julkinen esittäminen on aina luvanvaraista. Joihinkin elokuviin on kirjasto voinut saada myös julkisen esittämisen oikeuden, jolloin katkelmia tällaisista elokuvista voisi näyttää kirjaston järjestämässä tilaisuudessa.
On kuitenkin hyvin kyseenalaista, koskisiko lainauksen ohessa saatu esityslupa myös sellaista esittämistä, jossa elokuvan ääniraita on korvattu uudella. Tällaisen oman ääniraidan voi kyllä tehdä, mutta sellaisen esittäminen julkisesti edellyttää oman...
Aivan samantyyppisiä en onnistunut löytämään, mutta kiinnostavia voisivat olla esim. Agatha Christien Hercule Poirot -kirjat, Mika Waltarin Komisario Palmu -kirjat ja Georges Simenonin komisario Maigret -kirjat.
Kirjoja on runsaasti Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Rentukoita-runon kirjoittaja on Saara Heino. Runo sisältyy Heinon kirjaan Pienten iloksi : ohjelmaa alakouluikäisten juhliin (Valistus, 1955). Se löytyy myös kotimaisen lastenrunouden kokoelmasta Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993).
