TTY on tekstipuhelin, puhe- ja kuulovammaisten apuväline. Se on erikoispuhelin, jolla voidaan äänen lisäksi vastaanottaa ja lähettää tekstiä. Myös nykyisissä kännyköissa on TTY-asetus.
Verkkosivulla, osoitteessa http://www.kl-support.fi/kuulo/tekstijakuvapuh.html , on kuva täysin elektronisesta TTY-laitteesta.
Tekstipuhelin on käytössä Suomessa. Meillä toimii valtakunnallinen tekstipuhelinpalvelu.
Asetan ehdolle seuraavaa. Näitä voi kysellä kirjastosta:
1.
Tekijä Fritz, Oz (esitt.)
Teoksen nimi All around the world / Oz Fritz
Julkaisutiedot [S.l.] : Sub Rosa, 2004
CDLEVY
äänimaisema
ambient
kollaasit
2.
Tekijä Denny, Martin (esitt.)
Teoksen nimi Afro-desia : The exotic sounds of Martin Denny
Julkaisutiedot [S.l.] : Liberty Records, Caroline Records, p1995
Huomautus Julkaistu alunperin 1959.
Sisällys Tsetse fly. Ma'chumba. Jungle drums. Cubano chant. Baia. Swamp fire. Temptation. Simba. Mumba. Aku aku. Raftero. Siboney.
Esittäjä Martin Denny, The Randy Van Horne Singers (voices), Julius Wechter (perc), Augie Colon (perc), Harvey Ragsdale (b, mar).
Kieli Soitinmusiikki
Aineistolaji CDLEVY / CDSKIVA
sademetsät
äänimaisema...
Kirjaa on tilattu ainakin Kallion, Malmin, Oulunkylän, Kontulan ja Töölön kirjastoihin. Näistä kirjastoista sen voi tilata myöhemmin omaan lähikirjastoon. Oletettavasti teos on lainattavissa jo muutaman viikon sisällä.
Harald: nimen alkuperä on muinaisgermaaninen Hariwald, joka tarkoittaa sotajoukon tai kansan johtajaa, (hari=sotajoukot, wald=johtaa). Pohjoismaissa ja Englannissa Harald on ollut kuninkaiden nimi, esim. Norjassa Harald Kaunotukka (k. noin vuonna 930) ja Tanskassa Harald Sinihammas. Suomesta tunnetaan 1300-luvulta muutama Haralder. Suomen almanakassa nimi on ollut muutamissa eri kirjoitusasuissa: Haraldus, Harald, Haarald.
Hendry: todennäköisesti muunnos nimestä Henrik, joka taas on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim=koti, talo ja rich=mahtava) ja Heinrich (hagan=hovi ja rich=mahtava). Useita rinnakkaismuotoja: englannin Henry ja Harry, ranskan Henri, latinan Henricus, tanskan Hendrik, saksan Heinz, italian Enrico ja...
Motala on kunta Keski-Ruotsissa, ja Motalan Nasevat näyttäisi olevan kunnan suomenkielisten järjestö, joka järjestää monenlaista toimintaa. Järjestön nimeä ei ole käännetty ruotsiksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Motalan_kunta
http://www.ruotsinsuomalainen.com/moti.shtml
NetMot-sanakirjaston Kielitoimiston sanakirjan mukaan naseva tarkoittaa lyhyttä ja osuvaa, sattuvaa, terävää, näppärää ja ytimekästä. NetMotin mukaan vastaava ruotsinkielinen termi voisi olla träffande, slående, fyndig, slagkraftig tai dräpande.
Kokonaisuudessaan Lykidasta ei ole suomennettu, mutta fragmentti siitä (viimeinen kolmannes) löytyy Aale Tynnin kääntämänä antologiasta Tuhat laulujen vuotta. Siinä runon päätössäe kuuluu seuraavasti: "laitumet uudet antaa huominen".
Tällaista teesiä emme onnistuneet löytämään, eikä löytynyt myöskään tilastotietoa kokkiohjelmien suosion kasvusta. Urheilutähtiä televisio on esitellyt varmaankin koko olemassaolonsa ajan, ja tv-kokit Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen laittoivat ruokaa televisiossa jo 1970-luvun alusta alkaen.
Yleisradio esittelee Elävä arkisto -palvelussaan 1960-luvun alun Piilokameran suomalaisena tosi-tv-ohjelmana:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Piilokamera/ki…
Erityyppiset tosi-tv-ohjelmat ovat silti varmasti lisänneet ohjelma-aikaansa. Mikko Hautakangas kirjoittaa artikkelissa Vertaismelodraamaa taviksista taviksille kirjassa Television viisi vuosikymmentä: suomalainen televisio ja sen ohjelmat 1950-luvulta digiaikaan (...
Lukuisilla venäläisillä verkkosivuilla (myös Mariinski-teatterin omalla sivulla) kerrotaan, että teatteriin rakennettiin 1885 lisärakennus. Rakennukseen tuli työhuoneita, harjoitustiloja, sähkövoimala ja pannuhuone. Sen sijaan näyttämön tai näyttämötekniikan uusimisesta ei viittauksissa puhuta. Verkosta löytynyt Pietarin teatterien opas vuodelta 1994 toteaa näin: ”--- teatteria rekonstruoitiin välillä 1885 – 1894, mutta olemassa olevien tietojen mukaan uudistukset eivät koskeneet näyttämöä eivätkä katsojapaikkoja”.
Sähkövalaistusta alettiin ottaa käyttöön Mariinski-teatterissa jo 1884. Asiasta mainitsevat monet venäläiset verkkolähteet. Artikkelissa ”Teatterinäyttämön valaistus: historiallinen essee” (Освящение театральной сцены:...
Kirjastot säilyttävät aikakauslehtien vanhoja numeroita ja monet kirjastot lainaavatkin. Kirjastoissa voi myös kopioida kirjaston kirja- ja lehtiaineistoa omaan kiäyttöön.
Maanmittauslaitos vastasi tähän kysymykseen kertomalla, että Laatokan vesialue oli jaettu kuntiin, kuten muukin Suomi jaettiin 1700-1800 -luvuilla kylittäin.
Maanmittauslatoksen Internetsivulta pääsee katsomaan myös Karjalan karttoja osoitteessa:
http://www.maanmittauslaitos.fi/
Sieltä löytyy myös heidän asiakaspalvelunumeronsa.
J.K Rowlingin neljännen Harry Potter kirjan englanninkielinen nimi on Harry Potter and the Goblet of Fire. Lehtitietojen mukaan neljäs osa ilmestyy suomeksi vasta vuonna 2001. Tarkempia tietoja voi kysyä
Kustannusosakeyhtiö Tammesta, 09-6937 6266, joka on kustantanut edelliset osat.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi voi etsiä aineistoa aiheen mukaan. Myös englanninkielinen aineisto on asiasanoitettu suomeksi. Haussa voi tehdä rajauksen haluamalleen kielelle. Tietokannasta selviävät myös aineiston saatavuustiedot.
Teoksia voitte etsiä esimerkiksi asiasanoilla ja asiasanapareilla:
-tiimityö
-viestintä yritykset
-ongelmanratkaisu
-strateginen suunnittelu
Asiasanoja on löydettävissä lisää VESA-Verkkosanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi .
Todettakoon, että myös Helsingin Liiketalouden Ammattikorkeakoulun kirjastotietokanta löytyy verkosta osoitteesta http://www.helia.fi/kirjasto .
Tiimityöstä Helsingin kaupunginkirjastossa on mm. seuraava teos: Teamworking, 2000;...
Suomen kielessä käytetään ilmaisun lauluyhtye rinnalla ilmaisua vokaaliyhtye. Sen alkuosa ei kuitenkaan ole johdettu kielioppisanasta vokaali, joka tulee latinan sanasta vōcālis eli 'puhuva’. Termi "vokaaliyhtye" lienee käännös termeistä "vokalgrupp", "vocal group" tai "Vokalensemble".
Heikki Poroila
Soturikissat Wikissä on tieto, että Keltahammas pystyi tuntemaan ympärillä olevien kissojen tuskan, jonka takia hän ryhtyi parantajaksi.
Soturikissat Wiki, http://fi.soturikissat.wikia.com/wiki/Keltahammas
Voit etsiä tietoa Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta osoitteesta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1010754681 asiasanoilla puolustuspolitiikka ja Suomi. Uusimpia kirjoja ovat muunmuassa Gustav Hägglundin Suomen puolustus (2001) ja Pekka Visurin Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linjaukset (2001).
Puolustusministeriön sivuilta http://www.vn.fi/plm/puol.htm löytyy artikkeli Suomen puolustuspolitiikasta ja valtioneuvoston selonteko aiheesta.
