Vaasan kaupunginkirjaston kautta ei löytynyt tietoa liikkeestä. Kirjastolla on käytössään mm. tämänkin ajan osoitekirjoja ja puhelinluetteloita, mutta tästä kauppaliikkeestä ei löytynyt mainintaa.
Olisiko liike ollut toiminnassa vain hyvin lyhyen aikaa? Omistajan nimi ja tarkempi sijainti voisivat myös auttaa selvittämisessä.
Voisit ottaa yhteyttä Vaasan maakunta-arkistoon, Pohjanmaan museoon tai Österbottens Traditionsarkiv -arkistoon:
http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/vaasan-maakunta-a…
http://museo.vaasa.fi/w/
http://www.sls.fi/doc.php?category=2&docid=43
Helmet-kirjastoista ei voi kotiin lainata sähköpianoa.
Ainakin Kirjasto 10, Etelä-Haagan, Sellon ja Entressen kirjastoissa voi soittaa sähköpianoa.
Kirjastot, joissa on soittimia saat selville sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Koska painettujen lehtien vuosikertojen hinnat ovat jatkuvasti nousseet ja kirjastojen aineistomäärärahat ovat useimmiten laskeneet tai pysyneet samansuuruisina, on kirjastojen ollut pakko niin lehtien kuin muunkin aineiston valinnassa keskittyä lähinnä kysytyimpiin nimekkeisiin.
Kirjastojen aineistomäärärahat jaetaan esim. Vantaalla kirjastojen kesken lähinnä lainaustilastojen mukaisesti, niin että ainakin eniten lainattujen aikakauslehtien tilaamista pyritään jatkamaan. Sanomalehtien osalta otetaan huomioon, onko ko. lehti mahdollista lukea ePress- tai PressDisplay-palvelun kautta e-lehtenä http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(….
Pääkaupunkiseudulla toimiva HelMet-kirjasto palvelee yhtenäisesti Espoota...
Juhani U. E. Lehtosen teoksessa "Sotilaselämän perinnekirja" (2003) mainitaan parran ja viiksien käytön vaihdelleen vuosisadasta toiseen: esimerkiksi 1600-luvulla sotilaat pitivät yleisesti pujopartaa, kun taas 1700-luvulla ainakin upseerit ajoivat partansa kokonaan pois.
Käyttö myötäili myös jossain määrin kunkin ajan yleisiä trendejä. Esimerkiksi 1800-luvulla Venäjän kaartinjoukoissa upseerien parran värikin oli erikseen määrätty ja tarvittaessa viikset oli joko maalattava tai käytettävä irtoviiksiä.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen siviilimuoti edellytti täydellistä parrattomuutta. Itsenäistyneen Suomen armeijassa parranajoa edellytettiin alusta pitäen - ainoastaan jotkut vanhan Venäjän armeijan upseerit jättivät Mannerheimin ja V.P....
Vuosina 1971-1998 julkaistun Iijokin-sarjan alkuperäisen fontin nimeä ei ole kustantajalla tiedossa. Syynä on se, että 1970-luvulla fontteja on usein muokattu vielä käsin, eikä kustantajalla ole tallessa sellaisia tiedostoja, joista nimeä voisi tarkistaa.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta löytyy kattavasti tietoa alalla työskentelystä ja palkkauksesta. https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/
SKTL:sta kerrottin myös, että kääntäjät ja käännettävät tekstit valitaan kustantamoissa. Kääntäjät valitaan käännösnäytteiden perusteella, joita voi lähettää eri kustantamoille.
Suoraa vastausta siihen mille kustantamoille käännösnäytteitä kannattaa lähettää en löytänyt.
ammattinetti.fi sivuilla kerrotaan, että freelance-kääntäjien palkkaus voi määräytyä tunti- tai urakkaveloituksena.
Voit kysyä lisää SKTL:sta: kirjallisuudenkaantajat(at)sktl.fi
Viitteitä löytyy runsaasti - tässä joitakin tuoreimmista (lisää viitteitä kannattaa selata pääkaupunkiseudun kirjastoissa varaamalla aika asiakastyöasemalle):
Masennuksen brandit : poimintoja 90-luvun julkisista masennustarinoista (Psykologia 2000, nro 2, sivu 179-182); Tutkimuksesta apua vanhusten lievän masennuksen tunnistamiseen : masennus ei kuulu vanhuuteen (Sairaanhoitaja 2000, nro 3,sivu 40-41); Mallikoiden masennuskertomukset ja -käsitykset (Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 1999, nro 4, sivu 345-355);
Luonnon keinot masennuksen hoidossa (Kaleva 1999-10-24); Sairauslomalla masennuksen vuoksi - entä vuoden kuluttua? /Jouko K. Salminen ...et al. (Suomen lääkärilehti 2000, nro 4, sivu 311-317); Masennus ei katso ikää (...
Suomi on tunnustanut Baltian maiden itsenäisyyden vuonna 1919/1920. Uudelleen itsenäistymisen yhteydessä Suomi ei tunnustanut valtioita uudestaan koska katsotaan, että aikaisempi tunnustaminen on edelleen voimassa. Diplomaattiset suhteet Baltian maiden kanssa solmittiin uudelleen 29.8.1991. Alla linkit ulkoministeriön maasivuille, joista löydät maiden osalta tarkemmat päivämäärät itsenäistymisestä.
Viro:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17365&culture=fi-FI&contentlan=1
Latvia:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17231&culture=fi-FI&contentlan=1
Liettua:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17233&culture=fi-FI&contentlan=1
Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä...
Kaivattu kirja saattaisi olla S. J. Watsonin Kun suljen silmäni (Bazar, 2012).
"Christine herää joka aamu vieressään vieras mies, joka kertoo olevansa hänen aviomiehensä. Lisäksi mies kertoo, että Christine on 47-vuotias ja että hän oli 20 vuotta sitten auto-onnettomuudessa, joka vaurioitti hänen muistiaan pahasti. Joka ilta kun Christine nukahtaa, hänen muistonsa kuluneesta päivästä pyyhkiytyvät pois.
Christinellä ei ole muuta kiintopistettä kuin muutama valokuva ja päiväkirja, jota hän kirjoittaa neurologinsa neuvosta ja salassa mieheltään. Päiväkirja auttaa häntä kokoamaan elämänsä sirpaleisia paloja kokoon, kun hän alkaa pikkuhiljaa muistaa mennyttä. Menneisyys näyttää kuitenkin aivan erilaiselta kuin mitä Christinen aviomies hänelle...
Etsitty runo lienee Oiva Paloheimon Lapsen sydän, vaikka aivan sanatarkasti se ei kysymyksessä esitettyä vastaakaan:
- "Tänne, pohjaan sydämen,
äidinkuvan ihanan
hymys katse Jumalan."
---
Tuuli hiekan hajoittaa,
sydän äidin pitää saa."
Jeesus-lapsesta ja savilinnusta kertovasta vanhasta suomalaisesta legendasta on olemassa useita hieman toisistaan poikkeavia versioita. Esimerkiksi Savilinnut-niminen variantti löytyy Aatto Kaljusen, Briitta Karemon ja Taimi Metsikön Aapisesta (Valistus, 1959). Martti Haavion kirjassa Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäintaruja (WSOY, 1957) se esiintyy nimellä Luojan linnut. Kotikasvatuskeskuksen julkaisemassa kirjassa Vuorokeskusteluja (1922) sen on kuvaelmaksi muokannut Arvid Lydecken...
Radioteatterin kuunnelmaversio kirjasta koostuu 25 jaksosta. Nämä 25 jaksoa on mahdutettu 16 CD-levylle ja jaettu kirjasarjan mukaisesti nimettyyn viiteen osaan. Valitettavasti kuunnelman CD-tallenteita ei ole enää tilattavissa kirjakaupoista tai Ylen tuotteita myyviltä yhteistyökumppaneilta. Fyysistä tallennetta hamuavan ei auta kuin tarkkailla verkkohuutokauppoja tai antikvariaatteja.
Vinkkinä hintatietoisille: Tekijänoikeuslain mukaan kirjastosta lainatuista teoksista on luvallista ottaa muutamia kopioita yksityiseen käyttöön. Kuunnelman kaikki osat löytyvät Vaski-kirjastoista.
Kyselin asiaa hieman eri seurakunnista.
Varmaan kuulutusten ottamisesta on jo jonkin verran aikaa? Silloin saattaisi olla kyse siitä, että ennen vanhaan ei kuulutusten ottamiseen useinkaan kyselty kirjallisia lupia, vaan asiasta sovittiin suullisesti. Siksi kuulutuspäivämäärätkään eivät aina tulleet kirjatuiksi mihinkään.
Toisaalta taas Kirkkohallituksen rajaus on tietosuojalain mukainen ja sen noudattamisessa ei voi olla poikkeamia. "Avioliiton esteiden tutkintaan liittyviä asiakirjoja säilytetään 10 vuotta, mutta kihlakumppaneille annettava todistus esteiden tutkinnasta ja vihkijän tekemä vihkimisilmoitus säilytetään pysyvästi." Tämänkin takia kuulutusten päivämäärät ja niihin liittyvät tiedot on jo hävitetty. ...
Sanonta "X on tullut jäädäkseen" ilmaantui kielenkäyttöömme 70-luvulla, ja kielenhuoltajamme kiinnittivät siihen jo varhain huomiota. Paavo Pulkkinen kirjoitti aiheesta Virittäjän numeroon 3/1981 nasevan artikkelin 'Onkohan villitys tullut jäädäkseen?'.
Pulkkinen taustoittaa fraasia seuraavasti: "Pohjimmiltaan sanonta juontuu englannista, kuten monet muutkin nykyajan suosikki-ilmaukset. Hurmeen ja Pesosen Englantilais-suomalaisessa suursanakirjassa on sitä tarkoin vastaava fraasi it has come to stay, joka on suomennettu 'se on pysyvää; se on saanut tukevan jalansijan'. Sanakirjantekijät eivät siis ole esittäneet sanasanaista käännöstä 'se on tullut jäädäkseen' - joka tosin ei sanakirjan valmistelun aikana (1963-73) liene...
Sinä voit kohdistaa valituksesti sille kirjastolle, jossa olet saanut epäkohteliasta palvelua. Palaute ja valitus on tervetullutta, jos asianomaisen kirjasto saa tilanteesta tarkemmat tiedot. Palautelomake on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/palaute/, mutta linkki siihen on myös kaupunginkirjaston etusivulla. Kirjastoissa on myös palautelaatikot valituksia varten. Etätietopalvelua koskevan palautteen voit tietenkin lähettää juuri tätä kautta, mutta silloinkin olisi asian korjaamiseksi lisätieto tarpeen.
Kirjan "Uusi Aadam" takakannessa kuvaillaan kirjaa näin:
Uusi Aadam on helmi 1950-luvulta, eristäytyneen mutta kaiken aikaa herkästi kirjoittaneen Helvi Hämäläisen julkaisematta jäänyt romaani. Vakuuttavasti se täydentää kuvaa Hämäläisestä intensiivisen psykologisen proosan mestarina. Hannes ja Linnea, keski-ikäiset opettajasisarukset, ovat yhdessä adoptoineet orvoksi jääneen pienen pojan. Poika on kasvanut nuorukaiseksi ja järkyttää nyt kasvattivanhempansa perin juurin ryhtymällä suhteeseen naimisissa olevan perhetuttavan kanssa. Tapahtumasarjassa vaistot ja vietit törmäävät porvarillisen nuhteettomuuteen ja vaatimukseen ja idylli repeytyy peruuttamattomasti rikki.
Lisää tietoa Helvi Hämäläisestä kirjailijana voit etsiä vaikkapa...
Aiheesta löytyy esim.
Finskij (kirja ja kasetti, suppeahko),
Razinov, Pavel Finski jazyk dlja natsinajustsih
Lisäksi on useita sellaisia kielikursseja, jotka on yleisesti tarkoitettu ulkomaalaisille, jotka osaavat jonkin verran englantia.
Kannattaa varmaankin tulla paikan päälle tutustumaan, jos siihen on mahdollisuus.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista ainoastaan uudessa Arabianrannan kirjastossa on toistaiseksi WLAN-mahdollisuus http://www.aralis.fi/
Hämeentie 135 A
P. 310 85056.
Lisätietoja http://www.helsinkivirtualvillage.fi
