Kral Majales (Toukokuun kuningas) löytyy suomennoksena kokoelmasta Ginsberg, Allen : Huuto ja muita runoja 1947-1971 (s. 88-89). Suomentajat : Anselm Hollo, Markku Into, Markus Jääskeläinen, Seppo Lahtinen & Pentti Saarikoski. Sammakko 2000. Teoksen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Voit tilata aineistoa toisesta HelMet kirjastosta toiseen määrittelemällä noutokirjasto.
Katso lisää
https://www.helmet.fi/search*fin?/tlohik{232}a{232}arme/tlohikz~bz~brme/1%2C88%2C112%2CB/request&FF=tlohikz~bz~brme+ja+pienet+jz~brvipeikot&1%2C1%2C
Pro gradua tai muuta opinnäytetyötä tehtäessä kannattaa aina ensin ottaa yhteyttä sen oppilaitoksen kirjastoon, jossa opiskelee. Esimerkiksi yliopistojen kirjastoilla on käytössään paljon laajemmin tietokantoja ja muita tiedonlähteitä kuin yleisillä kirjastoilla.
Oulun yliopiston kirjastolla tiedonlähteet on jaoteltu kirjaston www-sivuille tieteenaloittain. Eri alojen tiedonlähteet löytyvät sivulta
http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=2
ja ne ovat käytettävissä Oulun yliopiston kirjastolla. Kirjasto antaa myös tiedonhaun ohjausta opinnäytetyön tekijälle.
Kirja on niin uusi, ettei se vielä ole tullut kirjastoihin vaikka luettelointitiedot Helmetissä jo ovatkin. Teoksesta voi tehdä varauksen heti kun jossakin kirjastossa on lainattava nide.
Ainakin Jarkko Laine on runoillut sirkustirehtööristä. Hänen (lasten)runonsa Sirkustirehtööri sanoi löytyy esimerkiksi antologiasta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava, 1980). Samoin Kirsi Kunnakselta löytyy sirkustirehtööriaiheinen runo Peruutettu ohjelma n:o 20 kokoelmasta Sirkusjuttuja (WSOY, 1985).
1. Wieneliläisklassismilla tarkoitetaan 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun klassismin kaudella vaihetta, jollloin suuntauksen tyylilliset piirteet olivat selkeimmillään Wienissä vaikuttaineiden säveltäjien tuotannossa.
Mozartin, Haydnin ja Beethovenin lisäksi kaupungissa vaikuttaineisiin tuon aikakuden säveltäjiin kuuluvat mm. Haydnin veli Michael Haydn, Christoph Willibald Gluck, Carl Ditters von Dittersdorf, Domenico Cimarosa sekä Johann Nepomuk Hummel. Muuallakin Euroopassa sävellettiin toki samoihin aikoihin klassismin tyyli-ihanteiden mukaisesti.
2. Elektroakustisella musiikilla tarkoitetaan musiikkia, joka on 1900-luvun alusta lähtien tuotettu ei-perinteisillä instrumenteilla eli lähinnä sähköisten instrumenttien avulla - ensiksi...
Frank-monihaussa "Kaikki kirjastot" -valikko listaa
kaikki kirjastojen kokoelmatietokannat, joista Frank voi hakea. Siinä ei ole oletuksena kaikki tietokannat valittuina, sillä Frankin nykyisessä versiossa haku kaikista tietokannoista ei välttämättä toimi aina oikein eikä ainakaan kovin nopeasti. Kaikki tietokannat voi valita valikosta esim. klikkaamalla ensimmäistä tietokantaa ja sen jälkeen vaihto-painiketta pohjassa pitäen klikkaamalla viimeistä tietokantaa.
Frankin uudessa versiossa on kaikki tietokannat -valinta toteutettu
käyttäjäystävällisemmin. Uusi versio pyritään saamaan vielä tässä kuussa käyttöön.
Hei!
Raporttien laadinnasta löytyy tietoa esimerkiksi kirjasta Kniivilä, Sonja: Tiede ja teksti: tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen.
WS 2007. Tällä hetkellä kirja löytyy Pellervon kirjaston hyllystä.
Sen saatavuuden Pirkanmaalla voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=B53A6022582E7D8…
Suomen kielellä on niukasti aineistoa aiheesta kehitysvammaisten homoseksuaalisuus. Kehitysvammaisten seksuaalisuutta ja/tai seksuaalikasvatusta käsittelevissä teoksissa homoseksuaalisuus käsitellään ylimalkaisesti mainiten. Teoksessa "Haaveita ja haluja : selkokielisiä tarinoita seksuaalisuudesta/Satu Hyttinen. Kehitysvammaliitto, 2009" on tarinat sekä nais- että miespareille. Teos on selkokielinen ja suunnattu erityisesti (vammaisille) nuorille.
Teoksessa "Sexuality and learning disabilities : A handbook /ed. by Michelle McCarthy and David Thompson. Pavilion, 2010" homoseksuaalisuutta on käsitelty lyhyesti. Teos on suunnattu erityisesti kehitysvammaisten parissa työskenteleville. Tieteellisiä artikkeleita aiheesta on julkaistu...
Etsinnöistä huolimatta en tällaista säettä Mirkka Rekolalta onnistunut löytämään. Selkeästi juhla-aiheisia runoja löysin oikeastaan vain yhden (jouluruno Hyasinttijuhla). Pöytien ääressä istuskellaan yksin ja seurassa useammassakin runossa, mutta ei aivan kaivatunlaisessa hengessä.
Työelämään tutustumista varten on luotu TET-tori, jonka kautta voi tutustua työpaikkoihin, joihin haluaisi. Mihin kirjastoon haluaakin töihin, niin kannattaa ottaa suoraan yhteyttä kyseiseen kirjastoon, esim. Kontulan kirjaston puh. numero on 09-31085094.
http://peda.net/veraja/tori/pks
Tässä muutamia ehdotuksia:
Alakoski, Susanna: Sikalat
Kirja perustuu Susanna Alakosken omiin lapsuudenkokemuksiin. Tarinan alussa perhe muuttaa Ystadiin vuokrakaksioon. Kaikki näyttäisi olevan hyvin, mutta menneisyyden ongelmat siirtyvät uuteen ympäristöön, eikä yritys sopeutua ruotsalaiseen kulttuuriin helpota tilannetta.
Lisätietoa Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9188#.VugvA1IYGzU
Koskiniemi, Sisko: Kääntöpuolella lapsuus
Teoksen päähenkilö, sosiaalityöntekijä Kaija on työssä keskisuuren kaupungin poliisilaitoksella. Hänen vastuullaan on lastensuojelu. Karuja asioita ratkoessaan Kaija miettii, miksi naiset jäävät väkivaltaisiin suhteisiin ja kenen syynä nuorten häiriökäyttäytyminen lopulta on.
Kytömäki...
HSL:n matkakortilla voi lainata aineisto joissakin HelMet-kirjastoissa Espoossa (Tapiola ja Sello), mutta tällöin lainaaminen edellyttää sitä, että matkakortin tiedot on merkitty lainaajarekisteriin.
Helsingissä ainoastaan Suomenlinnan kirjastossa voi lainata HSL:n matkakortilla, mikäli kortin omistaja on merkitty omatoimikirjaston käyttäjärekisteriin. Omatoimikirjastoa voivat käyttää Suomenlinnan asukkaat.
HSL:n matkakortin käyttöä kirjaston aineiston lainaamiseen kokeiltiin vuonna 2013 Kallion kirjastossa ja Kirjasto 10:ssä. Käyttöä ei kuitenkaan jatkettu.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastokort…
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa myöhästymismaksutilannetta tai muita henkilötietoja ei ole mahdollista tarkistaa Internetin kautta. Mikäli epäilet, että Sinulla on maksamattomia myöhästymismaksuja, ota kirjastokortti mukaan ja pistäydy jossakin Vantaan kirjastossa keskustelemassa niistä virkailijan kanssa. Tietoa myöhästymismaksuista ja niiden kertymisestä löydät osoitteesta: http://www.vantaa.fi/kirjasto/fsaannot.htm.
Koronavirukselle on kehitetty vasta-ainetesti. Se kertoo, onko testattavan elimistö kohdannut koronaviruksen ja muodostanut sille vasta-aineita. Vasta-aineiden ansiosta henkilö ei todennäköisesti sairastu viruksen aiheuttamaan sairauteen uudelleen, mutta tämän immuniteetin kestosta ei ole varmaa tietoa.
Lääkärilehti: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/hs-suomalaistutkijat-ovat-kehittaneet-vasta-ainetestin/
Yleisradion uutisen mukaan THL suunnittelee vasta-ainetestausta satunnaisotannalla, jolloin sitä voitaisiin hyödyntää epidemian etemisen tarkkailussa: https://yle.fi/uutiset/3-11273010.
Merriam-Webster-sanakirja osoitteessa https://www.merriam-webster.com/dictionary/gyle kertoo sanan gail olevan sanan gyle rinnakkaismuoto. Sen merkityksiksi annetaan ’wort in the process of fermentation added to a stout or ale’ ja ’the beer produced at one brewin’. Sanalle wort lienee suomenkielinen termi vierre (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vierre). Painettu The Oxford English Dictionary (second edition; Clarendon Press, 1989) antaa merkitykseksi myös pelkästään ’brewing; the quantity of beer or ale brewed at one time’.
Kappaleen nuotit löytyvät Helmet-kirjastoista nuottikokoelmasta "In memoriam : lauluja jäähyväisten hetkellä / Petri Laaksonen"
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2368254__Slaaksonen%20vii…
Peppi Pitkätossun jäähyväislaulu (suomennnoksen alkusanat On laiva valmiina lähtöön) on alkujaan vanha arkkiveisu. Sävelmää on arveltu paitsi ruotsalaiseksi myös hollantilaiseksi, mutta ruotsiksi se julkaistiin jo 1700-luvun lopulla nimellä Till Österland vill jag fara.
Peppi-televisiosarjassa (1968-69) laulu esitettiin Astrid Lindgrenin muokkaamalla tekstillä ja nimellä Adjö lilla Pippi, adjö. Alkusanat ovat Till fjärran land skall du fara, långt bort till din söderhavsö.
Farväl, farväl on eri sävelmä, jonka Georg Riedel sävelsi Peppi Pitkätossun näyttämöversioon.
Arkkiveisusta ruotsinkielisessä Wikipediassa
Astrid Lindgrenin sanoittamat laulut
Till Österland -laulun alkuperäiset sanat
Adjö Pippi soinnut
Farväl, farväl -sävelmän...
