Olisiko joku näistä etsimäsi:
-Gutman-Hanhivaara, Idyllejä Itämeren rannalla
-Darnoux, Family houses by the sea
-Global architecture houses –sarjan osa 22
Ensimmäisessä talot ovat vain Itämeren alueelta ja viimeisessä suurin osa taloista on Yhdysvalloissa tai Japanissa. Suomenkielinen kirja on monien kirjastojen kokoelmissa, esim. Haapavedellä. Viimeinen kirja on muutaman suomalaisen yliopiston kirjaston kokoelmissa, mutta Darnouxin kirjaa ei ainakaan suomalaisista kirjastoista löydy.
Patsaan historia on kerrottu artikkelissa, joka on julkaistu kahdessakin ukrainalaisessa verkkolehdessä, toisessa ukrainaiksi, toisessa venäjäksi.
Patsas pystytettiin yleisvenäläisellä keräyksellä kootuilla varoilla. Se paljastettiin v. 1911. Patsas oli paikalla vain muutaman vuoden: Ukrainan jouduttua Neuvostoliiton osaksi patsas tuhottiin.
Aleksanteri II:ta pidettiin vapaamielisenä hallitsijana. Erityisesti häntä arvostettiin siksi, että hän lakkautti maaorjuuden Venäjän valtakunnasta. Maaorjat vapautettiin v. 1861. Aleksanterin patsaan paljastus Kiovassa oli ajoitettu siten, että osui vuoteen, jolloin juhlittiin maaorjien vapauttamisen 50-vuotisjuhlaa.
Patsaasta kertovien artikkelien osoitteet
http://www.interesniy.kiev.ua/old/...
Seppo Eskurin ja Martti Mikkosen kirjassa Liikennevakuutus (2006) käsitellään yksityiskohtaisesti liikennevakuutuslain soveltaminen, korvausperusteet sekä henkilö- ja omaisuusvahinkojen korvaaminen. Lisäksi kirjassa selostetaan liikennevahinkojen selvittely ja vakuuttamisvelvollisuus. Kirja sisältää myös esimerkkejä ja tapauksia oikeus- ja korvauskäytännöstä.
Lisää tietoa löytyy seuraavista lähteistä:
Tieliikennelaki (ajantasainen versio):
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267
Liikennevakuutuslaki (ajantasainen versio):
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1959/19590279
Liikennevakuutuskeskus
http://www.liikennevakuutuskeskus.fi
Poliisi
http://www.poliisi.fi/
Jos tarkoitat HelMet-verkkokirjastossa omien tietojen kohtaa "Järjestä eräpäivän mukaan", niin kyllä voi. Testasin juuri omista tiedoistani. Sitä kun klikkaa, menevät lainat eräpäivän mukaiseen järjestykseen niin, että ensin erääntyvät listautuvat ensimmäiseksi - aivan kuin ennenkin.
Samalla kyseisen valintakohdan teksti muuttuu tekstiksi "Järjestä lainauspäivän mukaan", jota klikkaamalla lainat eivät enää ole eräpäivän mukaisessa järjestyksessä.
Kannattaa kokeilla uudestaan! Ehkä selaimessa tai verkkokirjastossa oli tuona hetkenä jotain hämminkiä.
Tilastokeskukselta ilmestyy vuosittain Suomen tilastollinen vuosikirja, johon sisältyy myös kansainvälisiä tilastotietoja. Vuosikirjasta löytyy tilastotietoa myös vankien lukumääristä maittain.
Tilastokeskuksen verkkosivuilta www.tilastokeskus.fi/tup/kvportaali/index.html
löytyy kansainvälistä tilastotietoa- portaali, johon on koottu keskeisiä kansainvälisiä tilastotietoja ja tietolähteitä. Mukaan on valikoitu tärkeimpien ja luotettavimpien kansainvälisten järjestöjen ja yhteisöjen tuottamia veloituksettomia tietolähteitä. Esim. tietokantalähteistä kun etsit aihealueittain, tilastotietoja vankien lukumäärästä löytyy otsikon ”oikeus” alla.
Eri maiden tilastovirastojen linkit on jaoteltu maanosittain ja ne löytyvät myös tilastokeskuksen...
Voit hakea Vaasan kaupunginkirjaston aineistoa Venny-verkkokirjastossa
http://verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?formid=find2&ulang=fin
Kun sinulla ei ole tarkkaa tietoa kirjan tai tekijän nimestä, voit käyttää asiasanahakua. Kirjastossa kaikki aineisto asiasanoitetaan hakua silmälläpitäen. Asiasanalista on verkossa osoitteessa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
Tässä hakutehtävässä voit laittaa asiasana-laatikkoon sanan rekrytointi. Voit rajata hakua ruksimalla lisärajaus-laatikoita (esim. haetaan vain kirjoja). Voit valita myös minkä kielisiä kirjoja haluat.
Kun olet käynnistänyt haun ja saanut löytyneet teokset listan, näet saatavuus kohdasta, onko kirja tällä hetkellä paikalla Vaasan kaupunginkirjastossa. Jos klikkaat kohtaa "...
Kaksi kirjaa näistä kuninkaallisista on jo ilmestynytkin, joissa häitäkin käsitellään. Kumpaakaan ei ainakaan vielä ole suomennettu:
Invitation to the Royal Wedding : a celebration of the engagement of Hrh Prince William of Wales to Miss Catherine Middleton / Ian Lloyd (2011)
William & Kate : a royal love story (2011)
Kirjat voi lainata Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/
DVD:tä ei kirjastoissa ainakaan toistaiseksi ole.
Myllykosken kirjastosta vastattiin kyselyyni näin:
"Erotiikka-hylly on Anjalankosken kaupunginkirjaston perua, on haluttu näin nostaa esille tietty kaunokirjallisuuden ryhmä, jolla on oma lukijakuntansa."
Kouvolan pääkirjastossa vastaavaa hyllyä ei ole.
Kovin paljon suomenkielistä tietoa kirjailija Evelyn Waughista ei löydy. Alla mainituissa kirjoissa häntä käsitellään yhtenä kirjailijoista:
- Rakkaus, köyhyys ja sota / Christopher Hitchens (2007)
- Ruumiillisuus : merkillisiä ruumiita kirjallisuudessa / toimittaneet Sanna Karkulehto ja Ilmari Leppihalme (2003)
- Atlantiksen perintö : kirjailijoiden uusi alku / Jukka Koskelainen (2000)
Ylen Elävästä arkistosta löytyy kirjailijan esittely:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kirjailija_evelyn_waugh_11551.htm…
K. A. Applegaten Animorphs-sarjassa on ilmestynyt alkukielellä 54 osaa. Niistä on suomennettu tähän mennessä 20. Ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 2000 ja viimeisin vuonna 2007, eikä kustantaja Tammen sivuilla ole sarjasta mitään tietoa. Näyttäisi siis siltä, että sarjan ilmestyminen suomeksi on loppunut. Voit vielä kysyä asiaa suoraan kustantajalta: asiakaspalvelu(at)tammi.fi.
Byronin koko teosta ”Childe Harold’s Pilgrimage” ei valitettavasti ole suomennettu eikä ilmeisesti myöskään kysymääsi kohtaa. Sitä ei löydy Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi. Teoksesta on suomennettu runo ”Hyvää yötä!”, jonka ovat kääntäneet sekä Valter Juva että Yrjö Jylhä ja Jaakko Tuomikoski nimellä ”Hyvästi”. Jylhä on kääntänyt kokoelmasta myös pari runoa teoksen alkupuolelta.
On pieni mahdollisuus, että joku muukin katkelma olisi voinut ilmestyä lähteissä, joita ei löydy tietokannoissa, mutta todennäköisesti kaipaamastasi katkelmasta ei ole julkaistu suomennosta.
Hannu Raittila, Kaari Utrio, Kalle Isokallio, Markus Nummi, Roman Schatz, Jukka Hankamäki, Jari Ehrnrooth, Tommi Uschanov, Laura Kolbe, Kari Enqvist, Ilkka Niiniluoto, Esa Saarinen, Tuomas Nevanlinna, Jukka Relander, Anu Kantola, Sixten Korkman, Teija Tiilikainen, Helena Petäistö, Tuomas Enbuske, Timo Harakka, Unto Hämäläinen, Heikki Aittokoski
Nykyiset ja entiset poliitikot Jörn Donnerista ja Erkki Liikasesta Olli Rehniin ja Alexander Stubbiin.
Björn Wahlroos, Anne Brunila ja muita elinkeinoelämän edustajia löytyy Elinkeinoelämän valtuuskunnan sivuilta http://www.eva.fi/eva/hallitus/ ja http://www.eva.fi/eva/valtuuskunta/
Suomen maabrändivaltuuskunnan jäsenet
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=192906&contentla…...
Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan mukaan Wisława Szymborskan runon Utopia (Wyspa, na której wszystko się wyjaśnia...) suomennos sisältyy Parnasson numeroon 2/1998 (s. 144). Runon ovat suomentaneet Martti Puukko ja Jarkko Laine.
Liisa Helistön suomentamaa Szymborskan runojen kokoelmaa Saman tähden alla (1999) ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen tai Helka-kirjastojen kokoelmissa. Pääkaupunkiseudulla teos näyttäisi löytyvän vain Kansalliskirjaston kokoelmista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Paikannimi Rohdainen on todennäköisesti johdettu ruohoa, rohtoa, rikkaruohoa tai yrttiä merkitsevästä kasvinnimityksestä rohta.
Rohdaisten kyliä on Suomessa kaksi: Pyhärannan kunnassa Varsinais-Suomessa ja Lapin kunnassa Satakunnassa.
Lähteet:
Meri, Arvo, Vanhan Vehmaan kihlakunnan pitäjien ja kylien nimet. 1. Entisten Laitilan, Lapin ja Uudenkirkon pitäjien alue. SKS, 1943
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus, 2007
17.5.1995 oli keskiviikko. Netistä löytyy useita laskureita, joilla voi selvittää viikonpäiviä eri päivämäärillä. Alla kaksi esimerkkiä.
http://www.kotipetripaavola.com/aikalaskuri.html
https://www.laskurini.fi/viihde/ikalaskuri
En ollut ihan varma, mitä kysymyksellä haet tarkalleen, mutta löysin latvialaisen kirjakaupan nettisivuilta kirjan Trīs cūkas, jonka esittelytekstissä mainitaan possujen nimiksi Naf-Naf, Nif-Nif ja Nuf-Nuf. Kirja on venäjänkielinen.
Tuomas Salsteen ylläpitämällä sukututkimussivustolla on tietoa kuolinsyyn koodeista. Nelinumeroisia kuolinsyykoodeja on käytetty ainakin vuodesta 1952 lähtien. Jotta numerolle saataisiin oikea merkitys, pitäisi tietää minkä vuoden kuolemasta on kyse. Toivottavasti löydät oikean tiedon tuon sivuston avulla!
(Viitattu 5.10.2023)
Kansanwalistusseuran kalenteri vuodelta 1888 kertoo, että tuonakin vuonna 3.6. juhlittiin Violan nimipäivää.Kalenterin voit avata alla olevasta linkistä.https://www.doria.fi/handle/10024/98435
