Tarkistin kirjan tilanteen HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä. Tällä vastaushetkellä kirjaa on tilattu Espooseen yksi kappale, joskaan se ei ole vielä saapunut kirjastoon. Voi olla, että myöhemmin muutkin kirjastot vielä hankkivat tuota teosta, mutta varmuudella ainakin yksi kappale sitä on tulossa HelMet-kirjastoihin. Tarkempaa aikaa en osaa sanoa, koska se riippuu kirjan toimittajasta.
Jos olet sitä mieltä, että kirjan uusi painos pitäisi hankkia Helsingin kaupunginkirjastoon, kannattaa laittaa hankintaehdotus osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp.
Vastaamista olisi helpottanut, jos olisit kertonut, mihin kysymyksesi liittyy. Olisikohan kyseessä esimerkiksi biologian koulutehtävä? Oletko ensinnäkin selvillä siitä, mikä on populaatio?
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sen näin:
populaatio:
1. väestö.
2. biol. määräalueella elävä saman lajin yksilöiden joukko.
3. tilastot. perusjoukko.
Jos nyt oletetaan, että on kyse biologiasta, sinulla pitäisi varmaankin olla tiedossa jokin tietty eliölaji ja sen populaatio jollakin tietyllä alueella. Se, mitä sinun on tarkoitus saada selville, riippuu tehtävänannosta. Todennäköisesti sinun pitäisi tutkia esimerkiksi kyseisen eliön esiintymistiehyttä, yksilömäärää, menestymistä, elämänkaarta ynnä muita kyseiseen populaatioon liittyviä muuttujia...
Valitettavasti tuota DVD-elokuvaa ei ole saatavilla HelMet-kirjastoista, eikä sitä ole myöskään kirjastojen hankintajärjestelmässä. Elokuva on sen verran tuore, että se saattaa tulla kirjastojen saataville joskus tulevaisuudessa. Kirjastot eivät voi ostaa elokuvia suoraan kaupasta, vaan elokuviin täytyy hankkia erillinen lainauslisenssi, jotta sitä voisi laillisesti lainata. Julkaisijat voivat vapaasti päättää, mihin elokuviin lisenssin antavat. Jollei lisenssiä anneta, elokuvaa ei saa laillisesti kirjaston kokoelmiin lainattavaksi.
Voitte uusia lainanne HelMet-verkkokirjastossa, mikäli kirjastokorttiinne on liitetty nelinumeroinen tunnusluku. Kirjautuminen verkkokirjastoon tapahtuu HelMet-palvelusivuston ylälaidassa olevasta kohdasta "Kirjaudu". Näin pääsette omiin tietoihinne, näette lainanne ja mahdolliset varaukset. Voitte uusia valitsemanne teokset tai kaikki lainat ruksaamalla haluamanne teokset. Kun olette klikannut kohdasta "Uusi kaikki lainat" tai "uusi merkityt lainat", siirrytte sivulle, jolla kysytään vielä "Allaoleva(t) laina(t) uusitaan. Jatkatko?". Tässä valitsette "Kyllä" ja näin laina(t) on uusittu.
Mikäli kyseisestä teoksesta tai teoksista on varauksia, uusiminen ei onnistu. Lainoja ei voi uusia myöskään siinä tapauksessa, että ne on uusittu jo viisi...
Kansallisarkistosta löytyy seuraava Kotkan merimieslähetysaseman (merimieskirkon entinen nimi) arkisto:
Kotkan merimieslähetysaseman arkisto.
Rajavuodet (Päävuodet)
1897 - 1973 (1948 - 1973)
(http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/HakuTulos.action?hakuTyyppi=tarkHaku&h…)
Ja arkisto sisältää seuraavat asiakirjat:
A DIAARIT
B LUETTELOT
C PÖYTÄKIRJAT
D TOISTEET
F KIRJEISTÖ
G TILIASIAKIRJAT
U MUUT ASIAKIRJAT
Nämä tiedot on saatu Vakka-tietokannasta (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/EtuSivu.action)
Merimieskirkolla on keskustoimisto (www,merimieskirkko.fi), josta voi kysyä myös lisätietoa arkistoista.
Jarkko Laineen esikoiskokoelmaan Muovinen Buddha (1967) sisältyvä runo Finski lintu kirkuu päättyy säkeeseen "Peilistä rapisee hopea, lasiin kasvaa varjo."
Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan mukaan Wisława Szymborskan runon Utopia (Wyspa, na której wszystko się wyjaśnia...) suomennos sisältyy Parnasson numeroon 2/1998 (s. 144). Runon ovat suomentaneet Martti Puukko ja Jarkko Laine.
Liisa Helistön suomentamaa Szymborskan runojen kokoelmaa Saman tähden alla (1999) ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen tai Helka-kirjastojen kokoelmissa. Pääkaupunkiseudulla teos näyttäisi löytyvän vain Kansalliskirjaston kokoelmista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Samba oli pitkään vain Brasiliassa tunnettu alueelinen musiikkikulttuuri. Maailmalle se alkoi toden teolla levitä levytysten ja elokuvien välityksellä 1930-40-luvuilla.
Ylen Fono-tietokannan ja Viola-kansallisdiskografian perusteella ensimmäiset sambalevytykset tehtiin Suomessa 1940-luvun lopussa. Henry Theelin samba "Maria de Bahia" äänitettiin 1948. Vuonna 1949 Theel levytti Toivo Kärjen sävellyksen "On sambaa tanssi tää". Kappaleen nimi kertoo ilmiön uutuudesta. Theelin lisäksi Olavi Virta levytti samboja samana vuonna. Georg Malmsten levytti oman sävellyksensä "Kohtalokas samba" vuonna 1950.
Samba oli aluksi vain yksi tanssirytmi muiden lattarityylien joukossa. Voi kuitenkin olettaa, että sambakappale saattoi soida suomalaisen tai...
Kuvaukseen sopiva kirja on Philippe Guicheteau'n Sunnuntaikirjeitä Suomesta (Courrier de Finlande, Tammi, 1999), jossa teksti on rinnakkain suomeksi ja ranskaksi. Sen on suomentanut Jouni Kuurne. Kirjassa Suomeen muuttanut ranskalainen kuvailee elämäänsä Suomessa pienissä tarinoissa, jotka hän muokkasi ranskalaiselle ystävälleen lähettämistään kirjeistä.
Valitettavasti vastaus on vähän viivästynyt. Yläluostarin Majalan taistelusta on kuvaus kirjassa K.M.Wallenius: Petsamo - mittaamattomien mahdollisuuksien maa. Muissakin teoksissa saattaa löytyä tietoja: Turjanmeren maa - Petsamon historia 1920-1944. Toimittajat Vahtola ja Onnela. 1999; Erno Paasilinnan Petsamo - kirjoissa, Tuulikki Soinin kaunokirjallisissa Petsamo - kirjoissa. Ja tietenkin kannattaa tarkistaa yleiset Suomen sotahistoriaa käsittelevät teokset.
Lähdeteoksiksi suosittelen seuraavia pääkaupunkiseudultakin löytyviä
teoksia: Hindley, Geoffrey: Discover gold. The intriguing story of the world's most valued resource, 1983 ISBN=0856134783, ja Engels, Siegfried: Kemian keksintöjä--alkuaineiden löytöhistoria, ISBN=952903976X ja Guadalupi, Gianni
The world's greatest treasures--masterworks in gold and gems from ancient Egypt to Cartier,1998 ISBN=0500018782
Tuorein artikkeli aiheesta lienee tämä:
Tekijä Ylimartimo, Sisko
Nimeke Kulta : metallien kuningas ja kuninkaiden metalli
Aikakauslehti Taito
ISSN1235-6875
Vu/vsk/nro/s 1998:6 ss.18-21
Asiasana kulta: kulttuurihistoria; korut: kulta; kultasepäntyöt: historia; kultasepät.
Kirjojen saatavuus selviää pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohaulla...
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, millaista suosikkilistaa kaipaat: kirjastojen eniten lainattuja, Suomen eniten myytyjä vai jotain muuta. Kirjastojen lainatuimmasta musiikkiaineistosta antanee osviittaa Kirjastot.fi:n sivujen kautta löytyvä Lainatuimmat osasto, jossa esillä on Tampereen kaupunginkirjaston listat: http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=972 .
Kaikkien kirjastojen yhteistä listaa ei ole. Suomen myydyimmistä ulkolaisista cd-levyistä löytyy listoja esim. Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien sivuilta http://www.ifpi.fi/ . TopTen- ja muita listoja löytyy mm. RockDatan sivuilta http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/rockdata.html (katso Listalinkit).
Emme onnistuneet löytämään tätä laulua. Yle Arkiston Fono-tietokannan kautta löytyy listausta hänen laulamistaan kappaleista. Löytyisikö niistä etsimäsi? Alla linkki luetteloon:
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?esittaja=muje+juha&Page=1
Kirsti Mannisen on tuottelias kirjailija ja käsikirjoittaja, joka kirjoittaa myös kirjailijanimellä Enni Mustonen. Hänen ensimmäisen kirjansa on vuonna 1984 ilmestynyt Maitotyttö. Samoihin aikoihin hän kirjoitti lastenkirjaa Vanha kissa ja eläinlääkärin apulaiset, joka ilmestyi vuonna 1985.
Kirsti Manninen kertoo kirjoittamisesta ja tuotannostaan tarkemmin Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelussa https://www.kirjasampo.fi
Ritva-tietokannasta ei löytynyt tietoa kuvauspaikoista, https://rtva.kavi.fi/program/details/program/7732300. Löysin televisiosarjan vanhat sivut, joista ei kylläkään löytynyt muuta tietoa kuin että koekuvaus oli Vantaalla, http://vintti.yle.fi/yle.fi/laura/tietopalsta_laura.htm. Ohjelman tekijöiden tietoja löytyy sivuilta, mutta asiasta voisi saada tietoa Yleltä. Kyselyt Ylelle lähetetään palautelomakkeen kautta, https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedot
Sanonta muistuttaa vähän Nuuskamuikkusen suuhun laitettua sanontaa Ensin on lähdettävä, jotta voi palata. Lähdekirjaa on etsitty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aikaisemminkin
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-menee-sanatarkasti-nuuskamuikkusen-…
Moomin.fi -sivulla löytyy sitaatteja kirjoista, siellä samantyylinen lainaus kirjasta Muumilaakson marraskuu: "On niitä jotka jäävät, ja toisia jotka lähtevät, niin on ollut aina. Kukin saa valita itse, mutta on valittava ajoissa, eikä koskaan saa antaa periksi."
https://www.moomin.com/fi/quotes/page/3/
Vähän samantyylinen lausahdus (Joskus on lähdettävä ja oltava valmis) on myös Paavo Haavikon runossa kokoelmasta Tie etäisyyksiin (1951).
https://www.kirjastot....
Paukkutakiksi kutsutaan 1970-luvulla muodissa ollutta kevyttä, vyötärömittaista toppatakkia, johon kuului usein raitasomisteet.
Paukkutakkeja on muisteltu ainakin internetin keskustelufoorumeilla kuten Vauva.fi:ssä.
Turun ammattikorkeakoulun vuoden 2018 opinnäytetyössä on kuva paukkutakista sivulla 18.
Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta tai Jukka Parkkisen teoksesta Aasinsilta ajan hermolla (2005) ei löytynyt kyseisen sanonnan alkuperää. Vastausta voisi etsiä myös näistä kirjoista:
Sakari Virkkunen: Suomalainen fraasisanakirja (1981)
Päivä pulkassa, pyy pivossa (2014)
Leea Virtanen: Ellun kana ja Turusen pyssy (1999)
Opetushallitus julkaisee painettua opasta Ammattikorkeakoulut 1999, joka löytyy myös opetushallituksen sivuilta http://www.oph.fi/koulutusoppaat/. Oletettavasti ajantasalla ja luotettava.
Kannattaa tutustua informaatiotutkimuksen (ent. kirjastotieteen ja informatiikan) perusteoksiin. Näitä löydät vaikkapa Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) esimerkiksi asiasanoilla kirjastotiede, informaatiotutkimus, luettelointi, luokitusjärjestelmät jne. Sopivia asiasanoja voit varmasti keksiä itse lisää - sehän on hyvää harjoitusta tähän alaan. Hyvää opiskeluintoa!
