Kyseisen kirjan kohdalla Helmet-aineistohaussa on valitettavasti ollut virhe, joka on nyt korjattu. Kyseistä kirjaa ei ole tällä hetkellä kirjastojen kautta saatavilla verkkojulkaisuna. Vuoden -82 painosta, ainoata pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmiin kuuluvaa, on juuri nyt hyllyssä mm Pasilan, Kontulan ja Lauttasaaren kirjastoissa. Jos haluatte noutaa kirjan jostakin näistä kirjastoista, olkaa hyvä ja soittakaa ko kirjastoon ja pyytäkää laittamaan kirja nimellänne sivuun. Toinen vaihtoehto on tehdä varaus koneelle. Helmet-haussa verkkojulkaisut löytyvät muuten Sanahaun kautta kirjoittamalla hakukenttään Verkkojulkaisut.
Ayashi no Ceresin nimi on lännessä Ceres: Celestial Legend ja sen tekijä nimeltään Yuu Watase. Sarjasta on saatavilla vain yksi osa, Ceres. Vol.1: Aya (2004), Pasilan kirjastossa, tällä hetkellä lainassa.
Watasen Fushigi yugi -sarjaa sensijaan on saatavilla osat 1 - 18.
Välitän toivomuksesi hankintaosastollemme.
Tampereen kaupunginkirjaston sivuilla on esitetty yleinen kymmenluokitus selkeästi:
http://www.tampere.fi/kirjasto/opkaava1.htm#luok
Pienemmissä kirjastoissa on useimmiten käytössä hiukan karkeampi versio eli kaikkia alaluokkia ei käytetä.
Kymmenluokituksesta on myös verkkoversio, jossa voit sanahaulla hakea haluamasi aiheen luokkanumeroa:
http://ykl.kirjastot.fi/
HelMetin kautta ei valitettavasti tosiaankaan voi varata useita kappaleita samaa kirjaa. Kirjaston henkilökunta pystyy kuitenkin oman käyttöliittymänsä kautta kohdistamaan useampiakin varauksia saman nimekkeen eri niteisiin. Saadaksesi luokallesi monta samanlaista kirjaa joudut siis joko käväisemään kirjastossa tai soittamaan, jotta voimme tehdä varaukset puolestasi.
Turun kaupunginkirjaston Uutistorilta saa luettavaksi vanhoja Helsingin Sanomia ja Uusi Suomi-lehtiä mikrofilmeinä. Mikrofilmeistä pitää tehdä varastohakupyyntö vähintään päivää ennen mikrofilmien lukua, viikonloppuisin varastohakuja ei tehdä. Mikrofilmilukulaitteisiin kannattaa varata aika etukäteen Uutistorin numerosta 02-2620621. Asiakkaat voivat tulostaa itse mikrofilmeiltä paperikopioita, tulosteiden hinta on 0,30 €/A4. Yhdessä mikrofilmikoneessa on myös skannausmahdollisuus, skannata voi kerrallaan A4-kokoisen alueen. Yksi sanomalehden sivu mahtuu neljään A4-skannaukseen. Skannatut sivut voi tallentaa .jpeg- tai .pdf-muodossa.
Kysymyksessä lienee länsiafrikkalainen laulaja ja koransoittaja Mory Kanté, jonka kappale Yéké yéké oli mukana Akwaba Beach -nimisellä äänitteellä. Se ilmestyi 1987. Mory Kanté on syntyperältään mandinka ja laulaa äidinkielellään. Hän asuu nykyään Pariisissa ja on julkaissut lukuisia levyjä.
Internetissä saa hakusanalla "Mory Kanté" tulokseksi useita verkkosivuja, myös Youtube-videon. Tampereen kaupungikirjastossa on neljä äänitettä, joilla em. kappale on mukana. Tiedot niistä löytyvät PIKI-verkkokirjastosta.
Asbestin käytöstä voitte kysyä seuraavista paikoista:
Ympäristöministeriö http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=4128&lan=fi. Sivulta voi ottaa yhteyttä ja kysyä aiheesta lisää.
Työsuojeluhallinto http://www.tyosuojelu.fi/fi/asbesti#. Kysymyksiä voi lähettää sivun alareunan Palaute-painikkeen kautta.
Hengitysliitto http://www.heli.fi/Hengitysilma/Sisailma/Muita-sisailmaongelmia/Asbesti/. Hengitysliitolla on paikallisyhdistys myös Iitissä, Iitin hengitysyhdistys ry http://www.heli.fi/iitti.
Terveydentilan voi parhaiten tarkistuttaa terveyskeskuksessa tai keuhkotautien erikoislääkärillä.
Terveydestä voi kysyä myös netissä, esim. Verkkoklinikalla http://www.verkkoklinikka.fi/verkkolaakarit/. Se ei kuitenkaan korvaa lääkärissäkäyntiä.
Jos varauksesi kohdalla lukee "hyllyssä", se tarkoittaa, että varaamasi kirja on vielä siinä kirjastossa, jonka kokoelmiin se kuuluu ja josta se lähtee valitsemaasi noutokirjastoon. Varaus on noudettavissa sitten, kun sen kohdalla omissa tiedoissasi HelMetissä lukee "odottaa noutoa".
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kaikista Ratamo-kirjastoista löytyy englanninkielisiä pokkareita. Riihimäen kirjastossa englanninkielinen kaunokirjallisuus sijaitsee ns. pikku salissa. Kyselepä lisää käydessäsi. Myös kirjakaupat myyvät edullisia pokkareita.
Kirja on Hans Malmbergin ja Gunnel Linden Ikimetsässä, vuodelta 1966. Netissä on esittely tästä kirjasta http://lastenkirjahylly.blogspot.fi/2010/06/nostalginen-kesakirja.html
Etsimäsi teos voisi olla Richard Maynardin Kookospähkinäkirja.
Kuvaus teoksesta löytyy muun muassa Kirjasammon kautta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4076
Kookospähkinäkirja on, kuten Kirjasampo kuvaa, haaksirikkoisen päiväkirjaromaani, kertomus eloonjäämisestä, yksinäisyydestä, toivosta, tahdonvoimasta sekä todellisuuden muuttumisesta. Samalla se on seikkailu ihmismielen maisemissa, syvissä kuin meri. Tämä kirja on ilmestynyt suomeksi 1987. Teoksen päähenkilö on mies ja tapahtumapaikka autio saari.
Tämä voisi olla etsimäsi kirja.
Voitte uusia lainanne HelMet-verkkokirjastossa, mikäli kirjastokorttiinne on liitetty nelinumeroinen tunnusluku. Kirjautuminen verkkokirjastoon tapahtuu HelMet-palvelusivuston ylälaidassa olevasta kohdasta "Kirjaudu". Näin pääsette omiin tietoihinne, näette lainanne ja mahdolliset varaukset. Voitte uusia valitsemanne teokset tai kaikki lainat ruksaamalla haluamanne teokset. Kun olette klikannut kohdasta "Uusi kaikki lainat" tai "uusi merkityt lainat", siirrytte sivulle, jolla kysytään vielä "Allaoleva(t) laina(t) uusitaan. Jatkatko?". Tässä valitsette "Kyllä" ja näin laina(t) on uusittu.
Mikäli kyseisestä teoksesta tai teoksista on varauksia, uusiminen ei onnistu. Lainoja ei voi uusia myöskään siinä tapauksessa, että ne on uusittu jo viisi...
"Yrjö on mörökölli" löytyy Aukusti Salon ja Urho Somerkiven Meidän lasten aapisesta (7.p. 1945).
Topeliuksen Koivu ja tähti sisältyy moniin kansakoulun lukemistoihin,
esim. K.A. Horman, Hilda Huntuvuoren ja E.A. Saarimaan Kansakoulun lukukirja I:een (5.p. 1945).
Lausetta "Sieneni on niin sininen", sanoi Enni ei aapisista löydy,
mutta kyseessä voi olla Metsässä-sadun Enni: "Eino muisti kissankellon.
Voi, miten sininen se on, Enni huudahti." Satu on Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen Luen ja kerron: alakansakoulun luku- ja puheaapisessa (8.p. 1957).
Åke Lindman ohjasi vuonna 1978 elokuvan Elämänmeno Pirkko Saision samannimisen romaamin pohjalta. Yleisradion Tallennepalvelu julkaisi elokuvasta VHS-kasetit, jotka ovat lainattavissa useista yleisistä kirjastoista, mm. pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista.
Elokuvasta ei ole julkaistu DVD-tallennetta.
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Yle / Tallennepalvelu
Selvittelin asiaa. Erään kollegan sanoin:
"Pasi Heikura arvelee Näissä merkeissä –kirjassaan (s. 79), että sanonta olisi sukua manserock-piireissä suosituille kaksikielisille ajatelmille ja että joko Dave Lindholm tai Remu Aaltonen olisi lanseerannut sen yleiskieleen."
Toivottavasti vastaus oli riittävä!
Hyvä lähdeteos viipurilaisista paikannimistä on Viipurin karttakirja 1939 (Genimap, 2006), joka sisältää katu- ja paikannimihakemiston.
Tässä poimintoja keskusta-alueelta: Havinkatu, Kalevankatu, Karjalankatu, Koivistonkatu, Linnankatu. Linnasaarenkatu, Luostarinkatu, Papulankatu, Pontuksenkatu, Saunalahdentie, Suurkatu, Tikkutehtaankatu, Torkkelinkatu, Valtakatu.
Tällaista lukukampanjaa ei ole ollut. Alla kuitenkin muutama tänä (2017) vuonna julkaistu nuorten novellikokoelma:
Neljä / Veronica Roth
Afroditen askelin / Anne Salovaara
Teinikalenteri / Juha Mäntylä (toim.)
Lemmikkilyhärit / Tuija Lehtinen
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista. Alla linkki listaan, jossa on myös vanhempia nuorten novelleja:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28nuortenkirjallisuus%29%20d%3A%28novellit%29%20f%3A1%20l%3Afin__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Internetistä ei tosiaankaan löydy selityksiä, mutta kahdesta kirjasta löysin.
Oulun ja lapin läänin vaakunat -kirjassa sanotaan näin:" Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers vuonna 1968. Hopeakentässä sininen palkki, jossa kultainen kauran röyhy. Kaura symbolisoi maanviljelystä sekä maataloutta ja sininen palkki Pattijokea."
Kirjassa Suomen kunnallisvaakunat (Suomen kunnallisliitto, 1982) on sama selitys värien osalta, sitten jatkuu "Jokeen ja maatalouteen viittaava tunnus. - Den blå balken syftar på Pattijoki å. Havrevippan symboliserar jordbruk."
