Fanni-nimi on tullut Fannysta, joka on Francisca-nimen englanninkielinen lyhenne. Francisca on muunnos miehennimestä Francis, joka on peräisin ranskalaista tarkoittavasta nimestä Franciscus. Fanni voi olla myös karjalankielisen Teofano-nimen lyhenne tai sitä on voitu käyttää myös Stefania-nimen lyhenteenä. Stefania on naisen nimen muunnos miehennimestä Stefan. Nimi on lyhenne kreikan nimestä Stéphanos, joka merkitsee kruunattua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fanny_(nimi)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Stefan
Patjas – Kortesuo: Uusi etunimikirja (Karisto, 2015)
"Purkka" eli purukumi valmistetaan perusmassasta ja erilaisista väri- ja makuaineista. Perusmassa on pääosin maaöljypohjaista elastomeeriä, mutta mukana on myös täyteaineita. Kaikki muu purukumissa palaa iloisesti, kunhan lämpötilaa on riittävästi, mutta jotkut täyteaineista voivat jäädä palamatta (mm. talkki ja titaanioksidi). Mutta yleisellä tasolla voi todeta, että kyllä myös purkka palaa.
Ja jos purkka välillä jää pois muodista, uskon sen palaavan sanan toisessakin semanttisessa merkityksessä aina uudelleen.
Heikki Poroila
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen neljännen kirjan kuudennen luvun alkupuolelta löytyy teksti, josta liene kyse:
"Aamu oli nuori ja kirkas, mutta sydämeni oli tyhjä ja elämä oli tuhkaa käsissäni. Ruumiini kivut tuottivat minulle iloa, sillä ne antoivat jonkin tarkoituksen olemassaololleni."
Waltari, Mika: Sinuhe egyptiläinen (WSOY, 2001, s. 143)
Ruiskukka on inspiroinut monia kotimaisia runoilijoita Joel Lehtosesta Juha Mannerkorpeen ja Sirkka Seljasta Anna-Maija Raittilaan. Tunnetuin ruiskukkaruno lienee kuitenkin P. Mustapään Jäähyväiset Arkadialle -kokoelman Ruiskukkia. Sen ensimmäisessä säkeistössä päästään vastaani tulleista ruiskukkarunoista lähimmäs kysymyksessä muisteltua katkelmaa. "Ruiskukkia, ruiskukkia" ei siinäkään ole, mutta "kukkia, ruiskukkia" sentään:
Ja kuitenkin, kun hiivimme / me läpi laihon, riivimme / me kypäräämme kukkia, / niin, kukkia, ruiskukkia / muistaen kotomaan.
Olet hakenut työhösi aineistoa aivan oikeasta suunnasta eli työturvallisuuskeskuksesta. Saamasi aineiston lähdeluettelot sisältävät varmasti runsaasti lisävinkkejä muista lähteistä. Opinnäytetyöhän ei välttämättä tarvita runsaasti aineistoa, jos jo saatu on relevanttia.
Mutta lisää voit hakea esimerkiksi artikkelitietokannoista tai kirjastojen kokoelmaluetteloista. Kysy lähikirjastostasi, mitä tietokantoja siellä on käytössä. Haettaessa sanalla "perehdyttäminen" löytyy kotimaisten lehtien viitetietokanta ALEKSIsta 21 viitettä, mm. Ganzel, Rebecca: Perehdyttäminen kilpailukeinona (lehti: Yritystalous 1/1999).
Vaihtoehtoisesti voi hakusanoina käyttää vaikka sanoja "työnopastus" tai "työnopetus". Netin kautta pääset selailemaan kirjastojen...
Allaoleva linkki vie suoraan Linnea-palveluiden Manda-sivulle:
http://www.lib.helsinki.fi/yhteistietokannat/manda.html
Linnea-palveluiden kotisivulta http://www.lib.helsinki.fi/linnea löytyy tietokantainformaation lisäksi monenlaista hyödyllistä tietoa Linnea-palveluista. Kannattaa tutustua!
Valvojan numerossa 1920:2 on A.M. Tallgrenin artikkeli Muinaisajan kuolinnaamioita. Artikkeli ilmestyi samana vuonna myös Söderströmin kustantamana eripainoksena, joka on saatavana Helsingin yliopiston kirjaston humanistisen tiedekunnan kirjastossa. Valvoja on saatavana Espoon Tapiolan kirjastossa. Kirjojen saatavuudet on syytä tarkistaa.
Paras hakutermi Googlessa näyttäisi olevan burial masks.
Naamioita, myös kuolinnaamioita, käsittelevä Internet-sivusto: http://www.anymask.com/historyofmask.html
Osoitteessa http://www.artmolds.com/ali/death_masks.pdf on artikkeli kuolinnaamioista.
Erittäin lyhyet maininnat muutamista maista ja niiden naamioperinteestä: http://www.nascofa.com/prod/Static?page=ac_vol19p1&seqid=0
Egyptin muumioiden...
Yksi mahdollinen syy ongelmaan on se, että kiintolevy on niin täynnä ettei siellä ole tilaa luoda uusia palautuspisteitä. Jos levyllä kuitenkin on tarpeeksi tilaa, niin Windowsin rekisteri voi olla vahingoittunut. Microsoftin englanninkielisiltä sivuilta löytyy ohjeet rekisterin korjaamiseen tässä tilanteessa osoitteesta
http://support.microsoft.com/default.aspx?scid=kb;en-us;303354
Kyseiseltä sivulta löytyy kolme erilaista tapaa korjata Windowsin rekisteri.
Aiheesta löytyy kyllä paljonkin kirjallisuutta. Anja Hatvan toimittama Verkkografiikka vuodelta 2003 on hyvä, samoin teokset: Korpela, Jukka: Web-suunnittelu. 2.laitos 1.p. Docendo 2005 ja Holzschlag, Molly E.: Design your own e-shop (joka on tosin vasta hankinnassa Tampereen kaupunginkirjastoon).
Lisää aineistoa löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanoiksi kannattaa laittaa esim. elektroniset julkaisut ja suunnittelu (tekijä- tai nimeke-kentän saa oikean reunan nuolella muutettua asiasanaksi). Näillä asiasanoilla ja rajoittamalla haun vain Tampereen kaupunginkirjastoon saa 35 viitettä.
Tampereella keväällä 2006 järjestettävistä atk-alan kursseista löytyy tietoa osoitteesta http://...
Richard Pinin käsikirjoittamaa ja Wendy Pinin kuvittamaa Elfquest –taru haltioista -fantasiasarjakuvaa on tehty vuodesta 1978 alkaen. Lukemasi yhdeksänosaisen sarjan lisäksi on suomeksi ilmestynyt erillisinä osina Auringon ääni (1993), Sudenlaulu (1993), Haaste (1991), Pako tulen alta (1990) ja Ryöstöretki (1990). Englanninkielisinä kirjoja on enemmän. Niin suomeksi kuin englanniksikin sarjaa julkaistaan sekä yksittäisinä osina että isompina, useamman osan kokonaisuuksina. Elokuvan valmistumisesta ei löytynyt tietoa.
Lammin kirjastossa ei ole monta Elfquest-kirjaa, mutta ainakin Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa niitä on paljon enemmän.
Kurt Cobainin "Päiväkirjat" on suomeksi julkaissut WSOY
vuonna 2003. Kirjatunnusnumero on 951-0-28338-X. Se ei siis ole harvinaisuus ja on saatavissa Kouvolan kaupunginkirjastosta.
Ainakaan vapaan Internet-tietosanakirja Wikipedian mukaan Nummelan ponitalli -sarjan päähenkilön Kikka Lahden vanhempien nimiä ei ole kerrottu sarjan kirjoissa. Kikan isän tiedetään olevan ammatiltaan poliisi. Lisää tietoa sarjasta Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_ponitalli
Seinäjoella on oma lukudiplomi alakouluikäisille. Sen on suunnitellut kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston työntekijöistä ja alakoulujen opettajista koottu yhteistyöryhmä. Lukudiplomin nimi on Lukuseikkailu ja sillä on omat www-sivut, jotka löytyvät osoitteesta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/
Sivuilta löytyy diplomin suorittamisen ohjeet oppilaille ja opettajille sekä kirjalistat kunkin vuosiluokan diplomia varten. Lisätietoja Lukuseikkailusta saa esimerkiksi Seinäjoen kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastosta. Lisäksi Seinäjoen yläkouluissa ja lukiossa voi suorittaa lukudiplomin. Niistä saa tietoa koulujen äidinkielen opettajilta.
Urinator (alkuperäinen ääntäminen olisi jotenkin kuin uuriinaator, paino viimeistä edellisellä tavulla -na-). Kirjastoista löytyy sanakirja Pitkäranta, Reijo, Suomi-latina-suomi, josta kannattaa katsella käännöksiä.
Hämeenkyrön kirjastossa ei ole Suomen metsästyslehden vanhoja vuosikertoja. Lehteä varastoivat ainakin Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjasto ja Kuopion varastokirjasto. Kysy kaukolainamahdollisuutta kotikirjastostasi. Täällä on tietoa Hämeenkyrön kirjaston kaukopalvelusta:
http://www.hameenkyro.fi/sivistyspalvelut/kirjasto/palvelut/kaukopalvel…
Wicca on pakanallinen luonnonuskonto. Wiccan harjoittajat kutsuvat itseään "wiccoiksi", "noidiksi" tai "wiccanoidiksi".
Lisää wiccasta ja wiccoista saa tietää mm. seuraavista kirjoista:
Mitä wicca on? (toim. Titus Hjelm), 2005.
Cunningham, Scott, Mitä on noituus, 2003.
Cunningham, Scott, Wicca: opas wiccan harjoittajalle, 2002.
West, Kate, Wiccan käsikirja: johdatus wiccan saloihin, 2002.
Reynolds, John Lawrence, Varjojen väki: maailman salaseurojen historia, 2008.
Kirjassa Strömberg, John: Studenter, nationer och universitet (1996) s. 50 on taulukko: Tabell 2. Medeltalet årligen nyinskrivna och terminsvis närvarande studenter vid akademin i Åbo 1723-1809.
Vuodet 1801-1809:
Nyinskrivna 93 (uusia opiskelijoita)
Närvarande hösttermin 228 (läsnäolevia syyslukukaudella)
Närvarande vårtermin 263 (läsnäolevia kevätlukukaudella)
Samassa kirjassa s. 215 on taulukko: Antalet nyinskrivna studenter vid akademin i Åbo 1723-1808 fördelade engligt nationer och tioårsperioder. Vuosina 1800-08 opiskelijoita oli yhteensä 927.
Kirjan Helsingin yliopisto 1640-1808, 1. osa (1987) vastaavan taulukon (s.307-308) mukaan yliopiston kirjoissa oli ylioppilaita vuosina 1800-1809 yhteensä 928.
