Kappaleen Mä päivänsäteen näin kerran pienen (You are my sunshine) ovat säveltäneet Jimmie Davis ja Charles Mitchell. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on sommitellut Sauvo Puhtila eli Saukki.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4332890
Tarkoitattekohan György Konrádin kirjoja? Häneltä on suomennettu ainakin seuraavat teokset: Häirikkö, Kivikello, Pidot puutarhassa ja Vierailija. Näissä teoksissa käsitellään Unkarin kansannousua ja myös poliittisia oloja ja virtauksia. Nämä kaikki teokset on saatavilla Tampereen kaupunginkirjastosta
Väitöskirja on yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDAN mukaan Tampereen, Joensuun ja Oulun yliopistojen kirjastoissa sekä Åbo Akademin kirjastossa. Kirja on luettavissa myös internetin välityksellä Tampereen yliopiston väitöskirjatietokannasta http://acta.uta.fi/ haettuna tekijällä tai nimikkeellä. Voit myös jättää kaukopalvelupyynnön Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä tai internetin välityksellä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/kaukopal/kaukop.htm .
Tässä muutama teos, joista saattaisi olla apua :
FORTUNATI, Piero : Ensiapu eläinystävälle. 1989. (Sisältää tietoa mm. villieläimien, lintujen ja jyrsijöiden hoidosta.)
IKKALA, Veikko : Kysy eläinlääkäriltä : ensiapua eläimille, tietoa karjanomistajille. 1977.
Lisäksi teoksessa PARVIAINEN, Tapani : Lemmikkien kotihoidon opas (1992) on tietoa mm. eläinten tapaturmien hoidosta. Kirjoijen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutoksia käsitteleviä tutkimuksia on ilmestynyt mahtava määrä, jopa maatalouden ja maatalouspolitiikan kehitystä 1960-luvulta näihin aikoihin valottavia, joten tämä on vain pintahipaisu. Tietoa löytyy sekä kirjoista että Internetistä: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/AGRONET , http://64.233.183.104/search?q=cache:a1ONSE3sxOkJ:www3.hamk.fi/kirjasto…
http://64.233.183.104/search?q=cache:JJb_spza94wJ:www.tiedekirjasto.hel…
http://64.233.183.104/search?q=cache:KnMR4tX6OOMJ:www.kunnat.net/k_peru…
Kirjoja löytyy runsaasti yleisistä kirjastoistakin, esimerkiksi HelMet-kirjastoista: Suomalaisen kirjallisuuden seura on toimittanut tänä vuonna Sirkka-Liisa Rannan kulttuurihistoriallisen teoksen Hellettä,...
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ottaa vastaan kirjalahjoituksia. Kokoelmista vastaavat päättävät sitten otetaanko ne kokoelmiin. Kirjastomme yhteystiedot: http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/hkunta.htm
Helsingin Sanomien 5.2.1947 mukaan Pariisin rauhansopimusta allekirjoittamaan lähtenyt valtuuskunta matkusti ensin Helsingistä Turkuun (Carl Enckell rautateitse, Vihtori Vesterinen autolla, koska pääministerin sijaisena hän ei valtiopäivien avajaisten vuoksi ehtinyt Turun pikajunaan), mistä matkaa jatkettiin laivalla Tukholmaan ja sieltä edelleen junalla Pariisiin.
Emme ole onnistuneet löytämään novelleja, jotka vastaisivat kuvausta kaikilta osin.
W. Somerset Maugham on kirjoittanut lyhyitä vakoilutarinoita, jotka perustuvat hänen omiin kokemuksiinsa salaisen tiedustelupalvelun tehtävissä. Hän kirjoittaa itse esipuheessaaan tarinoiden sisältävän jonkin yllätystekijän, odottamattoman käänteen Tsehovin tapaan. Tapahtumat eivät kuitenkaan sijoitu siirtomaihin. (Ashenden, or the British Agent 1928, suom. Salainen asiamies)
Suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta ei ole kovin paljon tarjolla. Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus -teoksesta (Kirjastopalvelu 1989) löytyy Timo Riihon artikkeli "Portugalin, espanjan ja italian kielen historiasta". Hallinnon kehittämiskeskuksen vuonna 1996 julkaisema Kielet tutuiksi -kirja esittelee venäjän, ranskan, englannin, saksan, espanjan, portugalin, viron, ruotsin ja tanskan kielen pelisääntöjä ja käyttötapoja. Kalevi Wiikin Eurooppalaisten juuret (Atena 2002) kertoo euroopppalaisten kielten ja kielialuiden alkuperästä ja kehityksestä.
Suomi-Portugali -yhdistyksen Internetsivuilta löytyy Santeri Siimeksen artikkeli portugalin kielestä: http://www.suomi-portugali.org/Portugalin%20kieli.pdf. Aihetta käsittelee myös...
Suomen kirjastoista ei valitettavasti näytä kyseistä levyä löytyvän. Verkosta sen kyllä voi ostaa mp3-muodossa, halutessaan myös vain tiettyjä kappaleita levyltä, mm. ClassicsOnline-sivustolta: http://www.classicsonline.com/catalogue/product.aspx?pid=1465594 .
Kirja on ilmestynyt vuonna 1985, joten kirja-arvostelutkin ovat siltä ajalta. Arvosteluja on Aikamerkki-lehdessä (1985, nro 5, s. 36, Pertti Lumirae, Rakkaus ja kuolema) ja Nuori voima -lehdessä (1985, nro 4, s. 31-32, Markku Laitinen, Joensuu ja rakkauden virkamies).
Kirjasampo-sivuston kautta löytyy myös yksi aikalaisarvio:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8e9bb2e8-526b-4c84-93e4-e6…
Aihetta eri kannalta käsitteleviä kirjoja ovat mm.
Nykänen, Anna-Stiina: Parhaat puoleni. 2005 (Hyllyluokka 14.4)
Kauneuden historia. Toim. Umberto Eco. 2008 (70.01)
Kinnunen, Taina: Lihaan leikattu kauneus. 2008 (30.12)
Kannisto-Junka, Saija: Puuteria & papiljotteja. 2006 (59.31)
Lisää Lahden kaupunginkirjastossa olevia aihetta käsitteleviä kirjoja löytyy Lastu-tietokannan aineistohausta
http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ kirjoittamalla asiasanat -kenttään asiasana kauneusihanteet.
"Yrjö on mörökölli" löytyy Aukusti Salon ja Urho Somerkiven Meidän lasten aapisesta (7.p. 1945).
Topeliuksen Koivu ja tähti sisältyy moniin kansakoulun lukemistoihin,
esim. K.A. Horman, Hilda Huntuvuoren ja E.A. Saarimaan Kansakoulun lukukirja I:een (5.p. 1945).
Lausetta "Sieneni on niin sininen", sanoi Enni ei aapisista löydy,
mutta kyseessä voi olla Metsässä-sadun Enni: "Eino muisti kissankellon.
Voi, miten sininen se on, Enni huudahti." Satu on Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen Luen ja kerron: alakansakoulun luku- ja puheaapisessa (8.p. 1957).
Jan-nimi on monissa maissa ja eri kielialueilla käytössä niin miehen kuin naisenkin nimenä. Eleanor Turnerin kirjassa Baby names 2010 kerrotaan Jan-nimen miehen nimenä olevan slaavilaistaustainen ja naisen nimenä juutalainen.
Babynameguide.com-sivusto listaa amerikkalaisia etunimiä ja kertoo Jan-nimen miehen nimenä olevan pohjoismainen ja naisen nimenä englantilaistaustainen:
http://www.babynameguide.com/categoryamerican.asp?strGender=&strAlpha=J…
http://www.americannamedaycalendar.com/-sivusto kertoo miespuolisen Janin viettävän nimipäiväänsä 24.6. Naisen nimelle Jan ei löydy nimipäivää.
Uusi asunto-osakeyhtiölaki on säädös 1599/2009 ja sen perustelut sisältävä Hallituksen esitys 24/2009. Säädös tuli voimaan 1.7.2010.
Tässä linkki hallituksen esitykseen https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA…
Näissä kahdessa kommentaarissa käsitellään isännöitsijän asemaa uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan: Sillanpää-Vahtera: Asunto-osakehtiölaki käytännössä, 2010. Furuhjelm ym: Asunto-osakeyhtiölaki 2, Kommentaari, 2015.
Asian selvittäminen vaatii laajempaa juridista selvittämistä.
Aili Somersalon saduissa seikkailevat Jukka-Pekka ja tonttu Tietäväinen. Kuvailemasi mukaista satua ei hänen tarinoistaan kuitenkaan löydy.
Tässä muutamia Aili Somersalon kirjoja:
Prinsessa etsii satua / Aili Somersalo ; kuvittanut Rauha Nuolivaara-Manninen Hämeenlinna : Karisto, 1947. - 153 s. : kuv. ; 19 cm. Sid.
Saduissa seikkailevat muiden muassa Somersalon tutut hahmot: Jukka-Pekka, Tonttu Tietäväinen, Musti ja Mirri. - Mustavalkoinen kuvitus. Kannessa prinsessa kulkee kynttilän kanssa öisessä metsässä.
85.2 ku SWAN, Anni
Jussi-poika Tonttulassa / Anni Swan ; kuvittanut N. O. [= Nils Olof] Mether-Borgström Porvoo : WSOY, 1947. - [2], 39 s. : kuv. ; 15 x 21 cm. Nid.
Jussi pääsee seikkailuihin tonttulan väen luo - lentämällä Metsokukon...
Viola-tietokannan mukaan Esko Koivumiehen säveltämästä ja Chrisse Johanssonin sanoittamasta laulusta "Yön siniset siivet" on lukuisia äänitteitä, mutta nuottina sitä ei ole julkaistu. Myöskään netistä ei laulun sanoja näköjään löydy. Ehkä pitäisi yrittää saada yhteys suoraan itse sanoittajaan.
Martti A. Koskisen säveltämän ja Esa Kujalan sanoittama "Laaksojen laulu" on samanlainen tapaus. Äänitejulkaisuja on runsaasti, mutta nuottijulkaisua sanoineen ei ole.
Molemmista lauluista löytyy kyllä YouTube-esityksiä, joista sanat saa kirjoitettua ylös PAUSE-nappia ahkerasti käyttämällä.
Heikki Poroila
