Kyseessä on Kivikasvot-ryhmän (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikasvot) humoristinen kauhumusikaali Lepakkolinna vuodelta 1980. 50-minuuttinen ohjelma on julkaistu dvd-kokoelmalla Kivikasvot Show: Kivikausi I-II.
Lepakkolinna Internet Movie Databasessa: http://www.imdb.com/title/tt0766240/.
Helsingin kaupunginmuseo vastasi kysymykseen:
Kysymyksessä mainittu rakennushistoriaselvitys on varmasti paras kuvien lähde. Kannattaa katsoa selvityksen kuvalähteistä mistä ko. kuvat löytyvät alkuperäisinä, ehkäpä laatu tällöin paranee. Pohjolan yrityshistoriikit ovat varmasti myös lähde, jota kannattaa tarkastella sisäkuvien näkökulmasta. Alueen täydennysrakentaminen on käynnissä, tässä suunnitteluhankkeessa alueen alkuperäisen arkkitehtuurin arvojen huomioiminen on eräänä tavoitteena.
Yt. Mikko Lindqvist
Helsingin kaupunginmuseo
HelMet-kirjastoista löytyvät seuraavat teokset:
POHJOLA-YHTIÖT SATA VUOTTA / EINO LYYTINEN
LYYTINEN, EINO
Kirja Kirja | 1991
Saatavilla Pasila kirjavarasto 2 (372.09)
Pohjola-yhtiöiden taidetta / [toimituskunta...
Sinisen kannen ja lukijan täydennettäväksi jätetyn sadun perusteella ehdottaisin Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran korkeaa ja kapeaa kirjaa Unihiekkaa : hyvänyön satuja. Sen 70-luvulla ilmestyneissä ensimmäisissä painoksissa kansi oli valkoinen, mutta myöhemmissä painoksissa kansi oli sinipohjainen. Kirja päättyy satuun Meidän unihiekkaa, jonka alkuun on jätetty aukkoja lukijan täytettäväksi, ja varsinaisen sadun kertominenkin on jätetty lukijalle itselleen: "Kerrotaan itse iltasatuja. Ja niin _____________ alkoi kertoa. Hänen satunsa oli tällainen: Olipa kerran..."
Espoon kirjailijat ry:n kotisivut ovat verkossa osoitteessa http://www.espoo.fi/kirjasto/kirjailijat .
Yhteydenottoa varten on osoite sekä puhelinnumero, ei valitettavasti sähköpostiosoitteita.
hei,
Näistä voisi olla apua:
Wegelius, Sirkka; Yhdenmukaisuus ja ainutlaatuisuus : paikan identiteetti
lähiöparannuksen lähtökohtana. [Espoo] : Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto, 1996.
Teos käsittelee lähiöiden identiteettejä ja kaupunkiympäristöjen asuinalueita.
Rakennusperintö ja paikallisuus: Artikkeleita. Sirkka Köykkä (toim). Tampere, TTKK, arkkitehtuurin osasto, arkkitehtuurin historian ja teorian laitos, 2000.
Bäcklund, Pia; Paikallisyhteisön käsite ja asumisen arki: juurtumisen, asukasaktiivisuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelua. Helsinki, Helsingin kaupungin tietokeskus 1998.
Häikiö, Liisa; Paikallinen valta. Tampere 2001. Käsittelee mm. kaupunkisuunnittelua ja paikallisuutta.
Rakennettu ympäristö,...
Suomen yleiset kirjastot ottavat jaettavaksi yleishyödyllisiä, kirjaston arvomaailmaan sopivia sekä yleishyödyllisiin, laajaa julkisuutta saaneisiin kampanjoihin liittyviä painotuotteita. Kirjastojen käytössä olevat tilat ovat tietysti kaikkialla rajalliset, joten kaikkea tarjottua materiaalia ei voida edes ottaa vastaan. Mitään keskitettyä jakelukanavaa koko Suomen kirjastoihin ei ole, joten jakelu täytyy hoitaa kirjastokohtaisesti esimerkiksi postin välityksellä.
Suomen kirjastoseura http://www.fla.fi voi antaa lisätietoja ja kirjastojen yhteystietoja. Kaikkien Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen yhteystiedot löytyvät myös mm. sivulta http://www.kirjastot.fi linkistä "Kirjastot ja kokoelmat" sekä BTJ-Kirjastopalvelun julkaisemasta...
Kirjoista Suomen taiteen historia Keskiajalta nykyaikaan ja Ars: Suomen taide 1-6 löytyy 1990-luvulle saakka tietoja. Vuoteen 2003 asti ulottuvaa ei ole vielä kirjoitettu. - Opetuskäyttöön valmistetuilta sivuilta löytyy myös kysymiäsi tietoja: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/ ja http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/suomentaide.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Turun Sanomia mikrofilmattuna 1.1.1905 alkaen. Vuoden 1919 lehtiä voi tulla tutkimaan pääkirjaston käsikirjastoon, jossa on mikrofilmien lukulaite ja maksullinen kopiointimahdollisuus.
Mikäli teitä kiinnostaa, Turun maakuntamuseon kirjastossa on teos Suominen, Tauno: Tietoja turkulaisten Aunuksen retkeltä 1919 ja Aunuksessa kaatuneiden turkulaisnuorukaisten muistomerkin vaiheilta (1995?). Maakuntamuseon kirjastoon täytyy soittaa etukäteen ja sopia käynnistä. Yhteystiedot
http://www.turku.fi/museo/index.shtml
Laila Hietamiehestä löytyy elämäkertatiedot Lappeenrannan kaupunginkirjaston kotisivuilta kohdasta Eteläkarjalaisia kirjailijoita. Laila Hietamies on esitelty siellä uudella nimellään Laila Hirvisaari (http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12960).
Myös Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämillä sivuilla Sanojen aika on lyhyet elämäkertatiedot ja vinkkejä muista lähteistä (ei netissä).
Jos kirjoitat Google-hakuun "Laila Hietamies", saat linkkejä muillekin sivuille.
Pääkaupunkiseudun Helmet –tietokannasta löytyy seuraavat Renzo Pianoa käsittelevät teokset:
Renzo Piano / [editor and original text Aurora Guito ; English translation: Mathew Clarke ; German translation: Inken Wolthaus ; French translation: Michel Ficerai ; Italian translation: Grazia Suffriti;
Renzo Piano : spirit of nature wood architecture award 2000 / [publisher: Wood in Culture Association] ; [editor: Kristiina Lehtimäki] ; [English editing: Harry Charrington];
Dini Massimo: Renzo Piano
Yllä mainittujen kirjojen saatavuustiedot voit tarikistaa osoitteesta: www.helmet.fi
Helsingin yliopiston Helka –tietokannasta löytyy seuraava teos:
Piano Renzo: Renzo Piano building workshop: complete works
Tämä teos löytyy Yliopiston kirjaston...
Kirja on tämän vuoden uutuuskirjoja ja jo tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon. Se on tulossa pääkirjaston, Munkkiniemen ja Malmin kirjastojen kokoelmiin. Kirjan voi lainata, kun tiedot siitä näkyvät Helmet-tietokannassa.
Fiona Kellystä on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa.
Vastaukset löydät linkistä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID...
Kirjassa Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (toimittaneet Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen)
sanotaan, että kirjailija Fiona Kelly on keksitty nimi, jonka takana on useampia kirjoittajia.
Kustantaja WSOY:n sivuilta linkistä http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/authors&cat=2
voi tarkistaa kustantajan antamat tiedot.
Kysymäsi kirja kuuluu useiden pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmiin. Sen nimi on Uuno Klami : elämä ja teokset ja sen tekijäksi on merkitty Kalevi Aho. Tiedot sijainnista saat Helmet-aineistohaun kautta osoitteessa http://www.helmet.fi. Kirjoita esim Teoksen nimi -hakukenttään uuno klami. Kyseinen kirja on neljäntenä annettuna viitteenä.
Kovin tuoretta tilastoa kirjastojen asiakaspäätteiden määrästä ei ole. Opetusministeriössä tehtiin vuonna 2005 selvitys julkisista asiakaspäätteistä.
(http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/tyoeryhmaet_ja_…)
Selvityksen mukaan vuoden 2004 lopulla kirjastoissa oli 8930 tietokonetta, joista asiakaspäätteitä oli 3630. Helsingin kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä eli lokakuussa 2007 338 asiakastietokonetta eli Asko-konetta.
Kirjan Työllä ei oo kukkaan rikastunna sivulla 84 mainitaan postimestarin palkaksi 1860 -luvulla 2200 mk vuodessa ja että v. 1899 oli postimestarin keskivuosipalkka 4000 mk. Porilainen pyykkäri on ansainnut 1800-luvun lopussa s. 122 mukaan noin markan päivässä.
Alla on linkki tilastokeskuksen rahanarvonkertoimeen, joka osoittaa muuntuneen rahan arvon aikavälillä 1860-2006:
http://www.tilastokeskus.fi/til/eki/2006/eki_2006_2007-01-17_tau_001.ht…
Vuoden 1880 kerroin on taulukossa 3,8399 ja 20.000 markan laina vuoden 2006 rahan arvossa oli näin ollen 76798,-
Jos haluat tarkistaa englanninkielisen sanan kiinankielisen vastineen, se käy kätevästi netissä, esimerkiksi osoitteessa http://www.okdaily.com/go/svc/ecdict.html tai http://www.tigernt.com/dict.shtml . Molemmat sivut näyttävät käännöksen myös kuvana.
Sanaa ’outlaw’ (lainsuojaton) vastaava kiinankielinen merkki on oheisen linkin takana:
http://www.okdaily.com/cgi-bin/ecdict.cgi?english=outlaw
Sukuviesti, Sukutieto, Genos, Släktforskaren ja Sukuri ovat sukututkimukseen keskittyviä lehtiä.
Sukuviesti on sukuseurojen, sukututkimuksen, historian ja kulttuurin aikakauslehti. Sitä julkaisee Sukuseurojen Keskusliitto SSK ry. Se ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.
Sukutieto on Suomen Sukututkimusseuran jäsenlehti. Se ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Genos on tieteellinen aikakauskirja, jonka julkaisijana toimii Suomen Sukututkimusseura. Sen ilmestymistiheys on neljä kertaa vuodessa.
Ruotsinkielisen Släktforskaren-lehden julkaisija on Helsingfors Släktforskare r.f., ja se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
Sukuri on Vantaan Seudun Sukututkijat ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
