| Saako enää mistään avattua kuukausimaksutonta puhelinliittymää? Globetel Kuu -liittymät lopetetaan =( Samsung Galaxy S II -puhelimeni ei avaudu, ilman sim… |
2496 |
|
21.9.2015 |
|
Kuukausimaksuttomia liittymiä on toki vielä tarjolla. Koska en halua mainostaa mitään palveluntarjoajaa, ehdottaisin, että laitat Googleen hakusanan "kuukausimaksuton liittymä". Sillä löytyy vaihtoehtoja. Vastaavasti hakusanalla "prepaid-liittymä" saa tuohon vaihtoehtoja.
|
| Valtio on Ylen suurin omistaja, ketä nämä loput on? |
7435 |
|
4.4.2014 |
|
”Suomen valtio omistaa enemmistön Ylen osakkeista. Muut osakkeet ovat mm.
pankkien, yhdistysten, vakuutuslaitosten ja kulttuurilaitosten omistuksessa.
Ylen osakkeita omistavat mm. MTV Oy, Alma Media Oyj, Sanoma WSOY, Suomen Pankki, Nordea, Osuuspankkien Keskuspankki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kansanvalistus-seura, Kustannusosakeyhtiö Otava, Suomen Punainen Risti r.y., Suomen Tietotoimisto Oy, Suomen valtakunnan Urheiluliitto SVUL r.y., Pellervo Seura r.y., Raittiuden Ystävät r.y. Svenska Litteratursällskapet i Finland r.f, jne. Useimmilla osakkailla on vain yksi tai muutama osake.
Osakkeenomistajia on noin 70.
Osakepääoma
Vähimmäispääoma 7 000 000 euroa ja enimmäispääoma 28 000 000 euroa.
Osakkeita 4 683 945 kpl. Osakkeilla ei ole... |
| Kenen runo? Tämä mukaelma löytyy netistä, muistissani hieman eri versio. Tekijä suomalainen runoilija, mutta kuka? Funktio sinäkin lienet, sydän väsymätön… |
948 |
|
3.4.2014 |
|
Hei!
Valitettavasti runoon ei löytynyt tekijää. Laitoin sen myös valtakunnalliseen kyselyyn, mutta en saanut vastausta. Tyyli on aikaa ennen modernismia, eli viisikymmentälukua. Loppusoinnut ja sanavalinnat viittaavat siihen.
|
| Äitini lauloi lapsena ollessani laulua, joka alkoi jotenkin näin: "Katsoppas Olle tässä tulee polle, Ilmari orhilla ratsastaa, mutt`pikku Tauno vaan, hän ajaa… |
2880 |
|
20.8.2013 |
|
Olisikohan kyseessä lastenlaulu ”Astupa Polle”? Laulu alkaa näin:
"Astupa Polle, tässä tulee Olle.
Toivo hän laukkaapi Ruskollaan.
Veikko sitten seuraa, ajaa pientä peuraa.
Ilmari orhilla ratsastaa".
Laulussa on kaksi säkeistöä.
Suomen kansallisdiskografiassa Violassa kappaleesta kerrotaan, että "Astupa Polle" pohjautuu kansansävelmään, jonka on sovittanut Alvar Kosonen (1908 – 1965). Kappaleen on levyttänyt Kauko Käyhkö (1954) ja se on kuultavissa pariltakin äänitteeltä. Laulun sanoittaja on tuntematon.
Painettuja sanoja tai nuottia lauluun ei valitettavasti ole saatavana. ”Astupa Polle” on kuultavana seuraavilta CD-levyiltä:
Wanhanajan lastenlauluja : lauluja kotieläimistä (VL-Musiikki, 2011)
Wanhanajan lastenlauluja : parhaat... |
| Minulla on öljyvärimaalaus nimeltä SATAMA. Signeerauksena P.Granlund. tai Grönlund(veikkaan ensimmäistä). En ole löytänyt kyseisestä maalarista yrityksistäni… |
5512 |
|
19.2.2013 |
|
Taidemaalaria ja öljyvärimaalausta etsittäessä olisi hyvä tietää, milloin maalaus on tehty. Kun etsitään taiteilijaa nimellä, voi käyttää apuna eri taiteilijahakemistoja (kirjat, internet). Valitettavasti P. Granlund -nimistä taiteilijaa ei löytynyt, ei myöskään P. Grönlundia. Kenties taiteilija on yksityishenkilö, joka ei ole saavuttanut kuuluisuutta kauniista taideteoksista huolimatta. Tai kyseessä saattaa olla taiteilijanimi.
Käytetyt lähteet olivat:
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
http://suomentaiteilijat.net/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ennen_vuotta_1820_syntyneist%C3%A…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_taidemaalarit
SUOMEN kuvataiteilijat : Suomen taiteilijaseuran julkaisema... |
| Kuka on kääntäjä-nimimerkki "Johan L. Pii", joka on suomentanut uuden valtavan Hölderlin-edition? |
2671 |
|
17.1.2013 |
|
Ikävä kyllä ei selvinnyt, kuka nimimerkin suojissa kääntää.
|
| Minkälaiset juuret ja alkuperä on koiraa tarkoittavilla sanoilla piski ja rakki, mistä ne tulevat? |
7016 |
|
5.10.2012 |
|
Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo seuraavaa. Piski tarkoittaa pientä koiraa. Sävyltään halventava piski on todennäköisesti pieni sanan variantti. Pieni sanan toinen variantti löytyy viron kielestä: pisku. Joissakin suomen murteissa pisku tarkoittaa koiranpenikkaa. Piskin on myös toisaalta katsottu olevan samaa juurta kuin joissakin 1800-luvun sanakirjoissa mainittu piskakoira, ruotsiksi spetshund tai saksaksi Spitzhund, millä on tarkoitettu eurooppalaista pystykorvaa. Germaanisten kielten nimityksissä alkuosan on ymmärretty viittaavan koiran suippoon kuonoon tai teräviin korviin.
Rakki on koiraa tarkoittava, nykykielessä halventava ilmaisu ja lainaa ruotsin kielestä. Varhaisuusruotsin racka tai racke on tarkoittanut erityisesti... |
| Mikä on Suomen virallinen aikavyöhyke? UTC+2 näyttäisi olevan virallisin tieto, mutta sitten tämä kesä/talviaika tuppaa sekoittamaan pakkaa. |
55153 |
|
12.9.2012 |
|
UTC eli koordinoitu yleisaika ei siirry kesäaikaan, joten talvi- eli normaaliajan vallitessa Suomen aikavyöhyke on UTC+2 ja kesäaikana UTC+3.
Ks. esim. Finavian sivut: https://ais.fi/ais/vfr/gen_fi/karttamerkit_ja_lyhenteet.html
Aikavyöhyketieoa Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Aikavy%C3%B6hyke
|
| Baskerista käytetään myös nimitystä fausti. Mistä ja koska suomenkieleen on tullut sana fausti? |
3616 |
|
11.4.2012 |
|
Fausti, vausti, vaussi, faustilakki esiintyy Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Hämeessä, Haapavedellä ja Posiolla. Se on siis lipaton lakki, baskeri. Kemistä on kotoisin sanonta "faustilakki vauhtilakiksi sanothin". Raumalla sanotaan "faustlakki".
Suomen murteiden sanakirja. 2. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Valtion painatuskeskus, 1988
Hesarin Kirsti kertoo vaustin taustasta: "Suomessa sai vuonna 1926 ensi-iltansa saksalaisen Friedrich Wilhelm Murnaun ohjaama elokuva Faust. Päähenkilö esiintyi filmissä baskerimaisessa, otsaa myötäilevässä päähineessä."
(HS 14.3.1999) Selitys kuulostaa hyvältä. Sanan esiintyminen vain maan länsi- ja keskiosassa ei kuitenkaan selity sillä.
|
| Keitä olivat saamelaisia muinoin piinanneet tsuudit? Tarkoittiko nimitys ketä tahansa idästä tullutta pahaa ihmistä, vai oliko kyseessä joku etninen tms… |
4079 |
|
13.2.2012 |
|
Yksiselitteitä vastausta keitä tsuudit (pohjoissaameksi yks. èuhti, mon. èuðit) olivat on vaikea antaa. Tsuudeista kertovat lähteet ovat melko ristiriitaisia ja osin historialliseen materiaaliin on sekoittunut kertomusperinnettä.
Saamelaisessa kertomusperinteessä tsuudit ovat väkivaltaisia vainolaisia, jotka eivät puhuneet ymmärrettävää kieltä ja jotka kiertelivät Saamemaata ryöstellen ja tappaen ihmisiä. Lähes kaikki saamelaisryhmillä on tsuudi-hahmo kertomaperinteessään, mutta hahmojen rooli vaihtelee hieman alueiden välillä. Varsinkin lapsille kerrotussa perinteessä vahva aspekti on tsuudien yksinkertaisuus ja ahneus, heitä nokkela saamelainen pystyi huijaamaan tai he saattoivat sortua itsestään omaan tyhmyyteensä. Muillakin kansoilla... |
| Löytyykö vielä Taula-Matin tarinoita? Onko niistä kenties otettu painos? Kyseiset tarinat julkaistiin 60-luvulla Nurmeksessa ilmestyneessä lehdessä joka meidän… |
1432 |
|
9.2.2012 |
|
Hei!
Voit lukea kyseisiä tarinoita esim. teoksista Taula-Matin kertomuksia tai Taula-Matin seikkailuja sekä Aleksis Kiven teoksesta Käärmeitten kuningas ja rohkea ratsastaja sekä muita tarinoita (julkaistu v. 2002). Kannattaa kääntyä oman lähikirjaston puoleen, joka tarvittaessa voi tilata aineiston muualta.
|
| Olen joskus 60-70 luvulla kuullut laulun/iskelmän jonka sanat muistan vieläkin ulkoa. En muista esittäjää en kappaleen nimeä vain että sen lauloi mies,ja se… |
10912 |
|
7.1.2012 |
|
Laulun suomenkielinen nimi on "Ovi auki on" ja sen on levyttänyt Jari Lappalainen vuonna 1970. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kari Tuomisaari.
Laulun alkuperäinen nimi on Gwendolyne ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Julio Iglesias. Se oli Espanjan edustuskappale Eurovision laulukilpailuissa vuonna 1970 ja sijoittui jaetulle neljännelle sijalle (http://www.eurovision.tv/page/history/by-year/contest?event=223).
Laulun suomenkieliset sanat löytyvät vihkosesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta, osasta 85 (Musiikki Fazer, 1970). Jari Lappalaisen esitystä en löytänyt mistään yleisestä kirjastosta. Suomen äänitearkiston (http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/index.php) tietojen mukaan se on ilmestynyt single-levyllä (Sonet T6550) ja... |
| Kummassa maassa on enemmän järviä, Suomessa vai Kanadassa? Ilmeisesti Kanadan järvien tarkkaa lukumäärää ei tiedetä ja jos näin on, mikä on virallinen arvioitu… |
17822 |
|
3.1.2012 |
|
Maanmittauslaitos on selvittänyt asiaa Suomen ympäristökeskukselta. Suomessa on Suomen ympäristökeskuksen mukaan noin 57 000 järveä, jonka pinta-ala on yli hehtaarin. Vähintään 500 neliömetrin kokoisia järviä on noin 168 000, https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/suomi-57-000-168-000-jar…
Suomen ympäristökeskuksella on hanke Vesivarojen perustietovarannon muodostamiseksi, siihen voi tutustua täällä https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Vesi/Tietoaineistot_ja…
Suomen Luonnonsuojeluliiton Vesistöoppaan mukaan yli viiden aarin järviä Suomessa on 188 000. Opas on vuodelta 2018, https://www.sll.fi/app/uploads/2018/08/vesisto_opas_netti_2018.pdf, ja siinä todennäköisesti tukeudutaan vanhempaan tiedonlähteeseen.
Wikipedian... |
| Kirjastolaiset, Kirjoitin tästä jo aikaisemmin toisaalle mutta ilmeisesti viesti hukkui jonnekin internetin mysteeriseen maailmaan. Omistan olohuonekonen joka… |
1755 |
|
14.12.2011 |
|
Vaikuttaa siltä, että ainakin kaapeliverkossa maksullisten HD-kanavien katselu ei onnistu nykyään. Suojattujen, maksu-TV-kanavien katsomiseen kaapeliverkossa vaaditaan, että maksukortti ja katsomislaite "paritetaan" ja PC-laajennuskorteille tähän ei ole kaapeliyhtiöt antaneet tähän lupaa:
http://blogit.tietokone.fi/ossi/2009/12/joululahjaksi-maksukanavia-koti…
Mikään ei kuitenkaan viittaisi siihen, että antenniverkossakaan maksukanavien katselu onnistuisi, mutta tästä ei löytynyt mitään varmaa lähdetietoa. Maksutelevisio-operaattoreilla näyttäisi siis olevan valta sanoa, että minkälaisilla laitteilla maksullisia HD-kanavia voi katsella.
Testatutlaitteet-sivustolla ei HTPC-laitteita mainita:
http://www.testatutlaitteet.fi
Kannattaa siis... |
| Mistähän tulee sanonta "Pekka Pietarinpoika varasti vangilta voita"? |
3490 |
|
30.6.2011 |
|
Kyseessä ei liene mikään kovin yleinen sanonta, sillä Internetistä löytyy vain joitakin osumia, eikä mikään tutkimistani fraasisanakirjoista tunnista sitä. Sen sijaan sanonta esiintyy muodossa ”Pietari Pekan poika varasti vangilta voita, meni saksan saunaan, pani säkin naulaan, voi suli säkkiin” Teuvo Pakkalan romaanissa ”Oulua soutamassa” (1885), joka löytyy digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/ebooks/14570. Sanonta saattaisi siis olla peräisin Pakkalan teoksesta, joskin mahdollista on sekin, että se on elänyt kansan suussa jo aikaisemmin ja että Pakkala on hyödyntänyt sitä.
Jos sanonnalla on ollut joku todellinen alkuperä, se lienee häipynyt historian hämärään. Se saattaa hyvin olla pelkkä rallatus tai... |
| Itselläni on hilpeyttä herättävä sukunimi Pipinen. Aavistukseni on että nimi olisi peräisin tai ehkä käännös venäjänkielisestä nimestä. Isoisäni "Äijä" (s… |
1519 |
|
23.3.2011 |
|
Pipinen on tosiaan itäinen nimi, peräisin Karjalan kannakselta. Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat kirjassaan Sukunimet (Otava, 2000), että nimen kielelliset juuret ovat samat kuin sukunimellä Piippo. Molempien nimien taustalla voisi heidän mukaansa olla Pietari-nimen kansankielinen muoto. Toisaalta nimet muistuttavat vanhoja saksalaisia miestennimiä Bibo, Bibbo, Pipo, Pippo, Pippi ja Peppo.
Mikkosen ja Paikkalan mukaan tätä muistuttavia nimiä on käytetty Suomessa ensimmäistä kertaa jo keskiajalla.
|
| "Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla". Mitä mahtaa tarkoittaa "pivossa"? Ansassa, pidoissa...? |
41792 |
|
1.2.2011 |
|
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sanan ”pivo” merkitys on ’koura’. Sanalla mainitaan olevan vanhahtava sävy, eikä sitä taideta yleiskielessä enää oikein käyttääkään muuta kuin tuossa sanonnassa. Nykykielellä sanonta siis olisi ”parempi pyy kourassa kuin kymmenen oksalla”.
|
| Tervehdys. Haluaisin tietää missä päin Suomea on kuvattu Parikan Talvisota-elokuva. Varmaan monessa eri paikassa. Entä Laineen ohjaama Tuntematon sotilas… |
10274 |
|
24.1.2011 |
|
Pekka Parikan Talvisota-elokuvan kuvauspaikoista löytyy seikkaperäinen selvitys Suomen kansallisfilmografian osasta 10 (1986-1990). Kuvauksia on tehty Kauhavalla, Kankaanpäässä, Seinäjoella, Ristiinassa, Keuruulla, Lapualla ja Hyvinkäällä.
Edvin Laineen Tuntematonta sotilasta on Suomen kansallisfilmografian viidennen osan (1953-1956) mukaan kuvattu Sipoossa, Imatralla, Nurmijärvellä, Tuusulassa, Hangossa, Luumäellä, Rovaniemellä, Hattulassa (Parola), Ruokolahdella ja Miehikkälässä. Yhtä yksityiskohtaista selvitystä kuin Talvisodasta Tuntemattomasta sotilaasta ei kansallisfilmografiaan sisälly, mutta joidenkin yksittäisten kohtausten kuvauspaikoista löytyy lisävalaistusta esimerkiksi Timo Hirvosen toimittamasta kirjasta Koko kansan... |
| Hellaakoski on runoillut "tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki." Onko kukaan kirjoittanut runoa: "ken latua kulkee ladun on vanki, vapaa on vain… |
48529 |
|
7.1.2011 |
|
Hei!
Jos menet googleen ja laitat hakusoiksi Ken latua kulkee, saat tukun vastauksia ja eri versioita runosta.
En oikein usko, että kukaan lyyrikko olisi plagioinut näin selkeästi toista runoilijaa. Eräässä blogissa runon väitettiin olevan V. A. Koskenniemen (ken latua kulkee), mutta joku oli vastannut siihen ja korjannut lyyrikoksi Hellaaniemen.
Runon sanoma on toisella rivillä - vapaa on vain umpihanki. Helposti on alkanut muistaa ensimmäisen rivin alkavan ladulla eikä tiellä ja virhe on kertautunut ihmiseltä toiselle.
Luulen, että ainoa oikea runo on Hellaakosken Ken latua kulkee, ladun on vanki. Runo löytyy kokoelmasta Huojuvat keulat, 1947.
|
| Miltä suomalaisilta nettisivuilta voisi löytää ulkomaalaisia kirjeystäviä? |
13411 |
|
9.7.2010 |
|
Kirjekaveria ulkomailta voi etsiä esim. näiltä www-sivuilta, jotka näyttävät olevan nuorille:
http://www.studentsoftheworld.info/
Sivulla on tieto kohderyhmästä For kids, students and teachers only !
http://nettinappi.ouka.fi/pulmakulma/viewtopic.php?id=2832
|
