| Haluaisin saada Helmet-kirjastojen kirjastokortin, mutta en pääse paikan päälle hakemaan. Tästä on kysytty aiemmin ja vastauksessa on ollut että kortti pitää… |
182 |
|
27.11.2023 |
|
Pahoittelen omaa epätarkkaa vastaustani. On totta, että mikäli asiakkaalla on jokin vamma tai sairaus eikä hän sen vuoksi pääse kirjastoon, hän voi hakea joustoasiakkuutta. Joustoasiakkuus tarkoittaa, että asiakas valtuuttaa jonkun muun hoitamaan kirjastoasioinnin puolestaan. https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Joustoasiakkuus_helpottaa_asiointia_kun_(217150)
Vastaus, jossa mainittiin valtakirja, on vuodelta 2017. Käytäntöjä on sittemmin tarkennettu. Nyt Helmet-sivulla todetaan yksiselitteisesti, että valtakirjalla voi hoitaa kaikkia muita kirjastoasioita, mutta "valtakirjalla ei voi teettää kirjastokorttia eikä pin-koodia".https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37... |
| Suomen kielen pisin sana on olevinaan "kumarreksituteskenteleentuvaisehkollaismaisekkuudellisenneskenteluttelemattomammuuksissansakkaankopahan". Tämän väitteen… |
655 |
|
8.9.2023 |
|
Artturi Kanniston kilpailumielessä vuonna 1921 sepittämä 103-kirjaiminen sanahirviö on todellisessa kielenkäytössä mahdoton, vaikka se onkin johdettu suomen derivaatiosääntöjen mukaan, niin kuin Kaisa Häkkinen on todennut. Aarni Penttilä on avannut Kanniston luomusta näin: "Sen ensimmäisenä kantasanana on kumartaa, josta on johdettu malliin nauraa – naureksia sana kumarreksia, siitä edelleen (malliin toimii – toimituttelee) kumarreksituttelee, siitä (malliin elelee – eleskentelee) kumarreksitutteleskentelee jne."
Uusi Suomi -lehden julistaman kilpailun satoa esittelevä Agapetuksen kirjoituskaan ei varsinaisesti valaise Kanniston sanan merkityksellisiä ulottuvuuksia; se tyytyy vain toivomaan, "että tri Kannisto lupaisi olla käyttämättä... |
| Milloin Anni Kiikonen on elänyt? Ovatko tekijänoikeudet hänen tekstiensä osalta jo vanhentuneet? |
175 |
|
24.4.2023 |
|
Anni Kiikosen tarkkaa syntymä- tai kuolinvuotta ei löytynyt, mutta hän lienee kuollut viimeistään 1927, ks. Satakunnan Kansa 1.6.1927.
Tekijänoikeus raukeaa 70 vuoden kuluttua tekijän kuolemasta, joten tämän perusteella Kiikosen tekstien tekijänoikeudet olisivat jo vanhentuneet.
Kirjallisuuden tekijänoikeuksista kannattaa kysyä Sanastosta. Sieltä haetaan myös lupa, jos tekijänoikeus on voimassa, https://www.sanasto.fi/luvat/. |
| Tahtoisin tietää, onko James Kambanellisin runosta "The Ballad of Mauthausen" olemassa suomennosta? Kuulin tämän televisiosta lauantaina; Mikis Theodorakiksen… |
366 |
|
2.9.2022 |
|
James Kambanellisin runosta "The Ballad of Mauthausen" ei ole olemassa suomennosta. |
| Minkä ikäisenä alkoi ala-aste 1990 luvulla? |
545 |
|
13.2.2022 |
|
Suomessa koulu on alkanut melko pitkään sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta. Alkuvuonna syntyneet ovat siis melkein 8 vuotiaita, kun syyslukukausi loppuu. Osa taas on 6 vuotiaita, kun koulu alkaa. He täyttävät 8 syyslukukauden aikana. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetus
Perusopetuslaki vuodelta 1998 sanoo:"Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta." https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980628#Pidm45237816017040
8.8.2018 YLE uutiset on toimittanut koosteen koulunkäynnistä eri vuosikymmeninä.... |
| Parilliset talojen numerot ovat tien vasemmalla puolella, parittomat oikealla. Onko muissakin maissa näin? |
1680 |
|
3.2.2022 |
|
Tämä ei ole kattava vastaus, vaan poimintoja eri maista.
Yleinen tapa on, että kadun tai tien numerot ovat toisella puolella parillisia ja toisella parittomia. Mutta kumpi puoli numeroinnin kasvusuuntaan katsottaessa on parillinen ja kumpi pariton vaihtelee saman maan kaupunkienkin kesken, koska asia on usein paikallisen perinteen määrittämä. Suomalainen käytäntö näyttääkin harvinaisen yhdenmukaiselta.
Ruotsissa, Itävallassa, Ranskassa ja Australiassa parittomat numerot ovat usein vasemmalla puolella katua, mutta poikkeuksiakin löytyy. Norjan, Saksan, Unkarin ja Yhdysvaltain kaupungeissa on molempia käytäntöjä.
Saksassa on myös toinen, harvinaisempi numerointitapa. Siinä numerot kasvavat toista puolta katua juoksevasti ja numerointi ... |
| Olet tutkinut sukunimeni (Snicker) etymologiaa ja selvitellyt sukuni historiaa erilaisista digilähteistä. Sana ”snicker” ei ole suomalaisperäinen, joten se on… |
751 |
|
29.5.2021 |
|
Makupalat.fi -sivusto on hyvä paikka aloittaa etsintä. Makupalat on Suomen yleisten kirjastojen tuottama valikoitujen tiedonlähteiden paketti tiedonhakuun. Sivustolta löytyy esimerkiksi sukunimet-asiasanalla useita lähteitä. https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=sukunimet
Sukunimi-info -sivustolla on tietoa Snicker-sukunimestä. Sukunimi-info sisältää tietoja yli 20 000 Suomessa esiintyvästä sukunimestä. Tiedot on yhdistelty koneellisesti julkisista listauksista, tilastoista ja nimitutkimuksista. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/snicker.html
Sivulle on koottu myös useita linkkejä jatkotutkimukseen. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-Snicker~snicker
Kirkes-kirjastoista löytyvää ... |
| Olen jo aikaisemmin kysynyt tätä. Tarvitsen tietoja Rakel Liehusta esitelmääni varten. Sain vastauksessa kirjojen nimiä joista on apua , mutta kaikissa niissä… |
1517 |
|
18.2.2019 |
|
Rakel Liehu (s. 1939) on Nivalasta kotoisin oleva helsinkiläinen kirjailija. Rakel Liehu valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1963. Hän toimi valmistumisensa jälkeen äidinkielen ja historian opettajana Raahen yhteislyseossa vuosina 1963 – 1964.
Liehun esikoisrunokokoelma Ihmisen murhe on yhteinen ilmestyi vuonna 1974. Hänen tuotantoonsa kuuluu runoa, proosaa, esseitä ja näytelmiä. Liehu on toiminut myös kääntäjänä. Hän on ollut vapaa kirjailija vuodesta 1974.
Rakel Liehu on haastatteluissa puhunut enemmän työstään kuin perhesuhteistaan. Hänet kyllä Helsingin Sanomissa mainitaan papin rouvaksi ja kolme lapsen äidiksi.
Hänen vuonna 2003 julkaistu Helene Schjerfbeckin elämästä kertova romaaninsa Helene nosti... |
| Onko podcastille olemassa suomenkielistä vastinetta? |
157 |
|
18.1.2019 |
|
Podcast-sanalle ei toistaiseksi ole löydetty suomenkielistä vastinetta, kuten käy ilmi artikkeleista, joihin on linkit alla. Varmistin asian myös Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus), josta kerrottiin, että podcast-sanalle ei ole kukaan esittänyt toimivaa suomenkielistä nimeä. Myöskään Kotuksessa ei ole sellaista keksitty.
Ajankohtaista kielenhuollosta 10/2018 https://www.kotus.fi/kielitieto/kielenhuolto_kielitoimistossa/ajankohta…
Podcast-sana Kielikellossa https://www.kielikello.fi/-/podcast
Kotus https://www.kotus.fi/ |
| Saako sanomalehdessä julkaistavaan kuolinilmoitukseen lainata elossa olevan runoilijan runoa? Kiitos vastauksesta! |
3445 |
|
14.8.2017 |
|
Ei saa lainata ilman lupaa. Runon käyttäminen kuolinilmoituksessa ei vastoin yleistä harhakäsitystä ole sallittua, ellei runon tekijänoikeudellinen suoja ole jo rauennut. Runoilijan elossaolo ei ole tässä suhteessa ratkaisevaa, vaan vasta 70 vuotta kuoleman jälkeen runoja saa vapaasti käyttää. Eino Leino kuoli vuonna 1926, joten hän on vapaa, mutta esimerkiksi Leinoa vanhempi Ilmari Kianto kuoli vasta 1970, joten hänen runonsa vapautuvat kuolinilmoituksiinkin vasta vuonna 2041.
Tekijänoikeuslaissa oleva ns. sitaattipykälä sallii kyllä suojattujen teosten lainaamisen, mutta kuolinilmoitus ei ole pykälässä tarkoitettua lainaamista.
Heikki Poroila
|
| 1.Kuinka monta Sinttu-kirjaa on ilmestynyt? 2.Kuinka monta Eppu-kirjaa on ilmestynyt? |
8261 |
|
24.6.2014 |
|
Suomeksi ovat ilmestyneet seuraavat Lin Hallbergin kirjoittamat ja Marvi Jalon suomentamat suositut Eppu- ja Sinttu-kirjat:
Eppu etsii kotia (2012)
Eppu tulee taloon (2013)
Eppu ja paras joululahja 2014)
Eppu on hyvä ystävä (2014)
Sinttu ja Eppu, tallitouhua ja ponipuuhaa (2014)
Eppu menee kouluun (2015)
Eppu karkuteillä (2016)
Eppu ja kesän paras päivä (2017)
Leirillä on hauskaa, Eppu (2018)
Eppu ylittää esteet (2019)
Eppu, pieni sankari (2020)
Maailman ihanin Sinttu (2008)
Torstaina nähdään, Sinttu (2009)
Hieno hyppy, Sinttu (2009)
Kiva leiri, Sinttu (2010)
Aprillia, Sinttu (2010)
Suuri seikkailu, Sinttu (2011)
Sinttu on paras! (2011)
Älä pelkää, Sinttu (2012)
Yli esteiden, Sinttu! (2012)
Tallilla tapahtuu, Sinttu (2013)
Kesä kutsuu,... |
| Edesmennyt isäni lausui meille lapsille kuinka hän koulussa oli oppinut kuukaudet. Jokaiselle kuukaudelle oli oma lorunsa. Harmittaa kun ei tullut laitettua… |
14844 |
|
28.1.2013 |
|
Kuukausiloruja on kysytty ennenkin tässä palvelussa ja kuukausia opettava loru on löytynyt 1960-luvun aapisesta Paavo Kuosmanen: Opin lukemaan - lasten aapinen:
”Tammikuu - turkki päällä, helmikuu - järven jäällä, maaliskuu - hanki hohtaa, huhtikuu - kevään kohtaa, toukokuu - kukan tuoksu, heinäkuu - uimaan pienet, elokuu - koriin sienet, syyskuu - kouluun astut, lokakuu - varmaan kastut, marraskuu - lumen huntu, joulukuu - juhlan tuntu ”.
Myös varhaisemmasta aapisesta Penttila, Aarni: Aapiskukko, 1. painos 1938, löytyi kuukausiloru:
"Vuoden alku tammikuussa,
vielä talvi helmikuussa,
maaliskuussa lumi sulaa,
huhtikuussa kurjet palaa,
käki kukkuu toukokuussa,
juhannus on kesäkuussa,
heinäkuussa heinää tehdään,
elokuussa eloon mennään,... |
| Missä kirjastoissa Suomessa voi digitoida VHS-kasetteja dvd:lle? |
48087 |
|
29.12.2011 |
|
Hyvin monessa kirjastossa voi nykyään digitoida VHS-kasetteja dvd:lle. Kirjastohakemistosta https://hakemisto.kirjastot.fi/ voi hakea palveluja, sieltä saa seuraavan listauksen https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/vhs-dvd--digitointilaite
Entressen kirjasto, ESPOO
VHS-DVD -digitointilaite
Herttoniemen kirjasto, HELSINKI
VHS-DVD-digitointi
VHS-DVD-nauhurilla saat digitoitua vanhat videokasettisi DVD-muotoon. Digitointiin kuluu aikaa alkuperäisen nauhan pituuden verran, sillä analogisen VHS-nauhan kopiointia ei ole mahdollista nopeuttaa. Laitteella on mahdollista digitoida myös pienikokoisempia VHS-C-kasetteja; tällöin tarvitaan adapteri, jota voit pyytää lainaksi Herttoniemen kirjaston asiakaspalvelutiskiltä. Herttoniemen... |
| Olen syntynyt ruotsinkielisen syntymätodistuksen mukaan paikassa nimeltä Helsinge. Tarkempi paikka on Pukinmäki. Kun vaihdoin suomenkieliseen seurakuntaan nimi… |
554 |
|
18.3.2011 |
|
Hei! Neuvoisin sinua kääntymään seurakuntasi puoleen ja kysymään asiaa sieltä. He pystyvät tarkistamaan, mikä kunta kirkonkirjoihin on kirjattu syntymäkunnaksesi.
|
| Etsimme sanoja lauluun; Mozart, Wolfgang; Kun kevät kaunis tuli san. Hannikainen, P.J. |
6972 |
|
14.1.2009 |
|
Kyse on ilmeisesti W.A.Mozartin kappaleesta Paimenen kevät, johon sanat on tehnyt Frederich Martens ja suomennos on Aukusti Simojoen(P.J. Hannikainen oli säveltäjä). Tämä laulu on tuttu monista koululaulukirjoista. Sanat menevät näin:
Kevät saapui ja verhos/ jo laaksot ja haat,/ jo paimenen laulelot kuulla sa saat./ On mennyt jo talvi/ taas vehryt on maa,/ puut kukkia jälleen ja lehtiä saa./ Ja karjan nyt kellot/ taas helkkyen soi. / Kevät saapui ja riemunsa meille se toi!
Kun laaksot ja vuoret on peitossa jään/ niin paimen ei kaiuta sävelmiään, / vaan kevät kun karjan taas kunnaille vie,/ ei lauluitta laitumet konsana lie. / Hei, karjan nyt kellot taas helkkyen soi!/ Kevät saapui ja riemunsa meille se toi!
Lähde: Elsa Kojo: Suuri kevät-... |
| Mielialasormuksien värin selitys |
28730 |
|
17.12.2007 |
|
Ihan googlaamalla löytyi tietoa ainakin muutamasta verkkokaupasta hakusanalla mielialasormus. Esimerkiksi sivulla http://www.kotinet.com/katjan.perttula/tarjouskori.htm
kerrotaan seuraavaa mielialasormuksen väreistä:
musta stressaantunut
ruskea pelokas
vaalean oranssi hermostunut
vaalean vihreä sekavatunteinen
sininen normaali
tumman sininen rentoutunut
violetti levollinen
purppura rauhallinen
tumman oranssi rakastettava
vihreä romanttinen
turkoosi intohimoinen
hyvin tumma sininen erittäin iloinen
|
| Miten ja milloin kattonopeudet otettiin käyttöön Suomessa? |
23134 |
|
16.2.2007 |
|
Vuonna 1968 tuli yleinen 110 km/h nopeusrajoitus kesäisin ja 90 km/ h syksyisin.
1.7.1972 nuorten kuljettajien 80 km/h nopeusrajoitus.
1.7.1972 muutoksia ajoneuvokohtaisissa nopeusrajoituksissa.
liikennemerkeillä osoitetut yleiset kattonopeudet pääteille alkaen 1.8.1973, selvennys tähän alla *
21.12.1973 henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu nopeus on koko maassa 21 päivän joulukuuta 1973 ja 30.6.1974 välisenä aikana 80 km/h, jollei liikennemerkillä ole määrätty noudatettavaksi alhaisempaa nopeutta.
1.7.1974 henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu nopeus on koko maassa 1 päivän heinäkuuta 1974 ja 30 päivän kesäkuuta 1976 välisenä aikana 80 km/h, jollei liikennemerkillä ole määrätty noudatettavaksi muuta... |
| Mitkä ovat Lumikki-sadun kääpiöiden nimet suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi? |
113534 |
|
20.4.2004 |
|
Grimmin veljesten Lumikki -sadun nimettömät kääpiöt saivat nimensä vuonna 1937 valmistuneen Walt Disneyn piirretyn elokuvan "Snow White and the Seven Dwarfs" myötä. Hahmojen nimet ovat suomeksi / ruotsiksi / englanniksi:
Lumikki / Snövit / Snow White
seitsemän kääpiötä / sju dvärgarna / the seven dwarfs
Viisas / Kloker / Doc
Jörö / Butter /Grumpy
Lystikäs / Glader / Happy
Unelias / Trötter / Sleepy
Nuhanenä / Prosit / Sneezy
Ujo / Blyger / Bashful
Vilkas / Toker / Dopey
|
| Mistä Suomi on saanut nimensä? |
14818 |
|
2.1.2004 |
|
Suomi on alkujaan tarkoittanut vain Varsinais-Suomea, mutta valtiollisen ja kirkollisen yhdentymisen myötä se on vähitellen 1300-luvun lopulta alkaen muuttunut myös Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan yhteisnimeksi.
Suomi-sanan alkuperää ei ole lopullisesti selvitetty. Uskottavin lienee etymologinen sukulaisuus SUOMU-sanan kanssa. Tämä selittyisi sillä, että täällä on käytetty suomusta eli kalannahasta tehtyjä vaatteita.Myös indoeurooppalainen sana finne (fena) on alkuperäisesti merkinnyt evää.
Myös sanoja SUO ja SUODA on ajateltu maamme nimen lähtökohdiksi. "SOInen maa on SUOtu meille." Asiaa voi tutkailla esim Nykysuomen sanakirjan osasta 6 : Etymologinen sanakirja (1987). Myös hakukoneesta Google löytää... |
| "Valtiopäivil on päätetty, että jätkäkin saapi laulaa", näin kerrotaan Reino Helismaan laulussa Souvaripoikia. Mistähän päätösestä tässä on kysymys? |
58 |
|
20.3.2024 |
|
Hei,
Näin vähillä tiedoilla asiasta voidaan esittää vain arvailuja.
Souvi tarkoittaa raskasta työtä tai työurakkaa, jota tilapäiset kausityöntekijät tekivät metsissä ja satamissa. Sanaa ”souvarit” alettiin käyttää 1800-luvun lopulla ja usein sillä viitattiin ”jätkiin.”
Laulamista tietojeni mukaan Suomessa ei ole lainsäädännöllä koskaan rajoitettu. Yksi poikkeus tästä säännöstä on kuitenkin olemassa.
Viime sotien aikana Suomessa oli tanssikielto vuosina 1939-1948. Kielto koski nimenomaan tanssia, mutta vanhojen sanomalehtiartikkelien perusteella käy ilmi, että kieltoa valvovat nimismiehet kielsivät tällä perusteella usein myös yhteislaulun.
Myöhemmin Korona-aikana kiellettiin myös yhteislaulaminen.
Arvelen siis, että tässä... |
