Säteilyturvakeskus kertoo sivuillaan, että tavallinen ikkunalasi ei läpäise UVB-säteilyä. Vähäinen määrä UVA-säteilyä pääsee lasin läpi, jos säteily on voimakasta ja tällöin, jos ihotyyppi on sellainen, että se ruskettuu vähäisestäkin säteilymäärästä, se voi ruskettua https://www.stuk.fi/-/voiko-auton-ikkunan-tai-muun-lasin-lapi-ruskettua-
Autojen tuulilaseissa käytetään karkaistua lasia eli panssarilasia Lujuutensa ansiosta panssarilasi soveltuu hyvin kovaa kulutusta vaativiin tehtäviin. Se valmistetaan yhdistämällä kaksi tai useampia lasilevyjä toisiinsa ohuella muovikalvolla tai valamalla lasin sisään ohut metalliverkko. Finnairilta kerrottiin, että myös lentokoneen tuulilasit ovat 2.5-4 cm paksua karkaistua lasia. Nykyautojen...
Historiallisesti ajateltuna viisipäiväiseen kouluviikkoon siirtyminen ei tarkoittanut automaattisesti sitä, että jossakin olisi siirrytty niin sanottuun peruskouluaikaan, eivätkä ne liity aivan täysin samaan ilmiöönkään.Peruskoulujärjestelmän luomisen pohjalla oli tarve modernisoida vanhentunut koululaitos. Tärkeimpiä muutoksia oli koulunkäynnin demokratisoiminen ja maksuttomuus, jotta kaikilla olisi varaa siirtyä opintielle. Myös opetussuunnitelmat kävivät läpi perinpohjaisen evoluution, erityisesti muutoksia tehtiin kielien ja matematiikan suhteen.Suomessa peruskouluun ei siirrytty kaikkialla samaan aikaan: ensimmäisen uuden järjestelmän mukaiset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön Lapissa vuonna 1972, ja viimeisenä muutos tapahtui...
Ei ole.Juhannuspäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1955 alkaen kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina ja juhannusaattoa sitä edeltävänä perjantaina. Keskiajalta asti juhannusta oli vietetty Johannes Kastajan syntymäjuhlana 24.6., siitä juhla sai aikanaan suomenkielisen nimensäkin.Lähde: Juhannus ajallaan, juhlia vapusta kekriin. SKS 2004.SKS:n juhlakalenterin sivulta löytyvä Ylen video Juhannus x 10, https://juhlakalenteri.finlit.fi/node/247 Heikki Oja, Aikakirja 2013 (http://doi.org/10.31885/9521032219Almakka-arkistossa voi selata vanhoja almanakkoja https://almanakka.helsinki.fi/arkisto
Kysymys on varsin moniulotteinen eikä siihen liene olemassa yksiselitteistä vastausta. Yleisesti voi kuitenkin sanoa, että Suomen arvot ovat muodostuneet vähitellen, ajan kuluessa, itsenäisyytemme aikana vuodesta 1917.Hyvä lähde on kuitenkin Suomen hallituksen hallitusohjelma. Petteri Orpon hallituksen ohjelma 2023–2027, "Vahva ja välittävä Suomi", perustuu arvoille, jotka korostavat vapautta, vastuuta, oikeusvaltioperiaatetta, tasa-arvoa ja demokratiaa. Ohjelman tavoitteena on turvata palvelut, vahvistaa taloutta ja edistää työllisyyttä, korostaen suomalaista sivistystä ja turvallisuutta. https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/
Postin vastaus aiheesta Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää: https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä (1. ja 2. luokka käyvät molemmat). Myös vanhat tietyn arvoiset merkit käyvät niihin merkityn arvon mukaan (euroarvoiset merkit, eivät siis vanhat markka-aikaiset merkit, jotka eivät ole enää käytössä).
Valitettavasti internetistä, etsimästäni kirjallisuudesta jne. ei löytynyt muita tietoja kuin että kyseinen ravintola oli Jyväskylässä ainakin 1980-luvulla. Tietääkö kukaan lukijoista tarkkaa vuotta?Jos pizzerioiden historia Suomessa kiinnostaa, suosittelen uutuuskirjaa Nupponen: Pizzeria nimeltä Suomi.
Hei! Olisiko etsimäsi kirja tämä? Kyseistä kirjaa voi päästä katsomaan vain Jyväskylän yliopiston kirjastossa tai Kansalliskirjastossa Helsingissä. Antikvariaateistakin se näyttää olevan loppuunmyyty.
Etsin nimeä useammasta sukunimi-aiheisesta kirjasta, mutta kyseistä nimeä ei valitettavasti niistä löytynyt. Sen verran sain selville, että kyseinen nimi on varsin harvinainen ja se on suojattu vuonna 1954. Sukunimi-info nettisivuston sivuilla Kuulialasta on maininta, että sukunimeä on esiintynyt Keuruulla, Sääksmäellä ja Riihimäellä. Suomessa on myös Kuuliala-niminen paikka, joka sijaitsee Pälkäneellä. Lisätietoja löytyy tältä nettisivulta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kuuliala.html
Yksityiseen käyttöön voit muuntaa paperikirjan e-kirjaksi, mutta et saa levittää tai myydä sitä eteenpäin. E-kirjoihin pätee täsmälleen sama tekijänoikeuslainsäädäntö kuin painettuihin kirjoihin. Muoto tai jakelutapa (paperi, PDF, EPUB, verkkosivu, jne.) ei vaikuta siihen, onko teos suojattu tai miten tekijänoikeus toimii.Sähköistä julkaisutoimintaa käsitellään mm. näissä oppaissa:Saara Henriksson: Sinä julkaiset kirjan (Penelope-kustannus, 2021)Tiina Raevaara ja Urpu Strellman: Tietokirjailijan kirja (Docendo, 2019)Myös googlaamalla löytyy paljon aihetta käsittelevää aineistoa. Tässä muutamia:Julkaise kaikilleDigivallankumous: E-kirjan ABC Tiia Konttinen: Kirjoita oma e-kirjaE-kirjojen kirjoittamisesta ja julkaisusta on kysytty tässä...
Tutkin useita luetteloja Helsingin oppilaitoksista eri vuosikymmeninä (esim. Helsingin koulurekisteri), mutta en onnistunut löytämään ko. koulua. Lähellä sijaitsevia koulurakennuksia on Kallion ala-asteen koulu (Neljäs linja 11 - 15) ja Vallilan ala-asteen koulu (Hämeentie 80).Helsingissä 1963 toimineita iltaoppikouluja olivat Käpylän iltaoppikoulu (Louhentie 3) ja Valtion iltaoppikoulu (Kalevankatu 8 - 10)."Keskusopisto" on voinut olla jonkinlainen lukio-opetusta tarjoava kansalaisopiston tapainen, mutta esimerkiksi Helsingin työväenopisto sijaitsee osoitteessa Helsinginkatu 26. Helsingin aikuisopiston (entinen Virkailijain kansalaisopisto) toimintaa oli ennen vuotta 1967 hieman eri paikoissa, ks. opiston juhlakirja s. 28 - jokin näistä...
Näyttää siltä, että "mennä yöpuulle" -sanonnalla nähdään olevan parikin erilaista etymologista merkitystä.Useiden sanakirjalähteiden mukaan yöpuu on oksa, jolle kanat menevät nukkumaan. Näin on esimerkiksi Elias Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa (SKS, 1880). Yöpuun ruotsinkielinen vastine on kyseisessä sanakirjassa "hönsvagel, hönsstång" (Lönnrot 1880, s. 1067).Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjan (WSOY, 1979) mukaan yöpuu viittaa yöpymispaikkaan tehtyyn rakovalkeaan eli nuotioon, joka on tehty kahden päällekkäin sovitetun honkapölkyn väliin (mt. s. 524, 378).Lähteet:Lönnrot, Elias (1880) Suomalais-ruotsalainen sanakirja, N-Ö. Helsinki: SKS. Saatavilla verkossa: https://www.google.fi/books/edition/...
Juhani Peltosen seuran sivulla on Antti Sepän vuoden 2001 Kirjallisuuspäivillä pitämä puhe Ehdotuksia peltostutkimuksen lukujen otsikoiksi. Siinä hän toteaa, että Peltosen tapana oli kierrättää tekstejään. Esimerkiksi hän antaa novellin Norjasta ostettu posliinitonttu: "Novelli Norjasta ostettu posliinitonttu ilmestyi 1970-luvun alussa jossain naisten lehdessä. Kun syksyllä 1973 ilmestyi romaani Valaan merkkejä. Novelli oli löytänyt paikkansa osana romaanin rapsodista rakennetta. Eikä mennyt kauaa, kun Tonttu lähti omille teilleen ja muuntautui televisionäytelmäksi. Kirjailija Peltonen liikutteli kokonaista tarinaa melko eheänä paikasta toiseen; hiukan tarvittaessa muunsi ja kartutti matkan varrella."Juhani Peltosen romaanissa Valaan...
Kysyimme asiaa Tasavallan presidentin kansliasta ja sieltä vastattiin näin:"Aiempien vuosien perusteella pyritään arvioimaan menekki niin hyvin, ettei ruokaa juurikaan jää yli. Ruokahävikin määrä on todella vähäinen. Elintarvikelainsäädäntö kieltää noutopöydässä esillä olleiden elintarvikkeiden laittamisen uudelleen tarjolle, eli pöytiin jääneitä ruokia ei voida toimittaa eteenpäin. Sellainen ruoka, jota ei ole laitettu esille juhlan aikana käytetään muihin, juhlien jälkeisiin edustustilaisuuksiin. Koristeena olleiden kukkien suhteen toimitaan samalla tavalla, kukka-asetelmia käytetään saman viikon ja seuraavan viikon tilaisuuksissa. Isot asetelmat, jotka ovat kättelypaikan takana eivät ole sellaisia, joita voisi myöhemmin siirtää ja...
I.N.D.U.C.K.S.-tietokannasta löytyy suomeksi Vekku-nimen saanut hahmo, joka tosin on Pepi-sarjoissa esiintyvä koira: https://inducks.org/character.php?c=Salty. Aku Ankka -lehdessä 8B/1957 on julkaistu tarina nimeltään Mikki ja kutsumaton vieras, jossa Mikin kylpyhuoneeseen tunkeutunut hylje aiheuttaa ongelmia ja auttaa ottamaan kiinni etsintäkuuluutetun rikollisen. Hyljehahmon alkukielinen nimi on Flipper the Seal, mutta tietokannan tiedoissa ei ole kirjattu sille suomenkielistä nimeä: https://inducks.org/story.php?c=W+OS++286-02. Tarinan tuorein julkaisukerta on kovakantisessa kokoelmassa Aku Ankka : Näköispainos vuosikerrasta 1957 (1999).Disneyn 1940-luvun lyhytanimaatioissa esiintyi puolestaan Salty the Seal, joka filmissä Mickey...
Valitettavasti ei löytynyt rakennuspiirustuksia, joista asian olisi voinut tarkistaa. Sinänsä ulkovessa on täysin mahdollinen, koska sellainen oli monessa muussakin koulussa. Esimerkiksi omassa koulussani aikoinaan oli ulkovessa, joka tosin oli ihan normaali vesivessa, johon kuljettiin ulkokautta.
Pikaisella tiedonhaulla löysin maksumuurin takana olevan lehtiartikkelin ja nostona siitä näkyi maininta, että vanha nimitys raakku tulisi venäjän kielen simpukkaa tarkoittavasta sanasta rakushka. Tutkin asiaa lisää Suomen etymologisesta sanakirjasta, joka löytyy Kotimaisten kielten keskuksen / Kotuksen sivujen kautta. Siellä hakusana raakku tuotti tuloksen, joka vahvistaa etymologian olevan venäjän kielessä. Sana raakku on myös Kotuksen hyväksymä.Suora linkki Suomen etymologiseen sanakirjaan on https://kaino.kotus.fi/ses/
Hei, Kyseinen tarina on tuttu myös minulle (en voi tarkistaa, onko tämä nimenomianen löytämäni versio, koska meillä ei ole kirjaa kokoelmissa). Kyseessä voisi olla Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963).Kirja sisältää mm. tarinan Kesäpäivän säilöminen : Pirkko Karpin mukaan.
En löytänyt tästä aiheesta tehtyä tutkimusta. Mauri Sariolan kirjassa "Sumusta nousee risti" on päähenkilö Kuusama soutelemassa Eevan kanssa.Heidän keskustellessaan Eevan nimi muuttuu välillä Annikaksi ja takaisin Eevaksi. Mielenkiintoinen havainto kirjan lopussa on se, että toinen näistä naisista on murhaajan uhri, toinen murhaaja. Sariola, Mauri : Sumusta nousee risti Gummerus 1975 luku 14
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan "he" tai "heh" on interjektio tai interjektion tapaan käytettävä ilmaus, jonka merkitys on jotakin ojennettaessa tai tarjottaessa: siinä on, ota, ole hyvä. Ilmaisua käytetään melko laajasti eri murteissa, sillä se esiintyy Pohjanmaalla, Karjalassa, Savossa, pohjoisessa ja läntisessä Keski-Suomessa ja Kainuussa, ja siitä on joitakin tietoja myös Pohjois-Satakunnasta, Pohjois- ja Kaakkois-Hämeessä, Kymenlaaksossa, eteläisessä Keski-Suomessa, Peräpohjolassa ja Karungissa.Interjektio on määritelmän mukaan "vakiintunut kielellinen äännähdys, joka osoittaa puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen tai sanottuun". Interjektioita ovat esimerkiksi sellaiset ilmaisut kuin ai, auts,...
