Kunnon sotamies Svejkin seikkailuista tehtiin 1960-luvulla kymmenosainen televisiosarja. Sitä ei valitettavasti löydy tallenteena katsottavaksi. Kirjastoista löytyy kyllä Jaroslav Hašekin kirja Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa. Kirjastoista löytyy myös kirjaan perustuva kuunnelmasarja CD-äänikirjana.
Velvoite perustuu PKS koronakoordinaatioryhmän linjaukseen asiasta 26.11.2020. Linjaus on tehty epidemiologiseen tilannekuvaan perustuen ja kokonaisarviointia käyttäen.
Kannattaa lähettää kysymys Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle Kotukselle seuraavalla lomakkeella:
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Toistaiseksi asiakkaan tietoturvan vuoksi uuden kirjastokortin ja ensimmäisen PIN-koodin saa vain käymällä kirjastossa ja esittämällä henkilötodistuksen. Kirjastot ovat suljettuina koronaviruksen vuoksi toistaiseksi. Selvitämme parhaillaan muita mahdollisuuksia.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirjastot_suljettuina_koronaviruse(209231)
Pesukarhu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Sitä esiintyy nykyään esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Tanskassa, missä kanta on saanut alkunsa istutuksista ja toisaalta luontoon vapautetuista, ensin lemmikkeinä pidetyistä yksilöistä. Pesukarhu ei siis ole levinnyt luontaisesti vaan ihmisen toiminnan seurauksena. Pesukarhu on kaikkiruokainen, kiipeilee taitavasti ja voi kantaa ja levittää monia sairauksia, joten se aiheuttaa uusille alueille levitessään monenlaisia ongelmia sekä alkuperäiselle luonnolle että ihmisille.
Pesukarhusta ei ole toistaiseksi varmoja havaintoja Suomessa. Haitalliseksi vieraslajiksi luokittelu tarkoittaa, sitä ei saa tuoda maahan eikä pitää hallussa, kasvattaa tai...
Nyt olisi tarjolla kaksi vaihtoehtoa: Ingpen, Robert Joutonalle (suom. Hannele Huovi), Weilin + Göös 1987 tai Craft, Ruth Talvinalle 1975. Voisiko kirja olla jompikumpi näistä?
Helmetin varatuin kirja kautta aikojen on kyllä Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Räikkönen, josta tällä hetkellä on 3651 varausta. Tähän kysymykseen on palvelussamme vastattu vähän aikaa sitten ja vastaus löytyy täältä : Kysy kirjastonhoitajalta https://www.kirjastot.fi/kysy/tanaan-maanantaina-27-8-2018
Valitettavasti en onnistunut löytämään tietoa kahvikissa-nimityksen alkuperästä. Läpikäymäni etymologiset sanakirjat ja idiomisanakirjat eivät näytä mainitsevan kyseistä sanaa. Myöskään Turun kaupunginkirjaston aiheeseen liittyvät, kahvista ja kahvikulttuurista kertovat teokset eivät käsitelleet asiaa. Ainoa löytämäni tieto löytyy Kotimaisten kielten keskuksen (kotus.fi) ylläpitämästä Kielitoimiston sanakirjasta. Sanakirjan mukaan kahvikissa-nimitystä käytetään henkilöstä, joka pitää kahvista ja juo sitä paljon, mutta nimityksen alkuperää ei tässäkään sanakirjassa mainita.
Anja Aallon toimittaman kirjan "Nummesta Kaarinaksi: paikallisnimien historiaa" (2006) mukaan paikannimet juontuvat usein talonnimistä, sijainnista tai maisemasta. Myös Eero Kiviniemi (1990) kirjoittaa, että paikannimet viittaavat usein joko sijaintiin tai henkilöön, joka paikan omistaa. Näin voisi olla myös tässä tapauksessa, sillä Aallon kirjassa kerrotaan, että Pisu on ollut maatila Kaarinassa ensin vuonna 1699 ja taas vuonna 1767. Pisu on ollut myös Turun maistraatin maatila vuonna 1794. Samoin Kaarinassa on ollut useampikin Kackarais-niminen tila tai talo: vuonna 1699 maatila, vuonna 1790 virkatalo ja vuonna 1792 rygmentin välskärinvirkatalo.
Aallon toimittamassa kirjassa ei kerrota, mistä tilojen ja talojen nimet ovat peräisin,...
Äänitearkistosta (www.aanitearkisto.fi) löytyy merkintä, että valssista Metsäkukkia on tehty äänitys ainakin jo vuonna 1931. Seuraava merkintä on 1937 ja sitten 1940- ja 1950-luvuilla ja siitä eteenpäin useita äänityksiä. Alkuperäisenä nimenä mainitaan Meadow flowers tai Woodland flowers ja säveltäjänä Felix Burns.
Kuukausimaksuttomia liittymiä on toki vielä tarjolla. Koska en halua mainostaa mitään palveluntarjoajaa, ehdottaisin, että laitat Googleen hakusanan "kuukausimaksuton liittymä". Sillä löytyy vaihtoehtoja. Vastaavasti hakusanalla "prepaid-liittymä" saa tuohon vaihtoehtoja.
Yksiselitteisiä sääntöjä ei-suomenkielisten nimien ääntämiseen ei ole. Nimenhaltijan oma ääntämys lienee hyvä peruste valita jokin ääntämistapa.
Jukka K. Korpelan Vierasnimikirjan (2012) mukaan vieraat nimet kirjoitetaan ja äännetään lähtökielen mukaan, varsinkin jos on kyse tutusta kielestä. Monesti nimet kuitenkin mukautuvat suomen kieleen.
Mahdollinen ääntämistapa voisi olla ainakin tämä: [Aarntsil].
Dmitri Šostakovitšin tuotanto sisältää monta kymmentä valssia, mutta mitä ilmeisimmin kysyjä tarkoittaa ns. toisen jazz-sarjan kahdesta valssista jälkimmäistä (sarjassa sen numero on 7). Meillä kirjastoissa tämä osa löytyisi nimellä "Sarjat, kamariork., nro 1. Nro 7, Vals II].
Richard Kula on ainakin tehnyt tästä valssista pianosovituksen, mutta mitään viitettä siitä, että joku täällä Suomessa olisi tähän pianoversioon tehnyt laulumelodian ja siihen suomenkieliset sanat, ei ainakaan Viola-tietokannan perusteella ole.
Etsintää voisi helpottaa, jos kysyjällä olisi kertoa syy siihen, miksi hän tällaista lauluversiota kyselee. Kaikkia sovituksia ei luonnollisestikaan julkaista, vaan niitä saatetaan esittää elävissä konserteissa, jolloin niistä...
”Suomen valtio omistaa enemmistön Ylen osakkeista. Muut osakkeet ovat mm.
pankkien, yhdistysten, vakuutuslaitosten ja kulttuurilaitosten omistuksessa.
Ylen osakkeita omistavat mm. MTV Oy, Alma Media Oyj, Sanoma WSOY, Suomen Pankki, Nordea, Osuuspankkien Keskuspankki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kansanvalistus-seura, Kustannusosakeyhtiö Otava, Suomen Punainen Risti r.y., Suomen Tietotoimisto Oy, Suomen valtakunnan Urheiluliitto SVUL r.y., Pellervo Seura r.y., Raittiuden Ystävät r.y. Svenska Litteratursällskapet i Finland r.f, jne. Useimmilla osakkailla on vain yksi tai muutama osake.
Osakkeenomistajia on noin 70.
Osakepääoma
Vähimmäispääoma 7 000 000 euroa ja enimmäispääoma 28 000 000 euroa.
Osakkeita 4 683 945 kpl. Osakkeilla ei ole...
Hei!
Valitettavasti runoon ei löytynyt tekijää. Laitoin sen myös valtakunnalliseen kyselyyn, mutta en saanut vastausta. Tyyli on aikaa ennen modernismia, eli viisikymmentälukua. Loppusoinnut ja sanavalinnat viittaavat siihen.
Olisikohan kyseessä lastenlaulu ”Astupa Polle”? Laulu alkaa näin:
"Astupa Polle, tässä tulee Olle.
Toivo hän laukkaapi Ruskollaan.
Veikko sitten seuraa, ajaa pientä peuraa.
Ilmari orhilla ratsastaa".
Laulussa on kaksi säkeistöä.
Suomen kansallisdiskografiassa Violassa kappaleesta kerrotaan, että "Astupa Polle" pohjautuu kansansävelmään, jonka on sovittanut Alvar Kosonen (1908 – 1965). Kappaleen on levyttänyt Kauko Käyhkö (1954) ja se on kuultavissa pariltakin äänitteeltä. Laulun sanoittaja on tuntematon.
Painettuja sanoja tai nuottia lauluun ei valitettavasti ole saatavana. ”Astupa Polle” on kuultavana seuraavilta CD-levyiltä:
Wanhanajan lastenlauluja : lauluja kotieläimistä (VL-Musiikki, 2011)
Wanhanajan lastenlauluja : parhaat...
Valitettavasti meidän lähteistämme ei löytynyt tietoa J. Karjalaisen vanhemmista. Hän on aina viimeisimpään Helsingin Sanomissa ilmestyneeseen henkilökuvaansa saakka, halunnut pitää yksityisasiat omana tietonaan (ks. oheinen juttu: http://www.hs.fi/kulttuuri/J+Karjalainen+tulee+takaisin/a1362126150526 ). Tällä kysymyspalstalla on aiemmin kysytty samaa aihetta sivuten aiemmin sitä, onko Ragni Malmsten J. Karjalisen äiti. Ohessa 14.10.2007 annettu vastaus:
J Karjalaisen ja Ragni Malmstenin välisestä sukulaisuudesta keskustellaan monilla palstoilla. Joskus on joku toimittaja lipsauttanut tällaisen tiedon, ja joutunut perumaan seuraavan päivän lehdessä. Vaan sanottu sana on kuin ammuttu nuoli, ei saa enää kiinni, juttu on lähtenyt kiertämään...
