Haltia on ilmeisesti alkujaan karjalainen nimi. Nimi viitannee uskomuksissa esiintyvään taruolentoon.
Kaikki Haltiat eivät ole sukua toisilleen. Esimerkiksi vuonna 1906 Helsingissä eräs Grönroos-niminen henkilö vaihtoi nimensä Haltiaksi, ja hänen jälkeläisensä siis tuskin ovat sukua karjalaisperäisille Haltioille.
Lähde: Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet (2000)
1) Jane Austenin yhteydessä mainitaan usein Bronten sisarukset, Charlotte, Emily ja Anne Bronte. Austenin kirjojen tapaisia kirjoja ei ole helppo löytää, niin ainutlaatuinen hän on. Naisen asemaa kuvaa muutamia vuosikymmeniä myöhemmin Henry James (Naisen muotokuva) ja Edith Wharton (Viattomuuden aika). Myös George Eliotia (Middlemarch) voisi suositella. L.M. Montgomeryn Sininen linna on julkaistu 1926. Austenin aikalaisista voi lukea kirjasta Kansojen kirjallisuus 7 tai netiltä http://www.jyu.fi/taiku/aikajana/kirjallisuus/ki_romantiikka.htm .
2) Södergraniin verrattavia kotimaisia naisrunoilijoita ovat Saima Harmaja ja Katri Vala. Emily Dickinson seurasi mitä Elizabeth Barrett Browning kirjoitti. Bronten sisarukset ovat kirjoittaneet...
Helsingin kaupunginkirjasto ei säilytä Der Spiegeliä pysyvästi, joten vuoden 2003 lehtiä ei enää ole saatavilla.
Selvitimme, että Saksalaisesta kirjastosta löytyvät vanhatkin Der Spiegelin numerot. Kirjasto ei lainaa lehteä, mutta paikan päällä lehteä voi käydä lukemassa tai kopioimassa. Toivottavasti asiallanne ei ole kiire, sillä valitettavasti Saksalainen kirjasto on suljettuna heinäkuun loppuun saakka. Elokuun alusta kirjasto on avoinna ma 10-18, ti-pe 10-16, kuukauden viimeisenä lauantaina 10-15. Kirjastossa voi asioida myös suomeksi.
Saksalaisen kirjaston osoite on Pohjoinen makasiinikatu 7, 00130 Helsinki, puh. 09 - 669 363
HelMet-verkkokirjastossa lehtien varaaminen toimii ikävä kyllä hieman eri tavalla kuin muun aineiston....
Kysy online –palvelu on kesälomalla, avautuu jälleen syksyllä.
Varsinaisissa luettelointitiedoissa ei ole mainintaa miniboxista, mutta jotkut kirjastot, kuten juuri Kirjasto 10, ovat laittaneet merkinnän boxista ns. nideluokan perään. Kokeilin HelMet-hakua kirjoittamalla hakukenttään sanan miniboxi ja hyvin näyttää toimivan. Kirjoita siis hakukenttään haluamasi esittäjä tai teos sekä miniboxi, niin eiköhän se näin löydy. Käytä ’uutta’ HelMet-hakua, sitä jonka hakukenttä on valmiina HelMetin etusivulla, perinteinen HelMet-haku ei tuota tulosta.
Kirja (Dugard, Jaycee: A stolen life : a memoir) ilmestyy tänään, 12.7.2011, englanninkielisenä. Kustantaja on Simon & Schuster. Välitän hankintaehdotuksen varauspyyntöineen kirjaston hankintaosastolle.
Otavalta kerrottiin, että kyseisen kirjan painopaikaksi on merkitty Kansio-Aitta, Helsinki. Kustannustoimittaja, joka näitä tietoja päivittää on tällä hetkellä lomalla, joten tieto ei ole ihan sataprosenttinen.
Tätä on kysytty ennenkin joitakin vuosia sitten, mutta vastausta ei löytynyt silloin eikä löytynyt nytkään.
Kaksitoistaosaisen englanninkielisen kirjasarjan The works of Aristotle hakemistossa ainoa viite punkkeihin oli Historia animaliumin ’The tick is generated from couch-grass,’. Parasiitti-hakusanat eivät myöskään tuottaneet sopivaa sitaattia.
Lukemattomilla nettisivuilla todellakin esiintyy tuo kysytty pätkä, usein niin että ensin siteerataan edellä mainittua Historia animaliumin lausetta ja sitten lisätään, että Aristoteles myös sanoi punkkien olevan inhottavia loisia. Sitä ei koskaan kerrottu, mistä Aristoteleen teoksesta jälkimmäinen lause on peräisin.
Taiteen keskustoimikunnan sivuilla olevassa 6.5.2011 päivätyssä tiedotteessa http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciFrame_workspac… kerrotaan mm., että kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta on myöntänyt 2 889 325 euroa kirjastoapurahoina (nk. kirjastokorvaus) ja -avustuksina yhteensä 908:lle kirjailijalle ja kääntäjälle. Yksittäiset apurahat ovat 500 - 14500 euron suuruisia. Tästä summasta on myönnetty apurahoina luovaa kirjallista työtä suorittaville kirjailijoille kaunokirjallisuuteen 2 082 000 euroa ja tietokirjallisuuteen 205 800 euroa. Kääntäjille vastaavat summat ovat 443 000 euroa ja 82 925 euroa. Avustuksina ahtaissa taloudellisissaoloissa eläville iäkkäille kirjailijoille ja kääntäjille on...
Vuonna 1906 Pyysaloksi vaihtuivat mm. Pihlman ja Sandberg Turussa, Sundström Hausjärvellä, Palin Uskelassa ja Pyysing Taipalsaaressa ja Viipurin maalaiskunnassa, ja vuonna 1907 Juvonen Pälkjärvellä.
Suuri osa Pyysaloista on entisiä Taipalsaaren Pyysingejä. Ainakin nämä Pyysingit juontavat juurensa Per Pysingiin, joka oli 1500-luvulla elänyt taipalsaarelainen neljänneskuntamies ja nimismies. Eli nimi on alkuaan ruotsalainen sukunimi yhdellä y:llä.
(Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kyselin asiaa kollegoilta. He suosittelevat k.o. kirjoja, jotka löytyvät seuraavan linkin takaa:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xhomoseksuaalisuus+kuvakirjat&searc…
Fennica-linkki löytyy edelleen Kirjastot.fi -sivuilta. Klikkaamalla etusivun kohtaa Kirjastot, pääset sivulle, jonka oikeassa laidassa on alaotsikko Tietokantoja, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/. Sen alta löytyy linkki Fennica - Suomen kansallisbiografia, https://finna.fi .
Hei!
Kyllä Fennicasta, osoitteesta https://finna.fi AGE=bbSearch&SEQ=20110705170310&PID=xMoV054GlkMtVZO1anrHEApYot-
löytyy kaikki Suomessa julkaistu ja Suomea käsittelevä kirjallisuus
ja sieltä voi hakea myös ISBN-tunnuksen avulla.
Kannattaa valita ensin TARKENNETTU HAKU ja sitten oikean ylänurkan
laatikkoon SANAHAKU-termin tilalle vyöryttämällä nuolesta ISBN.
(ISBN-numeroon ei laiteta välimerkkejä)
Kysymäsi puu on poppeli, tarkemmin sanottuna Suomen toiseksi yleisin poppelilaji ruhtinaanpoppeli. Emipuun siemenvilla paitsi peittää poppelin kasvualueella näihin aikoihin maan valkoiseksi, tunkee myös silmiin ja sieraimiin kun joutuu haituvasateeseen. Poppeleista juuri ruhtinaanpoppeli on vähiten suositeltava laji asuinalueille.
Lisää poppeleista esimerkiksi Niilo Karhun artikkelista Elämä poppelien puolesta Osmo Pekosen toimittamassa kirjassa Elämän puu (WSOY 1997).
Lehmusten alla oleva tahma on kirvoista peräisin olevaa ulostetta.
Kuivuudesta kärsivissä puistolehmuksissa kirvat lisääntyvät nopeasti. Ne imevät kasvin yhteyttämistuotteena syntynyttä sokeriliuosta ja poistavat ylimääräisen nesteen peräaukon kautta sinkauttamalla sen...
Teoksen ”Geologica: elävä ja muuttuva maapallo” (Ullman, 2009) mukaan maapallon iäksi on arvioitu noin 4,6–5 miljardia vuotta. Kun puhutaan noin kaukaisista ajoista, kovin tarkkaa aikaa ei ole mahdollista määrittää. Kyseisestä kirjasta löytyy paljon tietoa aiheesta, jos se kiinnostaa laajemmin.
Australian epävirallinen kansallislaulu Waltzing Matilda on suomeksi nimeltään Balladi lammasvarkaasta. Sanat kappaleeseen löydät teoksesta Suuri toivelaulukirja 4 (http://www.helmet.fi/record=b1768876~S9*fin).
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että karjalaisperäiset sukunimet ”Kuosma” ja ”Kuosmanen” ovat peräisin pyhimysnimestä ”Kosmas” ja sen venäläisestä muodosta ”Kuźma”. Englanninkielisen Wikipedian artikkelista osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Saints_Cosmas_and_Damian löytyy lisää tietoa pyhimyksestä, joka lienee vaikuttanut nimen yleistymiseen. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/cosmas paljastaa, että taustalla on kreikkalainen ’järjestystä, säädyllisyyttä’ (’order, decency’) merkitsevä sana ”kosmos” (”κοσμος”).
Varhaisimmat kirjalliset maininnat sukunimestä ”Kuosma” löytyvät 1500-luvulta, ja sitä lienee käytetty harvinaisena etunimenäkin.
Brummerin talo Aleksanterinkatu 14:ssa, Elefantin korttelissa, on valmistunut 1823. Jean Wiik on piirtänyt katurakennuksen, piharakennus on Carl Theodor Höjerin piirtämä . Piharakennus valmistui 1887 . Helsingin kaupunki osti vuonna 1959 rakennuksen, joka entisöitiin kaupunginjohtajan virka-asunnoksi.
Aleksanterinkatu 14:n tontti tunnetaan jo 1600-luvulla. Kellari on osittain tältä ajalta. Katurakennuksen pystytti merikapteeni Kåhlman (1823). Taiteenharrastaja H.J. Falkman osti myöhemmin talon ja perusti siihen viinatehtaan. Myöhemmin talon on omistanut hovineuvos Carl Brummer, jonka nimellä talo yhä tunnetaan.
Brummerin talossa on kokoontunut Lauantaiseura. Myös C.G. Mannerheim on asunut talossa valtionhoitajakautensa päätyttyä....
