Gerontologian oppikirjassa mainitaan ikään liittyvistä muutoksista, mm. pituuden muutoksista seuraavasti: "Kehon pituus pysyy kasvuiän jälkeen jokseenkin muuttumattomana n. 40 vuoden ikään asti. Pituus vähenee tämän iän jälkeen progressiivisesti, aluksi hitaasti, mutta yli 60-vuotiailla keskimäärin jo noin 2 cm kymmenessä vuodessa. Pituuden menetys johtuu asennon ja ryhdin muutoksista, erityisesti kyfoosin lisääntymisestä, nikamavälilevyjen kokoonpuristumisesta, nikamien luukadosta sekä nikamia tukevien nivelsiteiden höllentymisestä. Naisten pituus vähenee nopeammin kuin miesten. Pääasiallisena syynä tähän on luun menetyksen ja osteoporoottisten muutosten kiihtyminen vaihdevuosi-iässä"
Lähde: Gerontologia
Toimittajat: Eino Heikkinen...
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
Vikamaa-nimi on harvinainen. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Vikamaa-sukunimi on tai on ollut alle 26 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimeä ei löytynyt kirjaston sukunimiä käsittelevistä kirjoista. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Suomalainen paikannimikirja -kirjan (2007) mukaan Rovaniemen seudulla on joitakin vika-alkuisia paikan- ja luonnonnimiä. Arvellaan, että vika-alku on peräisin saamen kielestä. Vikamaa-sukunimen liittymisestä näihin muihin nimiin ei kuitenkaan ollut tietoa.
Suomen varhaisimmat kirjakokoelmat olivat luostarikirjastoja ja kirkkojen kirjakokoelmia. Turun Akatemian kirjasto perustettiin vuonna 1640.
Jonkinlaisia sivistyneistön lukuseuroja toimi Suomessa jo 1600-luvulla. Lukuseurat yleistyivät 1700-luvun lopulla. Suomen ensimmäinen lainakirjasto syntyi Vaasaan vuonna 1794, kun Vaasan Luku-seuran kirjasto ryhtyi lainaamaan kirjoja kaikille kaupunkilaisille, ei pelkästään lukuseuran jäsenille.
Tähän asti kaikki Suomen kirjastot olivat ruotsinkielisiä eikä suuri suomekielinen rahvas näistä kirjastoista hyötynyt.
Kansallisen heräämisen aikaan hieman ennen 1800-luvun puoliväliä ylioppilat ja sivistyneistö ryhtyivät perustamaan kirjastoja tavalliselle suomenkieliselle kansalle. 1900-luvun alussa...
Internetistä löytyvien tietojen mukaan nimi Varenka tulee latinasta ja on käytössä pääasiassa Neuvostoliitossa. Nimestä käytetään myös muotoa Varvara ja merkitys määritetään sanalla strange/outo. Lisätietoja esimerkiksi seuraavilla sivustoilla:
http://www.20000-names.com/female_russian_names_02.htm
http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Varenka
http://www.babynology.com/meaning-varenka-f27.html
Tässä joitakin kirjavinkkejä (kaikki löytyvät HelMet-kirjastoista):
Carpelan, Anna: Helsinki kadunnimissä
Kaupungin nimet / julkaisija: Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2010
Kolbe, Laura: Unelmien Helsinki : kadut ja korttelit kertovat
Ollila, Kaija: Puhvelista Punatulkkuun
Helsingin kaupunki on julkaissut kirjasarjan nimeltä Helsingin kaupungin historia sekä Helsingin kadunnimet (http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu/Kirjal…).
Pasilan kirjastossa on Helsinki-kokoelma, jossa on runsaasti Helsinkiä käsisttelevää aineistoa.
Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluvirastolla on nimistönsuunnittelua käsittelevät nettisivut: http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu
Kyseisellä...
Kysyin asiaa Suomen Näytelmäkirjailijoidenliiton kirjastosta. Valitettavasti näytelmän ja dialogin kirjoittamisesta ei ole olemassa mitään perusteosta. Tiedot pitää noukkia sieltä täältä tai hakeutua jollekin kurssille.
HelMet-kirjastokortti täytyy tosiaan päivittää, kun täytät 15 vuotta. Nyt korttisi takaaja on vielä vastuussa kortilla lainatusta aineistosta, mutta 15-vuotta täytettyäsi vastuu siirtyy sinulle itsellesi. Jouduit myös sen jälkeen maksamaan myöhästymismaksuja, jos palauttamasi aineisto on myöhässä. 15–17-vuotiaille varaukset ovat kuitenkin vielä ilmaisia.
Kirjastokortin päivittäminen onnistuu maksutta missä tahansa HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan vain kirjastokortin ja virallisen henkilöllisyystodistuksen. Päivitys hoituu palvelutiskillä ihan muutamalla klikkauksella, ja samalla voit tarkistaa, että muut asiakastietosi ovat ajan tasalla. Helsingin...
Runon on kirjoittanut suomenruotsalainen Karl A. Tavastsjerna. Runo löytyy ruotsiksi esim. kokoelmasta Ur Finlands svenska lyrik 1-2 (Schildt, 1949) Kyseinen säe on runosta Ur unga känslor.Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xur*%27+finl**+lyrik**&searchscope=…
Pääkirjaston sekä Kallion kirjaston varastosta löytyy suomeksi Tavastsjernan Valikoimia runoelmia. Kokoelmassa runo löytyisi mahdollisesti myös suomeksi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys tarkoittaa näkökulmaa, josta tutkimuksen aihetta tarkastellaan. Siihen kuuluu perehtyminen aikaisempaan aihetta koskevaan tutkimuskirjallisuuteen, keskeisten käsitteiden määritteleminen ja tutkimuksessa käytettävän lähestymistavan valitseminen ja avaaminen lukijalle. Teoreettinen viitekehtys on siis ikään kuin punainen lanka, joka ohjaa tutkimusta ja toisaalta suhteuttaa sen muuhun oman tieteenalansa tutkimukseen. Ennen kaikkea se vastaa siihen kysymykseen, mitä näkökulmaa nimenomaan tässä tutkimuksessa käytetään.
Teoreettisen viitekehyksen valinta on yksi tutkimuksen tekijän keskeisistä työvaiheista. Se seuraa yleensä heti tutkimuksen aiheen valintaa. Yleinen perehtyminen aiheeseen, alan teoriaan ja...
Aivan kaikkia kysymyksessä asetettuja ehtoja täyttäviä kirjoja en onnistunut löytämään. Parhaiten kuvauksia vastannevat Pekka Kaskisen kirjat Miksi Jumala loi dinosauruksen (Kirjapaja, 1994) ja Vietetäänkö taivaassa synttäreitä? : Pekka-pappi vastaa (Kirjapaja, 2002). Nämä kirjat on koottu Lastenmaa-lehden Pekka-papin palstalle lähetetyistä kysymyksistä ja vastauksista. Raamatun, Jumalan, luomisen, Jeesuksen, taivaan, kuoleman, maailmanlopun ja enkeleiden ohella käsitellään sitäkin, onko kissoilla taivas.
Kappale Intiaanin lemmenkutsu (Indian love call) on alunperin operetista Rose Marie. Siitä on tehty kaksi elokuvaversiota: W. S. Van Dyken ohjaama Rose-Marie (1936), jossa naispääosaa esitti Jeanette McDonald, ja Mervyn LeRoyn Rose Marie (1954), naispääosassa Ann Blyth. Mahtaisikohan jompikumpi näistä olla etsitty "intiaanin lemmenkutsun naispääosan esittäjä"?
Van Dyken Rose-Marien Suomen ensi-ilta oli 30.8.1936. Elonet-tietokannan mukaan se on esitetty TV1:n ohjelmistossa 17.11.1995. LeRoyn Rose Marie sai Suomen ensiesityksensä 18.3.1955. TV1 on esittänyt sen kahdesti, 23.7.1971 ja 25.3.1980.
Kyseinen kirja löytyy seuraavista pääkaupunkiseudun kirjastoista:
Kansalliskirjastosta, josta sitä ei saa kotilainaksi - voi käydä lukemassa.
Museovirastosta, Sturenkatu 2a, 1 kpl, jota ei saa kotilainaksi - toinen kpl, jonka voi lainata. Kokoelma on B A Sarjat Lahti Lahden museo- ja taidelautakunta Piirteitä 17.
Sellaista aineistoa, joka löytyy pääkaupunkiseudun erikoiskirjastoista, ei kaukolainata Vantaalle, vaan asiakkaan on itse käytävä ko. kirjastossa.
Tampereen kaupunginkirjastossa noudatetaan seuraavanlaista käytäntöä:
"Jos palautat lainasi muuhun Tampereen kaupunginkirjaston toimipaikkaan kuin siihen, josta se on lainattu tai jonka kokoelmiin se kuuluu, joudut maksamaan 1 € kuljetusmaksun. Kirjastoautoista lainatun aineiston voit palauttaa maksutta muihin toimipaikkoihin. Lainasta, joka on lainattu muusta PIKI-yhteisjärjestelmään kuuluvasta kunnankirjastosta, peritään 2 € seutukuljetusmaksun."
Lauri Pohjanpään runo Kehtolaulu sisältyy hänen vuonna 1910 julkaistuun ensimmäiseen runokokoelmaansa Mielialoja. Runossa on vain kaksi säkeistöä, eli kysymyksessä se on siteerattu kokonaisuudessaan.
Olisivatkohan tässä kyseessä Gummeruksen Valitse oma seikkailusi -sarjassa ilmestyneet kirjat. Näitä julkaistiin kaikkiaan neljä vuosina 1985-86:
Packard, Edward, Aikaluola
Montgomery, R. A., Matka meren alla
Montgomery, R. A., Matka avaruudessa
Koltz, Tony, Vampyyrien maa
Näin sarjaa luonnehditaan Aikaluola-kirjan takakannessa:
"Olet osunut hämärään luolaan, ja näet että luolassa on kaksi reittiä. Kumman valitset? Vai haluatko ehkä pois luolasta? Kun valitset yhden vaihtoehdoista, pääset seikkailuun jonka kulkua et voi etukäteen arvata. Voit päätyä taisteluun esihistoriallista hirviötä vastaan. Voit singota aikaan joka on tuhansien vuosien päässä tästä ajasta."
"Tarinan kulku riippuu koko ajan valinnoista joita teet. Päästyäsi yhden...
Nimeä Emili ei löytynyt etunimikirjoista. Internetistä Baby names -sivulta http://www.thinkbabynames.com/ löytyi seuraava tieto: Emili on muunnelma nimestä Emily, merkitykseltään kilpaileva, työteliäs, innokas. Nimen mainitaan olevan harvinainen. Nimi Emily tulee roomalaisen suvun nimen Aemilius feminiinistä muodosta Aemilia. Suvun nimen pohjana on latinan aemulus, merkitykseltään kilpaileva.
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston nimipäiväsivuilta löytyvät nimipäivät, http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/
Haussa käytetty suomalainen ja ruotsalainen nimipäiväluettelo ovat vuoden 2010 viralliset täydelliset luettelot, jotka ovat muuttumattomina voimassa vuoden 2014 loppuun asti.
Aurora viettää nimipäiväänsä 10. maaliskuuta. Saagalle ei...
Ismo-nimi juontaa juurensa heprean Ismael-nimestä, joka tarkoittaa ’Jumala kuulee rukouksen’.
Ismo alkoi yleistyä 1930-luvulla jo aiemmin käytössä olleen ja samantapaisen Osmon vanavedessä.
Osmo on kansallisromanttisen kauden nimiä ja se esiintyy mm. Kalevalassa. Sen merkitys vaihtelee: se saattaa tarkoittaa paitsi ’nuorta miestä’ niin myös joitakin eläimiä kuten villiporoa ja ahmaa.
Asmo saattaa olla peräisin saksalaisesta Asmus-nimestä, joka on lyhentymä Erasmuksesta.
Erasmus tarkoittaa ’rakastettua’, ’kaivattua’. Toinen selitys Asmon alkuperälle on skandinaavinen nimi Asmund. Asmund merkitsee ’jumalien suojaa’.
Nimien alkuperästä ja merkityksestä löytyy tietoja mm. seuraavista kirjoista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (toim. Pirjo Mikkonen...
1600-luvun ensimmäisissä suomalaisissa kirjapainoissa painomuste valmistettiin itse keittämällä ensin pellavaöljystä vernissa ja lisäämällä siihen nokea sekä eräitä muita aineita.
Perusteellisin selvitys painovärin valmistuksesta löytyy Yrjö A. Jäntin Kirjapainotaidon historiasta:
"Painovärin valmistus, joka viime vuosisadan alkuun saakka pysyi täsmälleen samalla kannalla, tapahtui seuraavasti: Pellavansiemenistä puristettua, hyvin siivilöityä liinaöljyä kaadettiin puhtaaseen kuparikattilaan, niin että se tuli 3/4 täyteen, kattila asetettiin rautaiselle kolmijalalle ja sen alle viritettiin kuivista puista tuli, joka sai olla voimakas siksi, kunnes liinaöljy alkoi kunnolla kiehua. Sitten asetettiin joitakin ruisleivän palasia puiseen...
