Emme saaneet selville laulajien nimiä, mutta Ylen Elävän arkiston mukaan taustakuoron nimi oli Galileo Galilein viisi nuorinta tytärtä, vaikka taustalaulajia näyttää kyllä olevan vain neljä…
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=75&t=373&a=3198
Sofi Oksasen Puhdistus-romaani (WSOY, 2008) kertoo Viron lähihistoriasta 1930-luvulta 1990-luvun alkuun. Tarina kerrotaan kahden naisen, vanhan Aliide Truun ja parikymppisen Zaran, Aliiden sisaren tyttärentyttären kautta. Aliiden sisar ja Zaran äidinäiti Ingel on tarinan kolmas päähenkilö.
Tarina on varsin järkyttävä, mutta kertomistapa on selkeä eikä mässäile kauheuksilla. Eri aiko-jen ja henkilöiden kuvaukset muodostavat vähitellen selkenevän kuvan tapahtumista. Ehkä et ole vielä päässyt siihen sisään, mutta ainakin minun mielestäni sinun kannattaa jatkaa lukemista. Kirja on minusta erittäin hyvin kirjoitettu, ja se on rakennettu niin taitavasti, että tarinaa miettii pitkään sen lukemisen jälkeenkin, varsinkin kun tietää, että kyse ei...
Kansallisarkiston sivulla on Portti-tietokanta, jossa on esitelty talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil… . Sisällysluettelosta pääsee kohtaan "lotat". Siellä kerrotaan, että Lotta Svärd -järjestön arkistoon sisältyy kortisto jatkosodan aikana komennuksella olleista lotista. Pääesikunnan viestiosaston arkistosta (T 20873) löytyy puolestaan viestilottia koskeva kortisto. Kaikkia näitä aineistoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä, ks. http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lotta_Sv%C3%A4rd#Miten_etsin_tieto… . Sivuilla on muutakin tietoa aineiston etsimisestä ja arkistolähteistä.
Erikoiskirjastoja hallinnoivat ja rahoittavat isäntäorganisaatiot. Organisaatiot päättävät itsenäisesti kirjastojen toiminnasta. Suomessa erikoiskirjastoja on yli 300. Esimerkiksi maailman metsäntutkimusorganisaatioiden liitto ylläpitää omaa metsäalan kymmenluokittelua.
Erikoiskirjastojen toimintaa on tilastoitu sivulla: https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.jsp
Näillä sivuilla ei kuitenkaan mainita kirjastojen luokitusjärjestelmiä, eikä näytä olevan olemassa muitakaan valmiita dokumentteja joihin olisi kerätty etsimiäsi tietoja.
Kirjastot.fi -sivustolla on lueteltu erikoiskirjastoja ja niiden kotisivuja. Kotisivujen kautta voisi yrittää etsiä tietoa heidän luokitusjärjestelmistään.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että Pääkkö-nimeä tapaa lähinnä Pohjois-Pohjanmaalta (Nivala, Pyhäntä) ja Peräpohjolasta (Sodankylä, Kemijärvi) sekä Kiuruvedeltä. Nimi perustunee Pääkkösten asuman talon nimeen (nimestä Pääkkönen on runsaasti tietoja 1500-luvun puolivälin tienoilta, Pääkkö-muodon varhaisimmat esiintymät ovat 1600-1700-luvuilta).
Viljo Nissilä esittää kirjassaan Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975), että kyseessä voi olla ruumiinjäseneen - pää - liittyvä nimitys; moni tällainen on joko sellaisenaan tai johtimellisena käytössä sukunimenä (esim. häntänen, jalkanen, kopra, nenonen, partanen, polvinen, pääkkö, varvas, varpainen). Pääkkö-nimien...
Maaningalta tuli tällainen pieni historiikki:
Maaninka, Sinikiven meijeri, Tavinsalmen kylä RN:o 1:6, sijaitsee Tavinniemellä Ruokoveden rannalla.
Meijeritoiminta Sinikivessä alkoi 1906, kun sinne perustettiin Maaningan osuusmeijeri. Meijerin sijaintiin vaikutti sen kuljetuksille tärkeä laivaliikenne; Sinikiveen rakennettiin myös oma laivalaituri.
Ensimmäiseksi meijerirakennukseksi kaavailtiin Venäjänsaaressa sijainnutta tohtori Walmarin huvilaa. Huvilan osti kuitenkin Halolan (Valtion koetila Halola) isäntä Andersson, joka siirrätti sen kirkonkylälle. Meijerin alkutaival ei ollut helppo. Toimintavaikeuksien lisäksi myös alueelle rakentaminen osoittautui vaikeaksi; maapohja oli pehmeä ja se oli paalutettava.
Sinikiven rakennusmestarina...
Kyseessä on valkopäämerikotka (eng. ”bald eagle”, lat. ”Haliaeetus leucocephalus”), ja kuva on Yhdysvaltojen vaakuna. Vaakunasta löytyy lisätietoa Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_vaakuna.
Jos syvällisempi perehtyminen Yhdysvaltojen vaakunan historiaan kiinnostaa, aiheesta löytyy englanniksi virallinen laaja selostus osoitteesta http://www.state.gov/documents/organization/27807.pdf. Englanninkielisen Wikipedian puolelta löytyvät artikkelit vaakunasta osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Great_Seal_of_the_United_States ja itse Yhdysvaltojen passista osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/United_States_passport.
Ihode on kylä Pyhärannassa Varsinais-Suomessa.
Suomalaisen paikannimikirjan (isbn 9878-951-593-976-0)
mukaan Ihode saattaa olla lyhennys ilmauksesta Ihoden kylä. Ihoden on vanha monikon genetiivimuoto muinaissuomen henkilönnimestä Iha, Iho.
Zhou (valtio, dynastia) on nykyinen suomalainen kirjoitusasu (pinyin-transkriptio). Samoin käytetään nimeä Dan (Tan on vanhempi Wade-Giles-transkriptio). Zhoun herttua Dan (Zhougong Dan) vaikuttaa ilmauksena korrektilta. Lähde : Huotari, Tauno-Olavi : Kiinan kulttuuri. Otava, 1999.
Mainittu Victor Hugon Kurjien sitaatti esiintyy alkuteoksen ensimmäisen osan seitsemännen kirjan (L'affaire Champmathieu) kolmannen luvun (Une tempête sous un crâne) alussa, toisessa kappaleessa. Ko. kohtaa ei valitettavasti löytynyt käsillä olevista kahdesta kirjan suomennoksesta jotka olivat kyllä lyhennettyjä, myöskään suomalaisista sitaattikokoelmista ei löytynyt kohdan käännöstä.
Nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Se voi olla Eino-nimen sisarnimi. Siinä tapauksessa nimen taustalla olisi saksalainen nimi Enewald, joka tarkoittaa "miekalla hallitsevaa". Ilmeisesti suomen yleiskielen eine, eli aamiainen tai ravinto, ei liity nimen. (Lähde: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, 2007)
Aamulehden vanhat numerot löytyvät Tampereen kaupunginkirjastosta mikrofilmattuina. Mikrofilmeiltä on mahdollista tulostaa, joten tarvittaessa halutun numeron etusivusta on saatavissa kopio.
http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/mikrofilmatut_sanomalehdet.pdf
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa on mikrofilmattuina tältä ajalta esimerkiksi Helsingin Sanomat, Uusi Suomi, Ilta-sanomat ja Hufvudstadsbladet. Täältä löytyy luettelo mikrofilmatuista lehdistä:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Mikrofilmikopioita voi saada kaukolainana oman lähikirjaston kautta. Mikrofilmejä voi tulla itsekin kirjastoon lukemaan tai ottamaan kopioita Pasilan kirjaston aukioloaikoina:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Kansalliskirjastossa on lähes täydellinen sanomalehtikokoelma aina vuodesta 1771. Kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon etukäteen:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
Yksittäistä teosta, josta löytyisivät tarkasti listattuna kaikki Helsingin pommitusten osumat yksityiskohtineen, emme löytäneet. Aihepiiriä käsitellään kuitenkin lukuisissa teoksissa, joista pystynee muodostamaan varsin hyvän kokonaiskuvan. Erityisen tarkasti on dokumentoitu Helsinkiin helmikuussa 1944 tehdyt kolme suurhyökkäystä.
Teoksia Helsingin pommituksista yleensä:
Pesonen, Aake: Helsinki sodassa (1985)
Penttilä, Eino: Taistelu Helsingistä (1993)
Lappi, Ahti: Ilmatorjunta ilmasodassa 1794-1945 (2000)
Teoksia erityisesti Helsingin suurpommituksista 1944:
Mäkelä, Jukka L.: Helsinki liekeissä (1967)
Helminen, Martti & Lukander, Aslak: Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944 (2004)
Haapanen, Atso: Kohtalon yöt (2004)
Toivola, Esko...
Arvelusi osuvat aivan oikeaan - Christina Wahldénin kirjaa Kort kjol ei ole ainakaan vielä käännetty englanniksi. Saksankielinen käännös siitä kyllä löytyy (Kurzer Rock).
Hei!
Joihinkin maakuntakirjastoihin on hankittu dvd:nä Komisario Palmun erehdys. Mutta sitä ei ole Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa. Ystäväsi voi jättää kaukolainapyynnön joko internetissä kirjaston kotisivun kautta http://www.kuopio.fi/web/kulttuuri-ja-kirjasto/kirjastot (kohdasta Lomakkeet -> Kaukopalvelu) tai soittamalla kirjaston tietopalveluun p. 017-18 2319. Kaukolainatilaus edellyttää, että henkilöllä on Kuopion kirjastokortti.
Suomen sukututkimusseuran nettisivulta löytyy tietokanta Suomalaisia nimenmuutoksia http://web.genealogia.fi/asp/nimivastaus.asp?lang=fi, josta näkyy kuinka monella eri tavalla nimi Hellström on muutettu noin vuosina 1906 - 1935.
Sananmukaisin muutos lienee Paasivirta.
Vastaavasti nimi Hellsten on ”suomennettu” nimenä Paasikivi
"Tuloihin" on monikon illatiivi sanasta "tulo".
"Vieraakseen" on yksikön translatiivi "vieras"-sanan possessivisuffiksillisesta muodosta "vieraansa". Kolmannen persoonan taivutusmuodoissa possessiivisuffiksi on tavallisesti lyhyeen vokaaliin loppuvan sijapäätteen jäljessä vokaalinpidentymä + n.
Lähteet:
http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=81
Leino: Suomen kielioppi
Ainakin yksi Mikko Pöksyläisestä kertova runo löytyy Maalaiskuntien liiton vuonna 1929 julkaisemasta Kotitanhuilta kouluteille : alakansakoulun lukukirja 2. Tästä teoksesta löytyy runo "Mikko Pöksyläisen tuumia" (s. 69-73) - tekijää ei mainita, ainoana lähdeviittauksena on sisällysluettelon "Koitto-lehdestä 1896".
MIKKO PÖKSYLÄISEN TUUMIA
Mie tästä kerran wielä
walloitan kaiken moan,
kun ensin uniwormun
mie reätäliltä soan.
Kas "smirnoosta" mie sitten
ja kenoselkänä
kuninkaan howwiin marssin
ja rinta pystyssä.
Tien kunniata hällen.
Karskisti haastetaan:
"Oun Mikko Pöksyläinen",
ja "hywwee päiwee woan."
Roapasten lattiata
niin sievästi kuin woin
myös terwehin mie rouwoo,
rinsessoo pokkuroin...
Kiekkumaralla: kansanlauluja lapsille -nuottikirjassa (Tammi 2007) on runo seuraavassa muodossa:
Rup rup rullaa
reka reka rellaa
heissas toopeli heikkallaa.
Mi vatsoo nyy
mi vatsoo nyy
aavestikkaa kalliota röörää
rösäkömä aavestikka
röskähytti röh!
Oulussa laulua on laulettu 60-luvulla näin: "Prum prum rellaa, reka reka rallaa...".
Ruotsiksi loru alkaa näin: "Bro bro breja".
Kyse on ilmeisestikin monissa maissa vähän eri muotoisena lauletusta leikkilaulusta. Aiheesta löytyy Wikipedia-artikkelikin:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Bro_bro_breja
Alla olevalta sivulta voi katsoa, kuinka laulua on leikitty:
http://vetamix.yle.fi/media/14357
