Kaasukello on saanut nimensä laitteen mekanismin osan muodon perusteella: " -- kaasu johdetaan 'kaasukelloon', s. o. rautalevystä tehtyyn kellomaiseen säiliöön, josta on upotettu avonainen alapää veteen" (Seppo, 1/1908).Kielessämme muodoltaan kupu- tai maljamaisia esineitä – kuten erilaisia suojuksia tai säiliöitä – ja kukkia saatetaan nimittää 'kelloiksi': kaasukello, sukelluskello, sinikello (kello - Kielitoimiston sanakirja).
Havaintosi voi hyvinkin pitää paikkansa, vaikka itse en ole sellaista pannut merkille. En ole kieliopin asiantuntija, mutta kävin tutkimassa Kielitoimiston ohjepankkia. Sieltä ei löytynyt suoraan aiheeseen liittyvää ohjetta tai sääntöä, etteikö ja-sanaa voisi tällaisessa yhteydessä käyttää, tai sitten asia on hyvin tulkinnanvarainen.Kielitoimiston ohjepankki sanoo ja-sanasta näin: "Sana ja on lisäystä ilmaiseva rinnastuskonjunktio, joka yhdistää toisiinsa samassa tehtävässä toimivia sanoja, sanan osia, lauseita tai lauseen osia.---Toisaalta ja on myös löyhemmin kytkevä pikkusana (partikkeli), joka sitoo asian edellä olevaan kokonaisuuteen: se ilmaisee esimerkiksi puheenaiheen jatkumista. Tällöin peräkkäiset lauseet tai sanat eivät ole...
Punaisen käyttö hälytysvärinä ja merkkivalona on maailmanlaajuinen ilmiö. Yksi syy on se, että punainen on aistifysiologisesti erottuva väri. Näköaistimme erottaa hyvin punaiset vihreästä ja keskimäärin neutraalista ympäristöstä. Punainen on myös aallonpituudeltaan näkyvän valon pisin väri, joten se kantaa häiriöittä muita värejä pitemmän matkan haastavissakin olosuhteissa. Toisaalta se assosioituu vahvasti vereen ja vammautumiseen, mikä tekee siitä mitä suurimmassa määrin käyttökelpoisen pysähtymiskiellon antamiseen. Vihreä puolestaan tarjoaa punaiselle oivallisen vastakohdan jo siksi, että se edustaa näkyvän valon spektrissä toista ääripäätä. Symbolisesti vihreä taas liittyy nimenomaan elämän säilyttämiseen ja pelastamiseen, joten on...
Merkityksen "itsepalveluna käytettävä myynti- tm. laite" (Kielitoimiston sanakirja) lisäksi automaatti-sanalla voidaan viitata ns. automaattiravintolaan. Nykysuomen sanakirjan mukaan automaatti on myös "ruokala, jossa asiakas itse noutaa annoksensa (us. tarkoitusta varten rakennetuista laitteista), automaattiruokala". Esimerkiksi vuonna 1915 tällaisia automaattiravintoloita oli Helsingissä useita: Ab. Automat Centrum Oy, Hallitusk. 17; Ab. Automat Bulevard, Bulevardink. 3, Automat Esplanad, P. Esplanaadink. 41; Ab. Automat Union, Unionink. 26; Grand Automat, Korkeavuorenk. 45; Oy. City-Automaatti Ab., Kaivok. 8, haaral. Erottaja 11. (Suomen kauppa- ja teollisuuskalenteri 1915).
Palvelukeskukseen voit mennä keskustelemaan elämäntilanteestasi. Saat sosiaaliohjaajilta tietoa sinulle suunnatuista palveluista ja etuuksien hakemisesta sekä tukea arjen haasteisiin. Voit mennä juttelemaan sosiaaliohjaajan kanssa käydessäsi palvelukeskuksessa tai voit varata ajan keskustelulle. Yhteystiedot näet palvelukeskuksen sivuilta. Palveluneuvonta ja sosiaaliohjaus palvelukeskuksessa | Helsingin kaupunkiPalvelu on sinulle maksutonta. Palvelu on tarkoitettu helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille.Palveluneuvontaa ja sosiaaliohjausta on tarjolla kaikissa palvelukeskuksissamme.Ikääntyneiden sosiaalityö ja sosiaaliohjaus | Helsingin kaupunkiApua voit pyytää Helsingissä myös Seniori-infosta Seniori-info | Helsingin kaupunki
Vennamo, Meri, Lähikuvassa Veikko Vennamo / Meri Vennamo 2009 (Keuruu : Otavan Kirjapaino). Meri Vennamo on kirjoittanut kirjan isästään Veikko Vennamosta ja lapsuudenperheestään muutenkin.Olle Leino: Kuka oli Yrjö Leino (1973) [maanalainen kommunistiaktivisti, kansanedustaja 1945–51, sisäministeri 1945–48]Annikki Kalela: Isäni A. K. Cajander (1985) [pääministeri 1922, 1924, 1937–39]Erkki Tuomioja: Sakari Tuomioja – suomalainen sovittelija (1986) [ulkoministeri 1951–52, pääministeri 1953–54]Kukka-Maaria Karjalainen: Isä (Ahti Karjalainen) 1998Vappu Tuomioja: Sulo, Hella ja Vappuli (Sulo ja Hella Wuolijoki) 1997
Finna-haulla selvisi, että Kirjautumalla HAKA-tunnuksin digi.kansalliskirjasto.fi -palveluun vuosien 1940-2021 digitoidut numerot käytettävissä. Linkki hakutulokseen.HAKA-tunnuksen saavat tiettyihin organisaatioihin kuuluvat esim. yliopisto-opiskelijat tai kansalliskirjaston työntekijät.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan haveri tarkoittaa merivahinkoa, kun taas haaveri on arkikielinen sana mille tahansa vahingolle tai onnettomuudelle. Luultavasti sana on arkikielen käyttöön siirtyessään hieman muuttanut merkitystään ja ääntämystään (sekä kirjoitusasuaan). Sana on tullut suomen sanastoon ruotsin kautta romaanisista kielistä.Lähde: Kielitoimiston sanakirja (sanat yllä metalinkkejä)Suomen etymologinen sanakirja, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_0b0c2a0c9a0256a3c…
Vanhahtava sana koketti tarkoittaa Kieltoimiston sanakirjan mukaan 'keimailijaa, keikailijaa'. Koketisti hymyilevä hymyilee siis keimailevasti, keikailevasti.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/koketti
KAJ-yhtyeen Axel Åhman on kertonut Ylen haastattelussa 28.11.2024, että osallistuminen Melodifestivalen-kilpailuun lähti liikkeelle kutsusta: "Karin Gunnarsson, kilpailun tuottaja, oli löytänyt meidät ja pyysi meitä hakemaan mukaan. Kirjoitimme biisin ja lähetimme sen, ja se valittiin kilpailuun." Ruotsalainen Expressen-lehti kysyi yhtyeeltä 22.2.2025 miksi he osallistuvat juuri Ruotsin Melodifestivaleniin. Yhtye vastasi, että he ovat aina kirjoittaneet kappaleensa ruotsiksi. Melodifestivalen on Pohjoismaiden suurin viihdeohjelma, joten kun sieltä soitetaan, kutsu otetaan vastaan. Suomen Uuden musiikin kilpailun (UMK) 2025 biisihakuun lähetettiin yhteensä 485 kappaletta, joista seitsemän kappaletta valittiin UMK:n finaaliin. Yle...
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen varmaa vastausta.Ottfried Preusslerin Pikkunoita-lastenromaanissa (1978) ja Camilla Mickwitzin Mimosa-noidasta kertovissa kuvakirjoissa (ensimmäiset painokset 1983-1987) ollaan Kyöpelinvuorella, mutta kannet ovat musta- ja sinisävyisiä. Uudemmista kirjoista Mila Teräksen Noitapeilissä Kyöpelinvuori niinikään esiintyy, mutta senkään kansi ei vastaa kuvausta (2016).
Kyseessä on ilmeisesti Islannin presidenttinä toimineen Vigdís Finnbogasdóttirin "sukunimi". Laitoin tässä sukunimen lainausmerkkeihin, sillä kyseessä ei ole perinteisessä mielessä sukunimi, vaan niin sanottu patronyymi, eli (tyypillisesti) isän jälkeläisen nimi. Suomeksi hänen patronyyminsä tarkoittaisi siis Finnbogan tytärtä. Itse kysymykseesi ja Vigdísin vanhemman etunimeen palataksemme: Finnbogi ja sen feminiinimuoto Finnboga ovat perinteisiä islantilaisia nimiä. Finnbogi-niminen hahmo esiintyy tunnetussa keskiaikaisessa islantilaissaagassa Finnbogi Vahvan saaga. Nimen alkuosa "finn" voi tarkoittaa fenniä, suomalaista tai etsijää (vrt. ruotsin verbi "finna", tai englannin "find"), ja jälkiosa "bogi/a" tarkoittanee jousta. ...
Kyseessä lienee Tom Stoppardin vuonna 1968 Prix Italia -palkittu Albertin silta, "englantilaisittain hassu tai ainakin vähän järjetön tarina" Albert-nimisen nuorukaisen maalausurakasta. "Tämä yksitotinen veikko on siinä määrin innostunut tehtävästään, että silta valtaa hänen elämänsä kokonaan." Nimiroolin näytteli Pekka Autiovuori. Ensimmäisen kerran Albertin silta radioitiin meillä 26. heinäkuuta 1968, toinen esitys 11.11.1968.Lähteet: Antenni 30/1968 Antenni 46/1968
Kylä-sanalla on jo vanhassa kirjasuomessa ilmaistu kotoa poissa olemista (asioilla, vieraisilla, huvittelemassa tms.) ja tästä on johdettu verbi 'kyläillä'. Ilmaisun voisi ajatella syntyneen aikana, jona ihmisten elinpiiri harvoin ulottui kauas oman kotipiirin ulkopuolelle. Kylä, 'pieni asutusyhdyskunta, ryhmä taloja maa-alueineen', välittömänä elinpiirinä edusti useimmille käytännössä koko ulkopuolista maailmaa. 'Kylällinen' oli kylän asukas, kyläläinen, naapuri. Kylä merkitsi siis oikeastaan kodin vastakohtaa, ja 'kyläily' oli olennaisesti oman kotiympäristön ulkopuolelle suuntautuvaa toimintaa. Kun käytiin kylässä (tai mentiin kylään). lähdettiin pois kotoa (asioille, vieraisille, huvittelemaan tms.). Sekin kannattaa huomioida, että...
Yhteiskoululla on alun perin tarkoitettu koulua, tarkemmin oppikoulua ja sittemmin yläkoulua ja lukiota, jossa opiskelee sekä tyttöjä että poikia. Ensimmäiset yhteiskoulut perustettiin 1880-luvulla, mutta tyttö- ja poikakouluja oli olemassa vielä pitkälle 1900-luvulle saakka. Monet entiset oppikoulut, kuten Helsingin suomalainen yhteiskoulu ja Tampereen yhteiskoulun lukio, ovat säilyttäneet nimessään sanan yhteiskoulu, mutta jotkut ovat myös luopuneet siitä, kuten Kallion lukio (ent. Kallion yhteiskoulun lukio). Yhteiskoulu – Wikipedia Kouluelämää Helsingissä 1800-luvulla | Helsingin kaupunki
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelusta voi tiedustella, onko joku henkilö kuollut. Tietoja ei luovuteta kaikille, vaan siihen vaaditaan hyväksyttävä syy. Kenen tahansa tietoja ei voi luovuteta kysyjälle. Tiedot myös ovat maksullisia. Lue lisää: Kuolintodistukset | Tilastokeskus Muut todistukset | Digi- ja väestötietovirasto
Mika Waltaria on käännetty persiaksi. Vaski-kirjastojen kokoelmasta löydät seuraavat teokset: Valtakunnan salaisuus (Mardī-i bālā-yi ṣalīb)Sinuhe egyptiläinen (Sinuhih pizishk-i makhṣuṣ-i fir'awn tai Sinuhe, pezeshke makhsuse Fer'on)Mikael Karvajalka (Mikajil, pezeshke soltan salim 1 ja 2) Huomioitavaa on, että käännösten alkukieli ei ole näissä suomi, vaan teokset ovat käännetty joko englannista tai ranskasta. Pääset tarkastelemaan suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä FILI:n sivuilta käännöstietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Vaatteita esittelevänä mallina toimivaa henkilöä merkitsevä mannekiini juontuu ranskan sanasta mannequin, joka alun perin on merkinnyt kuvataiteilijoiden malliksi valmistettua liikkuvin jäsenin varustettua nukkea ja sitten myös räätälin sovitusnukkea. Ranskan sana on lainaa keskiajan hollannin kielestä, jolloin mannekijn oli deminutiivinen johdos ihmistä tai miestä merkitsevästä sanasta man. Nykyään tuo deminutiivin muodostava pääte on menettänyt väriään ja on muodossa -ke edelleen käytössä Belgian flaaminkielisillä alueilla, siis esim. manneke. Mannekiini on siis sananmukaisesti pikku ihminen.– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja- Petit Robert, Dictionnaire de la langue francaise
Valitettavasti emme löytäneet kyseistä runoa. Säkeen loput ovat aika erikoiset ajatellen hautajaisia, joten surua käsittelevistä runokirjoista sitä ei löydy.
