Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjojen mukaan tuo voi tarkoittaa joko "onpa suuri puola" tai "onpa huono puola"verbi ruohtie voi tarkoittaa uskaltaa, rohjeta kehdata" ja rouhin taas on nimitys kerran harjatulle pellavalle tai hampulle eli melko karkea kuitu. Linkki sanakirjahakuun.Puola taas voi olla joko marja tai vaikkapa kankaankudonnassa käytettävä lankarulla. Linkki sanakirjahakuun.
Kyseessä on virsi 396 Käyn kohti sinua. Sävel on Sarah Adamsin ja Niilo Rauhalan, sanat Auno Krohnin. Suomalaisissa pitkissä elokuvissa soivasta musiikista löytyy tietoa Taide- ja kulttuuriviraston (entisen Kansallisen audiovisuaalisen instituutin) ylläpitämästä Elonet-palvelusta:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1518738?sid=5297586441
Tämä kirja on Antti Leikaksen Tonttu - mies häviää (Jalava, 2026). Ratamo-kirjastojen alueelta kirjaa löytyy tällä hetkellä Riihimäeltä ja Hyvinkäältä.Yleisemmin voidaan puhua lipogrammeista silloin, kun teoksesta on jätetty tarkoituksella pois jokin kirjain. Tunnettu esimerkki tästä on Georges Perecin kirja Häviäminen (Teos, 2023). Kyseisestä teoksesta puuttuu kokonaan e-vokaali. Muita samanhenkisiä kokeiluja ovat esimerkiksi Mark Dunnin Ella Minnow Pea ja Sami Liuhdon Sotaanlähtö (ntamo, 2015). (ks. esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/lipogrammi)Jatkokysymyksesi on laaja, ja voidaan sanoa, että modernismin ajan kirjallisuudessa esiintyy paljonkin erilaisia kielikokeiluja, esimerkkeinä mm. dadaismi, lettrismi ja language-runous....
Meille tuli päällimmäisenä mieleen muutama kotimainen kirjailija. Kysymyksestä ei käy ilmi, että onko haussa kotimainen vai käännöskirjailija, joten laitan tähän listaan nyt nämä ensimmäisenä mieleen tulleet kirjailijat.Absoluuttisen nollapisteen Tommi Liimatta on kirjoittanut useampia teoksia, joten häntä tarjoaisin nyt kysymyksesi perusteella vahvimpana ehdokkaana. Samoin Mokoma-yhtyeen Marko Annala on kirjoittanut useampia kirjoja. Elonkerjuu-yhtyeen Simo Ralli on kirjoittanut muutaman kirjan. Insomnium-yhtyeen Niilo Seväseltä on julkaistu kaksi kirjaa ja Sentencedin Sami Lopakka on myös kirjoittanut kaksi kirjaa.
Lyijyn käyttö putkimateriaalina on terveysriski, sillä lyijyä voi liueta juomaveteen. Talousveden kanssa kosketuksissa olevat verkostomateriaalit Suomessa -tutkimuksen mukaan lyijyä ei ole käytetty käytännössä Suomessa putkimateriaalina - lähinnä vain poikkeustapauksissa vesihuollon alkuvaiheissa. Lyijyä voi kuitenkin liueta juomaveteen messinkiosista, kuten hanoista ja vesijohtojen liitoskappaleista. Meri Sipilä on diplomityötään varten tutkinut hanavesien vesinäytteitä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kiinteistöjen vesijohdoista ja hanoista voi liueta merkittäviä määriä nikkeliä, lyijyä ja kuparia juomaveteen. Hanaveden metallipitoisuudet olivat sitä korkeammat, mitä kauemmin vesi oli seissyt vesijohdoissa.Lähteet: Kekki, T...
Jos olet syntynyt Suomessa, voit tarkistaa omat tietosi Väestö- ja Digiviraston palveluista. Kirjaudu pankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella sivulle https://dvv.fi/tarkasta-omat-henkilotietosi . Sivulta löydät voimassa olevat henkilötietosi, kiinteistö- ja rakennusomistuksesi, aikaisemmat nimesi ja aikaisemmat osoitteesi.
Voisiko etsimäsi kirja olla ...TEKIJÄ Wolde, Gunilla, kirjoittaja, taiteilijaTEOS Teemu rakentaa talon / Gunilla Wolde ; suomentanut Sirkka SalmiPAINOS 7. painos - 8. painos 1996. - 9. painos 2002. - 10. painos 2007Julkaisutiedot [Helsinki] : Tammi, 1989ULKOASU [24] sivua : kuvitettu ; 17 cm
Kalkkisten seudusta kertoo myös Mari Asplund ym.: Kalkkisten seudun kyläkirja 1 ja 2Albin Tonttilasta vanhoissa sanomalehdissä: linkkiHilja Tonttilan muistokirjoitus: linkkiKannattaa katsoa myös:Blomstedt, Yrjö: Asikkalan historia
Hei! En pysty antamaan tuon kaltaiseen kysymykseen tarkkaa lainopillista vastausta varsinkin kun antamani tiedot voivat vaikuttaa teihin taloudellisesti, joten kääntyisin kyllä nyt pesukoneliikkeen, kuluttajaneuvonnan tai vakuutusyhtiön puoleen tässä asiassa!
Sana ruis taipuu mutkikkaammin kuin suomen sanat yleensä ja siinä ilmenee monenlaista vaihtelua. Abessiivissa sana taipuu rukiitta. Lisätietoa taivutuksesta löytyy täältä:Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ruis?searchMode=allKielikellon artikkeli: https://kielikello.fi/harvinaisten-taivutusmuotojen-pulmia/Wikisanakirja: https://fi.wiktionary.org/wiki/ruis
Kyllä. Englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/New_York_City kertoo, että New York on nimetty Yorkin herttuan kunniaksi. Yorkin herttuan arvonimi taas tulee tosiaan tuosta Pohjois-Englannin kaupungista, kuten Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Duke_of_York kertoo.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kohtaa Muumi-kirjoista. Verkkosivuistakaan ei ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kohdan Muumi-kirjoista tai ehkä sarjakuvista?
Hyvä tapa etsiä käännöksiä on tehdä aineistotietokannassa tarkka haku ja hakea teoksia tekijän nimellä ja alkuperäisteoksen nimellä. Alkuperäisteoksen nimellä etsittäessä ilman kielirajauksia, tulevat näkyviin myös kaikki käännökset. Jos käännöksiä halutaan vain suomeksi, kannattaa hakutuloksesta valita kieleksi suomi tuloksen oikean reunan rajauksista kohdasta kieli. Saiturin joulusta löytyy useita käännöksiä, kääntäjinä mm. Tero Valkonen ja Marja Helanen.
Loimaan pääkirjastossa ja Hirvikosken kirjastossa on kokoelmassa Kalevi Kanteleen kirja Nopean lukemisen opas. Kirja on vuodelta 2000. Loimaan pääkirjastossa on saatavana myös kirja Memo extra: vinkkejä opiskeluun. Se kirja sisältää myös vinkkejä lukutekniikkaan ja nopeampaan lukemiseen. Muissa Suomen kirjastoissa on saatavana Reijo A. Kauppilan kirjaa Nopea lukeminen: opas nopeaan lukutaitoon (2018).
Semmittäin ja semminkin ovat puhekielisiä ja murteellisia sanoja. Semmittäin tarkoittaa samaa kuin nimittäin tai siis ja sitä käytetään perusteluna. Semminkin vastaa sanoja kumminkin, silti tai joskus mieluummin, tilanteesta riippuen. Kumpikaan ei kuulu yleiskieleen, mutta molemmat ovat monille murteille tyypillisiä ja arkisessa puheessa luontevia.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "kisko" on (metalli)tanko tai -lista, joka tavallisesti toimii liikkuvan esineen kannattimena tai johteena. Hammas- tai purentakisko ohjaa purentaa haluttuun suuntaan. Englanninkielinen vastine on "dental bar" ja ruotsalainen "tandskena". Kumpikin on suoraan suomennettuna "hammaskisko".Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kisko?searchMode=all
Kyllä on, koska Islanti sijaitsee Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen välisellä saumalla, Atlantin keskiselänteellä. Kuitenkin Islanti kuuluu kulttuurillisesti ja poliittisesti Eurooppaan.-https://matkojaretkiahetkia.wordpress.com/2017/04/05/islannin-roadtrip-…-https://www.is.fi/matkat/art-2000000821018.html
Postimuseon sivuilla kerrottua: Kaupungeissa ja taajamissa postia jaettiin asiakkaille vielä 1950-luvulla kuutena päivänä viikossa kaksi kertaa päivässä. Postinkulun nopeutumisen myötä 1960-luvun puolivälissä 95 prosenttia postista saatiin aamukantoon. Siirtyminen 40-tuntiseen työviikkoon johti vaiheittain lauantaijakelun loppumiseen koko maassa vuoteen 1974 mennessä.Postinjakelun ja kaluston historiaa - PostimuseoLisätietoja saa Postimuseosta, joka vastaa yleisön kysymyksiin Kysy museolta -palvelussa, https://kysymuseolta.fi/Aiheesta voi lukea lisää: Jukka-Pekka Pietiläinen: Suomen Postin historia 1 ja 2.Postimuseosta kerrottiin näin: Pääkaupunkiseudulla postia lajiteltiin 1960-luvulla sekä pääpostitalolla, että postikonttoreissa. Postia...
Nahkapakkanen mainitaan Elias Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa (1866-1886): nahkapakkanen (subst., yhdyssana) gråkallt (salapakkanen). Tuoreempi maininta löytyy Kalevi Koukkusen Peltoveturi ja notkistelija: unohdettujen sanojen kirjasta (2023), jossa on käytetty lähteenä tuota Lönnrotin sanakirjaa. Tässä nahkapakkanen on määritelty termillä kylmänkostea pakkanen.
Kysymykset tulevat kaikkien vastaajien yhteiseen ylläpitoon ja niihin saavat periaatteessa vastata kaikki vastaajat. Kysymyksen ohessa näkyy kuitenkin kysyjän valitsema asuinkunta, joka ohjaa sitä, kuka on vastuussa siitä, että kysymykseen varmasti vastataan. Jos kysyjä on valinnut erikoisaiheen, vastaajakirjastoksi valikoituu erikoiskirjasto, jonka osaamisaluetta aihe on. Vastaajakirjastoista löytyy luettelo, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta/kirjastot . Jos vastaajakirjastosta ei reagoida, toimitus muistuttelee vastaamisesta tai vastaa itse. Toimitus koostuu 2 henkilöstä, joista yhden työajasta 1/3 ja toisen 2/3 on varattu palvelun hoitamiselle.
