Jyrinkoski on niin harvinainen nimi (Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan nykyisenä nimenä alle 10 henkilöllä), että suomalaisten sukunimien perushakuteos, Mikkosen & Paikkalan Sukunimet (2000), ei mainitse sitä lainkaan.Samainen hakuteos kertoo Jyrinki-nimestä seuraavaa: "Nimi saattaa hyvinkin liittyä jyristä-verbiin tai sanoihin jyrämä 'pieni koski, pyörre' ja jyrä 'jyrkkätöyräinen puro, syvä notko, jonka pohjalla on puro'." Nimen taustalla voi olla Mikkosen ja Paikkalan mukaan myös henkilönnimi Georgius (suom. Jyrki, Jyri). Ehkä Jyrinkoski-nimen tausta on johdateltavissa näille samoille lähteille?
UPO-kodinkoneiden nettisivuilla ei ole kerrottu, mistä nimi UPO on tullut. Sivulla kerrotaan, että vuonna 1938 Arvi Tammivuoren (Asko Huonekalun edeltäjän Lahden Puuseppäverstaan perustajan Aukusti Avoniuksen poika) johdolla perustettiin UPO Metalli. Ensimmäinen UPO Metallin valmistama tuote oli sähkökäyttöinen silitysrauta vuonna 1941. UPOn Lahden tehtaalla valmistui ensimmäinen jääkaappi vuonna 1953.Nykyään UPO kuuluu kiinalaiselle Hisense yhtiölle.Lähteet:Historia - UPO FinlandUPO vuodet - UPO FinlandHisense Europe
Oheisessa Jukka Leskisen toimittamassa julkaisussa Sotilaspsykologia maanpuolustuksen tukena (2018) syyllisyysteemaaa käsitellään lyhyesti otsikolla Sotilaan syyllisyyden tunne ja tappamisen psyykkiset esteet (s. 28-29) PVTUTKL+julkaisuja+9.pdfViittaat kysymyksessäsi ehkä tässä artikkelissa mainittuun toisen maailmansodan jälkeen julkaistuun laajaan tutkimusraporttiin nimeltä American soldier (Stouffer & työryhmä 1949), joka pohjautui perusteelliseen sotaveteraanien kyselytutkimukseen. Artikkelin mukaan tätä tutkimusraporttia voidaan edelleen pitää yhtenä sotilaspsykologian ja -sosiologian peruslähteenä. Yhtenä tämän tutkimuksen havaintona oli, miten vaikeaa tavalliselle ihmiselle on toisen ihmisen vahingoittaminen, puhumattakaan...
Valitettavasti emme onnistuneet selvittämään, mistä kertomuksesta voisi olla kyse.Tunnistaisikohan joku verkkotietopalvelun lukijoista kyseisen kertomuksen.
Tämän tyyppiseen kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa näin:https://www.kirjastot.fi/kysy/suomenkieliset-aikakausilehdet-vuosina-1945-1955?language_content_entity=fiEli kattavaa listaa lehdistä ei ole saatavilla.Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy kolmisenkymmentä aikakauslehteä kyseiseltä vuodelta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=JOURNAL&year=1947&language=fin
Hei, jo käsite ”sota” on hyvin häilyvä, ja sillä on Suomen lainsäädännössä voitu tarkoittaa ”joko tosiasiallista tilannetta tai muodollista «sodanjulistusta»” (kts esim. HE 309/1993). Vielä epämääräisempi on käsite ”sodanjulistuksesta.” Sen muodollisesta lausumisesta ei ole ollut selkeitä sääntöjä. Historiasta esimerkiksi tiedetään, että keskiajalla sodanjulistus saattoi tapahtua heittämällä keihäs juhlallisin menoin vihollisen alueelle. 1900-luvulla sodanjulistus on voitu tehdä valtion päämiehen kirjeellä, parlamentin päätöksellä tai hallituksen tiedonannolla. Vihollisuuksien kohteena oleva valtio on voinut myös todeta olevansa sodassa hyökkääjän kanssa ilman mitään muodollista julistusta. Ainoa...
Kiitos kysymyksestäsi! Se osoittautui yllättävän hankalaksi, ja olemme pohtineet sitä laajemmassakin kirjastonhoitajaringissä. Ystävyydet näyttäytyvät kirjallisuudessa lähinnä kriisien kautta. Tyypillisesti lapsuudessa tai nuoruudessa solmittu suhde joutuu aikuistumisen tai muun elämänmuutoksen koettelemaksi, tai ulkoinen uhka hitsaa epäsuhtaisen joukon yhteen. Edellistä tapaa etenkin viihde- ja vakavassa kirjallisuudessa, jälkimmäinen taas on genrekirjallisuuden, etenkin fantasian, peruspilareita.Onnistuimme kuitenkin kaivelemaan kollektiivisesta kirjastonhoitajatajunnastamme sinulle muutaman teoksen testattavaksi: Arundhati Royn Ministry of Utmost Happiness / Äärimmäisen onnen ministeriö: Joukko hylkiöitä, joille ei Intian...
Vastauksia kysymykseesi löytyy aiheesta löytyvästä uutisoinnista, joita tässä linkkeinä liitteinä. Viimeisin on linkki aihetta koskevaan kirjaan.Ensinnäkin Irlannin linjaan olla kuulumatta mm. Natoon kuuluu sotilaallinen liittoutumattomuus. Poliittinen suhtautuminen on kuitenkin Natolle myönteistä ja Irlanti kuuluu kyllä Naton rauhankumppanuusohjelmaan.Toinen Irlannin ilmaisema merkittävä syy on se, ettei Irlanti voisi liittyä Natoon maan kahtiajaon vuoksi, Pohjois-Irlanti on osa Britanniaa.Lisäksi Irlanti ei pystyisi täyttämään kuin pienen osan Naton jäsenyysvaatimuksista, esim. vaadittavia sotilasmenoja.Irlanti on muiden Nato-maiden ympäröimä, joten sillä ei myöskään ole rasitteenaan mm....
Valitettavasti en löytänyt yksiselitteistä vastausta tähän kysymykseen. Yksi mahdollinen syy on se, että ADHD:n tyyppisiä isokirjainlyhenteitä tuotetaan meillä englanninkielisistä sanoista usein erityisesti luonnontieteiden ja tekniikan alalla. On myös lyhenteitä, jotka ovat muodostuneet niin koodinluonteisiksi, että lyhenne tajutaan käsitteen varsinaiseksi ilmaukseksi ja tunnetaankin joskus paremmin kuin koko ilmaus. ADHD on juuri tällainen. Sen vahvuuksiin kuuluu myös yksitulkintaisuus jopa asiayhteydestä irrotettuna.Lähteet: Elina Heikkilä, Lyhenteet haltuun. – Kielikello 4/2009Sari Maamies, Milloin lyhenteitä tarvitaan? – Kielikello 4/2000
Euroopan keskuspankin mukaan kaikki eurokolikot ovat käypää valuuttaa kaikissa euroalueen maissa, mukaan luettuna siis myös yhden ja kahden sentin kolikot. Pieniä kolikoita ei lyödä käyttöön tällä hetkellä Belgiassa, Alankomaissa, Suomessa, Irlannissa, Sloveniassa ja Italiassa, ja alustavien tietojen mukaan useat muut euroalueen maat ovat liittymässä tähän joukkoon käteisen käytön vähennyttyä.Suomessa 1 ja 2 sentin kolikoita ei Suomen Pankin sivujen mukaan tuoteta lainkaan pyöristyssäännön takia, ja kauppojen ei niitä tarvitse ottaa vastaan, mikäli siitä ilmoitetaan erikseen.Lähteet: https://euroweeklynews.com/2025/03/31/say-goodbye-to-these-euro-coins-and-notes-heres-whats-changing-in-spain/ https://www.ecb.europa.eu/euro/...
Silja on suomalainen nimi joka on muunnelma Ceciliasta, joka juontuu muinaisroomalaisesta sukunimestä Caecilius (1). Sivustolla https://www.ancestry.com kerrotaan englannista vapaasti suomennettuna:"Silja-nimi on suomalaista alkuperää ja se yhdistetään usein luonnon kauneuteen, erityisesti sinikelloon tai vuokkoon. Suomalaisessa kulttuurissa kukilla on usein merkittäviä merkityksiä, ja Silja edustaa ominaisuuksia, kuten herkkyyttä ja viehätystä, jotka ovat luontaisia näille kukille. Lisäksi nimi tuo mieleen kuvia rauhallisista maisemista ja Suomen kansallispuistojen kasviston lempeästä olemuksesta. Historiallisesti Silja-nimeä on käytetty pääasiassa Suomessa, ja sillä on kulttuurinen merkitys suomalaisessa kansanperinteessä ja...
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista tv-sarjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Eli missä vanhassa tv-sarjassa soi tunnarina "Vain pieni kansanlaulu"? Tietoja sarjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tässä ainakin muutamia lukemisen arvoisia espanjalaisia kirjailijoita, joiden teoksia on suomennettu: Antonio Muñoz MolinaMilena BusquetsJavier Marias Arturo Perez-ReverteJuan Manuel de PradaAdelaida Garcia MoralesEduardo Mendoza
Vanhat Ilta-Sanomat on luettavissa mikrofilmattuina Pasilan kirjastossa [Säilytys: mikrofilmit (29.2.1932-) (ei lainata)]. Lokakuun 1975 lehdet löytyvät kokoelman mikrofilmirullalta "Ajanjakso 26.09. - 23.11. 1975" (1).Mikrofilmit luetaan ja tallennetaan lukulaitteella:Digitaalinen mikrofilmien lukulaite. Laitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mahdollisuus paperikopioihin: 0,50 € / kopio, koko A3. Ei internet-yhteyttä. Lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fiMyös kansalliskirjastossa voi lukea vanhoja Ilta-Sanomia (2). Osa vanhemmista Iltiksistä on luettavissa myös netissä: Linkki verkkoaineistoon 1932-1939https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1695611?sid=...
Vakke ja Mimmi -nimistä kirjaa ei löytynyt tietokannoista. Ainoa lähellä oleva on Robert Dalletin Vakke ja leikit, mutta siitäkään ei löytynyt tietoa, onko siinä Mimmi-nimistä kissaa. Finnan kuvailutiedoissa on tieto, että kirjassa esiintyy kuitenkin koira.Finna.fi: Vakke ja leikit https://finna.fi/Record/vaari.2438787?sid=5045265493
Islantilaisten nimien aakkostaminen hyllyyn etunimen perusteella johtuu siitä, että harvalla islantilaisella on virallisesti sukunimeä. Islantilaiset nimet koostuvat pääasiassa pelkästä etunimestä ja "isännimestä", joka kertoo kenen tyttö (-dóttir), poika (-son) tai lapsi (-bur) kyseinen henkilö on. Lisätietoja islantilaisista nimistä voit lukea Kielikellon nettisivuilta sekä vuonna 2019 julkaistusta Ylen artikkelista Islannin nimilain muutoksesta.
Finnasta poimimalla Åsa Rönnin Pekka Töpöhäntä -sarjan suomennetut kirjat ovat: Pekka Töpöhäntä menee kouluun (Pelle Svanslös börjar skolan, 2015)Pekka Töpöhäntä : uskalla olla kiltti (Våga vara snäll, 2015)Tervetuloa Pekka Töpöhäntä (Välkommen Pelle Svanslös, 2016)Pekka Töpöhäntä viettää joulua (Pelle Svanslös firar jul, 2016)Hurraa Pekka Töpöhäntä (Heja, Pelle Svanslös, 2017) Pekka Töpöhäntä päiväkodissa (Pelle Svanslös på kattis, 2017)Pekka Töpöhäntä maalla (Pelle Svanslös på bondgården, 2018) Pekka Töpöhäntä ja kummitus (Pelle Svanslös och spöket, 2018)Pekka Töpöhäntä ja Mauri Mäyräkoira (Pelle Svanslös och Taxen Max, 2019)Pekka Töpöhännän tähtihetki (Pelle Svanslös kattapulten kommer till stan, 2020) ...
Etelä-Karjalan maakuntalintunakin tunnetun satakielen germaanisten kielten nimityksen (ml. englannin nightingale ja ruotsin näktergal) ensimmäinen osa viittaa tosiaan yöhön. Jälkimmäinen osa sen sijaan viittaa erilaisiin äänentuottamisiin, kuitenkin mitä luultavimmin alun perin lauluun. Sen sukulaissanoja ovat esimerkiksi protogermaaninen verbi *galen ("laulaa"), sekä nykykielistä englannin to yell ("huutaa"). Satakielen nimen voi siis germaanisilla kielillä ymmärtää yölaulajaksi.Lähteet: Nachtigall – Schreibung, Definition, Bedeutung, Etymologie, Beispiele | DWDSNIGHTINGALE Definition & Meaning - Merriam-Webster
'Raivo' on vanha germaanisperäinen pääkalloa merkitsevä sana, josta pään takaosaa merkitsevä takaraivo on johdettu. Suomen kielen etymologinen sanakirja siteeraa esimerkissään kansanrunoa seuraavasti: "Näki päitä pyöriviä, raivoja ratisevia".Lähteet: Kaisa Häkkinen, Suomen etymologinen sanakirja Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
