Jamppa tuomisen esittämä Kaunis maa on vuodelta 1982. Tätä Matti Sihvosen säveltämää ja Esa Kujalan sanoittamaa laulua ei ikävä kyllä ole julkaistu nuottina.
Tietoa ei valitettavasti löytynyt. Ilmatieteen laitoksen sivulla on tietoa auringon säteilyn tuottamasta D-vitamiinista iholla. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/134408
Sivun lopussa on henkilöt, joilta voi kysyä lisätietoja.
Jyväskylän yliopiston sivulla voi kysyä luonnosta https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Kielitoimiston sanakirjan vastine unisexille on yksinkertaisesti 'uniseksi': "Pukeutuivat uniseksiin." Jos tämä tuntuu vieraalta omassa suussa, voi turvautua Otavan uuden sivistyssanakirjan sananselitykseen ja puhua 'molemmille sukupuolille sopivasta'.
Kysymykseen ei ole aivan helppoa yksiselitteistä vastausta. Periaatteessa tuota muotoa Her/His Serene Highness, lyhenne HSH käytetään nykyään enää vain Liechtensteinin, Monacon ja Thaimaan hallitsijasuvun jäsenistä ja se tarkoittaa koko lailla samaa kuin Her/His Royal Highness. Siis Hänen (Kuninkaallinen) Korkeutensa, tai pelkästään Hänen Korkeutensa. Asian varsin monimutkaista ongelmallisuuta on selvitetty tuossa Timanttisalongin jutussa kuninkaallisten arvonimistä:
https://timanttisalonki.com/2018/04/12/kuninkaalliset-tittelit-osa-i-hallitsijat/
”Monaco ja Liechtenstein ovat ruhtinaskuntia, joiden hallitsija on ruhtinas. Keski-Euroopassa oli ennen maailmansotia useita ruhtinaskuntia, erityisesti...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pienel%C3%A4inklinikka?source=…) pieneläinklinikka on "pieneläinten, vars. lemmikkieläinten poliklinikka". Hevosia hoitavat ne eläinlääkärit, jotka eivät rajaa palveluitaan pieneläimiin, kuten kunnaneläinlääkärit. Yliopistollinen hevossairaala toimii Helsingin Viikissä Yliopistollisen eläinsairaalan yhteydessä. Lisätietoa: https://www.helsinki.fi/fi/yliopistollinen-elainsairaala/hevoset.
Lisätietoa eläinlääkärin ammatista löytyy esimerkiksi Suomen Eläinlääkäriliiton verkkosivuilta osoitteesta https://www.sell.fi/elainlaakarin-ammatti.
Hei ja kiitos kysymyksestä,
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanankirja. 1, A-K mukaan:
Henrik Florenius (1633-1705), Paimion ja Kemiön kirkkoherra, mainitsi sanan kassi vuonna 1702 kirjoituksissaan. Sanaa kässi käytti Gustav Renval (1781-1841), yliopiston suomen kielen dosentti. Alkuaan juontaa verkkopussi / Tragnetz, (Einkaufs)tasche, nykyruotsissa kasse "kassi".
Kielitoimiston sanakirja (2012) määrittelee kassin näin: kädessä (harvoin olalla) pidettävä tilavahko, usein pussimainen kantoväline. Muovikassa, ostos- torikassi. Iso kankainen matkakassi.
Jos tupakka keksittäisiin nyt, niin se ei saisi myyntilupaa enää missään päin maailmaa vakavien terveyshaittojensa vuoksi. Kun nämä terveyshaitat nykyään laajasti tunnistetaan, pyritäänkin tupakointia monin keinoin rajoittamaan. Nuuskan kohdalla tilanne on hieman toinen. Sen käyttö ei ole ensinnäkään niin laajamittaista kuin tupakan, joten sen myynnin ja käytön rajoittamiseen on ollut paikallisesti helpompi puuttua. Toisekseen on muistettava myös tupakkateollisuuden suuri työllistävä vaikutus. Lainsäädäntötyössä tasapainoillaan aina haittojen ja hyötyjen ristipaineessa. Todennäköisesti tupakoinnin rajoitustoimet aikojen kuluessa tulevat lähenemään nuuskan myynti- ja käyttökieltoja ennemmin kuin päinvastoin.
Nuuskan myynti...
Helsingin kaupunki on ostanut Wärtsilä oy:ltä osakehuoneiston, joka sijaitsi Marjatan talossa. "Kiinteistöjen ostot. Wärtsilä-yhtymä Oy:ltä päätettiin 1.90 2 mmk:n kauppahinnasta ostaa Bostads Ab. Wilhelmsberg -nimisen yhtiön osakkeet n:o 267—270, jotka oikeuttavat yhtiön omistamassa talossa Vilhovuorenkuja 20 olevan huoneiston n:o 141 hallintaan. Tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokkaan kuuluvista em. määrärahoista myönnettiin kiinteistölautakunnan käytettäväksi 1 913 412 mk kauppahinnan ja leimaveron suorittamista varten (22. 2. 173 §)." https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/1956_01/1956_01_12.pdf
Koko talon rakennuttajasta ei löytynyt tietoa. Suunnittelijoiksi mainitaan ...
Kirjoitusmenetelmä, jossa vältetään tiettyä kirjainta tai kirjaimia, on nimeltään lipogrammi. Tunnetuimpia esimerkkejä tällä tavalla kirjoitetuista kirjoista lienevät Ernest Vincent Wrightin Gadsby (1939) ja Georges Perecin La Disparition (1969). Kummassakaan romaanissa ei esiinny e-kirjainta, joka on sekä englannin että ranskan kielen yleisin kirjain. Kumpikaan ei ole ilmestynyt suomeksi, mutta ainakin Perecin kirjasta on tehty käännöksiä. Vuonna 1972 Perec julkaisi romaanin Les Revenentes, josta puuttuvat vastavuoroisesti kaikki muut vokaalit paitsi e.
Lipogrammitekstejä tunnetaan jo antiikin ajoilta. Esimerkiksi Pindaroksen (n. 520-440 eKr.) runo "Ode minus sigma" ei sisällä kreikan sigma-kirjainta, ja Tryphiodoruksen Odysseia-version...
Sana rissa, trissa tai trissu tarkoittaa joissakin suomen murteissa pyörää (kangaspuiden tai rukin osana), pientä väkipyörää, rullaa, kelaa tai joskus myös sompaa. Sana on lähtöisin ruotsin kielen sanasta trissa, joka tarkoittaa kiekkoa, kehrää, pyörää, kelaa tai sompaa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3, R - Ö, 2000)
Vermaan kartanosta ja Virtain Borg-suvusta löytyy tietoa seuraavasta teoksesta:
Vanhan-Ruoveden historia. 3, 1, Virrat 1860-luvulta 1970-luvulle (teos on lainattavissa Lahden pääkirjaston varastosta)
Vermaksen rakennushistoriaa on kuvattu lyhyesti seuraavassa verkkojulkaisussa raku_27052016.pdf (pirkanmaa.fi)
Voisit lähteä perkaamaan isolta listalta, jossa on hyvin laaja kirjo kirjallisuudenlajeja ja tekijöitä. Sen kirjailijan kriteerit ovat erilaiset kuin vaikkapa olisi Suomen kirjailijaliiton jäsenluettelossa. Mutta tietämättä kysymyksen yhteyttä tästä listasta voi kuitenkin lähteä liikkeelle.
http://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Kirjailijat,_teokset…
Myös Kirjasampo.fi:ssä on paljon vaasalaisia kirjailijoita 1800-luvulta nykypäivään. Hae Vaasa ja klikkaile hakutuloksesta lisää kirjailijoita.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/vaasa
Vuoden 1994 Sienilehti on Kuopion Varastokirjaston kokoelmissa:
https://www.finna.fi/Record/vaari.164045
Lehden saa lainaan, tai siitä voi pyytää artikkelikopion kaukopalvelun kautta. Alla tietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Selasin Helsingin kaupunginkirjaston kirjavaraston kokoelmissa olevat aihetta käsittelevät tietokirjat. Osa kirjoista oli julkaistu 1970-luvulla ja 1980-luvulla, mutta yhdessäkään ei ollut henkilönä Elisabethia tai Elisaa. Parissa käsiteltiin kehitysvammaisen pojan elämää ja yksi kirja kertoi Melissa nimisestä tytöstä.
Emme siis valitettavasti onnistuneet löytämään etsimääsi teosta. Toivottavasti joku tämän vastauksen lukijoista tunnistaa sen. Vastauksen voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Bertényi, Patricia G.: Varjojen saari
Jackie Saratoga, taidehistorioitsija ja entinen FBI:n asiantuntija, on juuri löytänyt rinnalleen rakkauden, kun hän joutuu keskelle rikosvyyhteä, joka pakottaa hänet mystisen käsikirjoituksen perään. Keskiajalta peräisin oleva käsikirjoitus on vuosisatojen saatossa kulkeutunut omistajalta toiselle. Matkan varrella siitä on kadonnut seitsemän sivua, ja hyvä niin. Sillä kun käsikirjoitus on jälleen koossa, se antaa omistajalleen tuhoisat voimat.
Fowler, Karen Joy: Jane Austen -lukupiiri
Viisi eri-ikäistä naista ja yksi mies Kalifornian Central Valleyssa perustaa lukupiirin kokoontuakseen keskustelemaan Jane Austenin romaaneista. Seuraavan puolen vuoden aikana avioliitot...
Sitaatti on Eino Leinon runosta Vaalin valta. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Halla (1908).Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906773?term=VAALIN%20VALTA&term=vaalin%20valta&page=65Runo on luettavissa myös Gutenberg-projektiin tallennetuista aineistoista:http://www.gutenberg.org/ebooks/14724
Sekä kosher- että halal -ruokamääräyksillä on uskonnollinen peruste. Halal- määräykset löytyvät Koraanista, kosher-säännöt puolestaan Vanhasta Testamentista (Mooseksen.3. kirrja).
https://www.valio.fi/ruokavaliot/uskonn k-ja-ruokavalio/
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/LEV.11/3.-Mooseksen-kirja-11
Otto Kotilaisen (1868 - 1936) teosluettelon mukaan laulu Jouluyö on vuodelta 1902.
Laulu alkaa sanoilla Tyyni on ilta jääpuvussaan. Laulu julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1907 kokoelmateoksessa Det sjungande Finland = Suomen sävelistö 4. Tuorein nuottijulkaisu laulusta on Bells-kustantamon Suomalainen joulu -sarjassa (2006).
Laulutekstin tekijästä Aapo Kohosesta löytyi tietoa vain elinvuodet: 1864 - 1930.
Lähteet:
Otto Kotilaisen teosluettelo
Tuomas Piiroinen: Joulun lauluperinne : joululauluhakemisto (951-692-303-8).
Sähkö- ja polttomoottoriautojen vertaileminen vaikuttaa tutkimieni lähteiden perusteella sangen moniulotteiselta ja vähintäänkin hankalalta tehtävältä. Sähköautojen kokonaisvaltainen kulutus kytkeytyy olennaisesti kysymykseen niiden ympäristöystävällisyydestä ja valtaosa vastaani tulleista vertailuista keskittyykin käytön aiheuttamiin päästöihin.
Sähköautoja polttomoottoriautoihin verrattaessa täytyy muistaa, että sähköauton valmistamiseen kuluu energiaa ja raaka-aineita noin kolmanneksen tavallista autoa enemmän. Joidenkin lähteiden mukaan sähköauton valmistuksen päästöt ovat lähes kaksinkertaiset polttomoottoriautoon verrattuna. Sähköautojen käytön päästöt ovat vähäisemmät, mutta niitä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon...
