Sanontaa "olla näreissään" ei ole johdettu (nuorta) kuusta merkitsevästä sanasta näre, vaan sen taustalla ovat sellaiset keskenään samaa kantaa olevat sanat kuin näreä ('äreä, nyrpeä'), näristä ('marista, kiukutella') ja närä ('kauna, viha; äkäinen, kiukkuinen'). "Olla näreissään" on siis yksinkertaisesti 'olla närkästynyt, kiukkuinen'.
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P
Suomaseman kylän nimeä on kummasteltu täällä aikaisemminkin. Kielitieteilijöiden tulkintaan nimen alkuperästä ja merkityksestä voi tutustua täällä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/erisnimiin-liityva-kysymys-kangasalan-pitajassa
On myös esitetty, että Suomaseman nimi saattaa olla tyrväntöläistä alkuperää. Kylä kuului keskiajalla laajempaan Tyrvännönmaahan eli Raudanmaahan, joka ulottui Suomasemasta Kangasalan Sarsankoskeen. Entisessä Tyrvännön pitäjässä esiintyy useita Suomaseman tapaan rakentuvia nimiä: Jalaisema, Ahtasema, Lehtisemä.
Kansan suustakin on kirvonnut selityksiä Suomaseman nimelle. Erään sellaisen mukaan "markkinoille mentäessä suomastiin hevosta, kun ajettiin kylän kohdalla lujaa".
Paikallinen asukas Jouko Melkas on...
Palovartiotorneja rakennettiin hyville näköalapaikoille 1920- ja 1930-luvuilla sekä varsinkin vv. 1934-36 ja vv. 1940-41. Puurakenteisista torneista tarkkailtiin valtionmetsien metsäpaloja. Myöhemmin torneja alettiin rakentaa galvanoidusta raudasta. Vuonna 1959 valtion mailla oli sata tornia, näistä 70 kappaletta Lapin ja Oulun läänin alueella. 1980-luvulla lentovalvonta syrjäytti tornit lopullisesti palojen tarkkailussa.
https://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?a3200=59242
Vuonna 1958 kirjoitti Helsingin Sanomat artikkelissaan metsähallituksen palotorniverkon käsittäneen 104 vartiointipaikkaa.
Kuusikymmenluvun loppupuolella palojen tarkkailun avuksi tuli lentovalvonta, mutta vielä heinäkuussa 1973 kerrottiin...
Runo on Aino Öljymäen kirjoittamasta ja Helga Sjöstedtin kuvittamasta kirjasta Kurre Matti (1946).
Kurre Matti -kirjaa ei juuri löydy enää Suomen kirjastoista. Lastenkirjainstituutin kokoelmissa kirjaa on yksi kappale, joten sieltä sen saattaisit saada kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/fikka.3666214
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Lukijapalautteen mukaan tämä on leppäkertun toukka.
Hyönteisten tunnistuksen avuksi kannattaa kokeilla seuraavia sivustoja: Suomen lajitietokeskus https://laji.fi/ ja Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/. Laji.fi-sivulla on foorumi, johon kirjautumalla voi pyytää apua lajien määritykseen.
Ötökkätiedon sivuilta löytyy tällaisia toukkia, https://www.otokkatieto.fi/cat?id=50
Helsingin kaupungin karttapalvelu kartta.hel.fi kertoo nimen taustoista seuraavasti:
Nuijasodan talonpoikaispäällikön Hans Kranckin eli Hannu Krankan (k. n. 1630, syntymäaika ei tiedossa) mukaan.
Helmet-kirjastojen kirjastojärjestelmä toimii tällä hetkellä siten, että jos tietystä teoksesta on yksikin varaus, niin lainojen uusiminen ei onnistu ennen kuin tämä varaus on käsitelty ja lähetetty matkaan varaajan kirjastoon. Varaukset käsitellään kirjastossa niin nopeasti kuin mahdollista ja uusimisen estyminen on yleensä hyvin lyhytaikainen haitta. Sinun kannattaa kokeilla uusimista jonkin ajan kuluttua uudelleen.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Sanonnalla viitataan siihen, että nukkuessaan lapsen tai nuoren aivot kehittyvät ja mahdollistavat uuden oppimisen, kasvamisen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen.
Lue lisää unen merkityksestä lapsen kehityksessä:
https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/l…
https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapsen-uni/
Kielitoimiston ohjeen mukaan tekstinkäsittelyssä pisteen jälkeen tulee yksi välilyönti kuten muidenkin välimerkkien perään.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/piste/ohje/135
Kysymys on haastava, sillä lähes kaikilla antropologeilla on taustaa eri kulttuurien tutkimisessa. Erilaisia vaihe- ja porrasmalleja antropologian alalta löytyy myös lukemattomia. On haasteellista haarukoida, mille antropologian alalle kysymyksesi parhaiten osuisi. Antropologian laajasta tutkimuskentästä lisää täällä: https://antroblogi.fi/monenlaista-antropologiaa/. Lisäksi vastaavanlaisia ajatuksia on esitetty myös muilla tieteenaloilla.
Yritin löytää kuvailemasi kaltaista antropologian klassikkoteosta, jonka olisi kirjoittanut brittiläinen mies 1930-luvun paikkeilla, mutta valitettavasti hakuni eivät tuottaneet tulosta. Listausta brittiläisistä antropologeista löydät täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/Category:...
Kysyin asiasta neljältä tuntemaltani suomentajalta. Päätöksen kirjan nimestä tekee kustantajan edustaja. Kääntäjä voi ehdottaa tai häneltä voidaan kysyä nimiehdotuksia, mutta lopullisen päätöksen tekee aina kustantaja.
Vanhin Helmet-kirjastojärjestelmään rekisteröity lainattava kirja on ruotsalaisen runoilijan J. D. Valeriuksen ruotsinkielinen runoteos Visor och sängstycken 1. Kirja on vuodelta 1811, ja se on tämän teoksen toinen painos. Kirja on Helmet-kirjastojen kirjavaraston kokoelmissa.
Helmet-musiikkivarasto on jo olemassa olevien kirjaston kokoelmien varasto, joten sinne ei valitettavasti hankita teoksia ulkopuolelta. Kirjaston peruskokoelmiin Holy Mackerelin äänitteitä voidaan toki hankkia, jos niitä on saatavissa. Kannattaa laittaa hankintaehdotus Helmet-sivuston kautta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Jos haluat, voit myös kaukolainata ääniteitä omaan lähikirjastoosi muualta Suomesta. Kaukolainapyynnön voit tehdä Helmet-sivustolla: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kaukolainaus on maksullista, täällä tietoa Helmet-kirjaston kaukolainamaksuista: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
Felix Jusupovin teoksen Ennen maanpakoa suomennos ilmestyi siis 1953. Antamasi tietojen perusteella kyseessä voisi olla paljon myöhemmin ilmestynyt Greg Kingin teos The man who killed Rasputin: prince Youssoupov and the murder that helped bring down the Russian empire (1995).
The man who killed Rasputin : Prince Youssoupov and the murder that helped bring down the Russian Empire | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)
Rosti -sana löytyy kirjasta Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja
(SKS julkaisuja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus), 1969 alkaen Suomen kielen etymologinen sanakirjassa, ruotsissa jo vuonna 1939.
rosti ja paikannimi Rosti ´tulisijan rautainen arina, rakoarina /Ofenrost´, arina, polttouuni, halstari, paahdin.
Sana on todennäköisesti saksalaista alkuperää, saks. rost = ruoste, josta se on tullut myös Suomeen.
Kielitoimiston sanakirjan vastaus, (löytyy verkosta):
rosti = säleikön t. ristikon muotoinen arina.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/Rosti
Kyseessä saattaisi olla Astrid Lindgrenin satu "Päivärinne", joka on ilmestynyt kuvakirjan muodossa 2003. Kuvittaja on Marit Törnqvist. Satu on ilmestynyt ensimmäisen kerran suomeksi teoksessa Astrid Lindgren : Satuja, 1981. Mansikoita ei sadussa suoranaisesti esiinny, mutta muut elementit löytyvät.
Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston ohjepankista ( http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/) löytyy vastaukset näihin kysymyksiin.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/piste/ohje/135
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/piste/ohje/271
• Jos päivämäärä lopettaa virkkeen, käytetään vain yhtä pistettä:
Joululoma alkaa 22.12.
Virkkeen lopussa tällaisen lyhenteen perässä on vain yksi piste:
Kylpylämatka on edullinen, jos ei ota ylimääräisiä hoitoja, hierontoja tms.
Vosiko kyseessä olla Trampas-yhtyeen laulusolisti Eero "Patrik" Halonen? Poppia ja tanssimusiikkia soittanut Trampas perustettiin Rovaniemellä 1969 ja se toimi 1990-luvulle asti.
Suomessa julkaistujen äänitteiden luettelosta artisti Patrik löytyy vain kappaleella Surun laulu. Sen sävelsi Pentti Rasmussen ja sanoitti Risto Nykvist, Halosen bändikaverit Trampasista. Patrik osallistui tällä laululla Syksyn sävel -kilpailuun, ja kappale julkaistiin Syksyn sävel 2 -kokoelmalla (Finnlevy, 1977). Sen sijaan Mies pantiin rautoihin -nimistä laulua ei luetteloista löytynyt.
Sanomalehti Kansan Tahdon artikkeli Trampas-yhtyeestä 1974
Surun laulun tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa ja Yleisradion Fono-tietokannassa
Kuvauksestanne päätellen kyseessä on ns. venäläinen helmitaulu.
Ohjeet venäläisellä helmitaululla laskemiseen löydät esimerkiksi täältä:
https://docplayer.fi/3566409-Satakunnan-insinoorit-ry-n-jasenlehti-www-…
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-vanhoissa-helmitauluissa-on-osassa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
