Aleksis Kiven kirja ei anna Jukolan veljesten äidistä sellaisia tietoja, joiden perusteella olisi mahdollista yksiselitteisesti selvittää, miten hän kuoli. Ylipäänsä veljesten vanhemmista kerrotaan hyvin vähän, ja heidän kuolemaansa käsittelevät osuudet jäävät tavallisesti ohimeneviksi viittauksiksi ilman tarkkoja yksityiskohtia.
"Heidän äitinsä oli kuollut, ja tuli nyt yhden heistä astua isännyyteen -- " (Ensimmäinen luku)
"Jos talonpitoomme toivomme järjestystä ja pysyväisyyttä, niin yksi olkoon esimies ja isäntä. Me tiedämme, että tämä oikeus ja velvollisuus on Juhanin sekä hänen esikoisuutensa että äitimme määräyksen kautta." (Ensimmäinen luku)
"Ja silloinpa isämme ja äitimme kirkastetut haamut astuvat ulos taivaan hehkuvasta...
Tuollaista täysin kattavaa luetteloa kaikesta Suomessa saatavilla olevasta bulgariankielisestä kirjallisuudesta tuskin on olemassa. Parhaimman tuloksen saanee kuitenkin Finna-palvelusta https://www.finna.fi/ , jossa on mukana useita kirjastoja ympäri Suomen.
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Sveitsiläisen Peter Bichselin (s. 1935) tuotannosta on suomennettu kokonaisuudessaan ainoastaan teos Kindergeschichten eli Lastentarinoita. Suomentaja on Markku Mannila ja suomennos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1982. Uusintapainos on vuodelta 2022.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6832
Parnasson numerossa 6/1983 s. 343-351 on Bichselin artikkeli Tarinoita kirjallisuudesta.
https://finna.fi/Record/arto.012667415
Hans Magnus Enzensbergerin toimittamassa antologiassa Matka jonnekin (1965) on neljä Peter Bichselin novellia.
https://finna.fi/Record/eepos.92915#toc
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
https://www....
Elokuvaa näyttää olevan ainakin Turun ja Lahden seutujen kirjastoissa. Sinun kannattaa mennä omaan kirjastoosi ja tehdä siellä kaukolainapyyntö.
Finna-tietokanta
https://finna.fi/Search/Results?filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FVideo%2FDVD%2F%22&lookfor=punisher&type=AllFields
Yleisen kirjastomme kokoelmista ei valitettavasti löydy vastausta kysymykseesi. Kehotankin ottamaan yhteyttä tähtitieteelliseen yhdistykseen Ursaan ja kääntymään heidän puoleensa kysymyksesi kanssa.
Löydät Ursan yhteystiedot heidän verkkosivuiltaan: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa: Etusivu
Kumpulan tiedekirjasto, joka on kaikille avoin kirjasto, voi myös olla avuksi:Kumpulan kampuskirjasto | Helsingin yliopiston kirjasto | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)
Ilmatieteenlaitoksen puoleen voi myös kääntyä, yhteystiedot löytyvät verkkosivulta: Etusivu - Ilmatieteen laitos
Varsinaista selkokirjallisuutta ei meillä espanjaksi ole. Jos etsit kielenopiskelijoille sopivia helpotettuja, voit hakea asiasanalla LUKEMISTOT + kielirajoitus espanja.
Voit katsoa myös lasten helppolukuisia kirjoja. Niitä löydät hakemalla asiasanalla HELPPOLUKUISET KIRJAT + kielirajoitus espanja.
Joskus 1970-luvun tienoilla maailmalla alkoi levitä näennäistotuus, jonka mukaan maapallon väestö olisi lisääntynyt niin paljon, että elävien ihmisten lukumäärä olisi jo suurempi kuin kuolleiden. Huikeimmat väitteet ovat esittäneet, että jopa 75% koskaan eläneistä ihmisistä olisi yhä elossa. Väestötieteilijä Carl Haub on kuitenkin tekemiinsä arvioihin pohjautuvien laskelmien perusteella osoittanut tämän paikkansapitämättömäksi pötypuheeksi. Haubin mukaan vuosituhannen alkupuolella (2002) kaikkina aikoina maailmassa eläneiden ihmisten yhteenlaskettu lukumäärä oli noin 106 miljardia, mistä sillä hetkellä elävien osuus oli vain noin 6%. Elävät ovat siis selvänä vähemmistönä ihmiskunnan väestöhistoriassa, ja on luultavaa, ettei heidän määränsä...
Valitettavasti kirjaston poistettavista kirjoista ei oteta vastaan toiveita, eikä Turun pääkirjaston kerran vuodessa järjestettävään poistokirjamyyntiin voi tehdä varauksia. Vähän vanhempien, kirjakaupoista löytymättömien kirjojen metsästämisessä esimerkiksi seuraavat internetin kauppapaikat voivat olla suureksi avuksi:
https://www.antikvaari.fi/
https://www.tori.fi/
https://www.huuto.net/
Vinkattakoon tässä, että joku näyttäisi tällä hetkellä myyvän kyseistä Markku Turusen kirjaa kolmella eurolla huuto.netissä.
Olisikohan tässä kyse Oulun seudun murteen mukaisesta rappaamisesta. Jukka Ukkolan Oulun murteen sanakirja antaa rapa-sanalle merkityksen "kaavin, raaputin". Sen mukaisesti rapata olisi "kaapia, raaputtaa" (Ukkolan sanaluettelossa "raaputtaa, harjata"). Kaapia-sanaa käytetään usein juuri merkityksessä "syödä lautanen puhtaaksi", niin kuin seuraavassa esimerkkivirkkeessä: "Leipää käytetään Euroopassa perinteisesti aterian lisukkeena, eräänlaisena syötävänä lusikkana: leivällä on tavallista lusikkaa helpompi kaapia kastikkeen, keiton tai öljyn loput lautaselta." (Joonas Konstig, Pyhä ruoka [kursiivi lisätty]) Siinä missä muut saavat lautasensa tyhjiksi kaapimalla, Oulun murteen puhujat voisivat hyvinkin tehdä sen rappaamalla...
Morsiamen ulos huutaminen vaikuttaisi liittyneen häätilaisuuksissa vihkimisen jälkeisiin menoihin: morsian huudettiin hääyön jälkeen ulos katsastettavaksi. Uloshuutajat eivät kuuluneet varsinaiseen hääväkeen, vaan nämä olivat usein ulkopuolisia. Pääkaupungissa varsinkin akateeminen nuoriso osallistui tähän toimintaan niin innokkaasti, että yliopiston osakuntia yritettiin saada ikävyyksien välttämiseksi hyväksymään periaate, jonka mukaan "pidättäydyttäisiin häätilaisuuksissa vallitsevasta tavasta 'huutaa morsian ulos'".
"Vihkimisen jälkeen seurasivat illallinen ja tanssi juhlien jatkuessa pitkälti pikkutunneille. Seuraavinakin päivinä järjestettiin vielä kekkereitä, sillä morsiusparin ei juuri ollut tapana lähteä...
Suuri käsityökerho -lehti (myöh. Suuri käsityölehti, nyk. Suuri käsityö) nro 8/1996 on saatavilla mm. Varastokirjastossa Kuopiossa. Siitä voi tehdä kaukopalvelupyynnön osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu . Varastokirjastosta tehty kaukopalvelutilaus on ilmainen.
Firenzeen sijoittuvia kaunokirjoja ovat esimerkiksi Marco Vichin jännityskirjat, joissa Komisario Bordelli ratkoo rikoksia 1960-luvun Firenzessä. Komisario Bordellia on verrattu komisario Maigretiin ja yksityisetsivä Marloween. Kirjoja ovat: Komisario Bordelli (2016), Komisario Bordellin likaisin tapaus (2017), Kuolema Firenzessä (2019), Vääjäämätön kohtalo (2022). Firenzeen sijoittuvat myös: Nora Roberts: Firenzen tumma nainen (1989), E. M. Foster: Hotelli Firenzessä (3.p. 2005), Sarah Dunant: Venuksen syntymä (2005).
Firenzeen sijoittuvaa kaunokirjallisuutta voi hakea Kirjasammosta hakusanalla Firenze.
Etusivu | Kirjasampo
Firenzestä kertovia tietokirjoja: Ulla Britta Ramklint: Medicit: renessanssivaltiaat Firenzessä (2007...
Kysymyksen sisältämistä vihjeistä tulevat ensimmäisenä mieleen Kenneth Birdin kaksi Minäpoika-kirjaa, Minäpoika (1975) sekä Minäpoika ja kitupiikin aarre (1977), joissa seikkailevat kiertävä kattilanpaikkaaja Timothy Hogan ja hänen kohtaamansa puhuva terrieri Minäpoika. Kirjojen tapahtumat tosin sijoittuvat pääosin Irlantiin. Ensimmäisessä kirjassa kyllä liikutaan myös Lontoossa.
Minäpoika | Kirjasampo
Minäpoika ja kitupiikin aarre | Kirjasampo
Suomen perustuslaki (731/1999, 128§) toteaa ykskantaan: "Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö." Presidenttiys siis riittää, muita ehtoja – kuten sotilaspalvelusta – ei aseteta.
Keskustelu siitä, miten voi olla ylipäällikkönä, jos ei ole suorittanut asevelvollisuutta, käytiin meillä jo Tarja Halosen presidenttikaudella, jolloin puolustusvoimillamme oli "Rouva Ylipäällikkö", joka – paitsi ettei ollut käynyt armeijaa – oli myös rauhanjärjestö Sadankomitean maksava rivijäsen.
"Ylipäällikkönä toimiminen on Halosen mukaan sujunut hyvin. Epäileviä tuomaita oli vaalien alla kuitenkin paljon:
'Minä en näe mitään ristiriitaa olla ylipäällikkönä. Vaaleissa minulle sanottiin, että ‹mitä siitä...
Hei
Helmet-kirjastoissa esineisiin ei voi tehdä varauksia, lainaaminen onnistuu silti. Jos kyseessä oleva esine näkyy hakutoiminnolla, että se olisi kirjastossa hyllyssä, sen voi lainata.
Esineet palautetaan aina samaan kirjastoon, josta ne on lainattu, henkilökunnalle.
Joka kodin tähtikirjasto -sarjassa vuosina 1955 (3. p.) ja 1960 (4. p.) kolmena niteenä julkaistussa Monte Criston kreivissä on liitteenä kuvia elokuvasta Le comte de Monte-Cristo.
Yksi ehdokas hieroglyfejä ja Rosettan kiveä käsitteleväksi kirjaksi voisi olla C. W. Ceramin yli 500-sivuinen Muinaisaarteita etsimässä : arkeologian romaani (WSOY, 1951).
Rousu lienee lähtöisin paikannimestä. Esimerkiksi Rovaniemellä on Rousuvaara. Se tunnetaan myös talonnimenä Alatorniolla, Karungissa, Kuivaniemellä, Kemissä ja Ylitorniolla.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Hei!
Kiva kuulla, että lapsesi on löytänyt lukemisen ilon ja on lähes suorittanut jo lukuhaasteenkin loppuun!
Kohtaan 18. suosittelen koiramiesten tapaan jotakin humoristista luettavaa. Sopiva voisi olla vaikkapa Noora Kunnas, kuvitus Teemu Juhani: Salmanterin Terttu ja minimerirosvot (Otava) -teos, joka oli v. 2020 ehdolla Lasten LukuVarkaus -kirjallisuuspalkinnon saajaksi.
Kohtaan 19. tämä kirjastonhoitaja suosittelee Lukupalat-sarjan kirjoja, kuten Anna Hallavan teosta 2 A:n kamut kykykilpailussa.
Allianssikirkko tarkoittanee Korkeavuorenkatu 22:ssa sijaitsevaa vapaakirkollista Andreaskyrkania.
"Helsingin ruotsalainen vapaaseurakunta kutsui v. 1883 saarnaajakseen ruotsinmaalaisen Johan Alfred Karlbergin. Aluksi oli kokoushuone Yrjönkadun varrella, sitten Metsästäjäkadun varrella, mutta kun alkoi tuntua tarve suuremmasta ja toiminnalle edullisemmasta kokoushuoneesta, ruvettiin puuhaamaan omaa kokoushuonetta. Talo Korkeavuorenkatu 22 ostettiin ja siihen rakennettiin Allianssitalo v. 1886. Se vihittiin syyskuussa, jolloin samalla pidettiin onnistunut lähetysjuhla."
"Allianssi-" viittaa vuonna 1846 Lontoossa Skotlannin Vapaakirkon aloitteesta perustettuun Evankeliseen Allianssiin. Se oli vapaakirkollisen herätyksen alkuaikoina...
