Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelusta voi hakea lähes kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden ajantasaiset osoitteet. Palvelun tiedot sivulla https://dvv.fi/osoitepalvelu
Vastaus riippuu siitä, millä tarkkuudella kalenterin haluaa täsmäävään. Mikäli riittää, että viikonpäivät täsmäävät, vuoden 2024 kalenteria voi käyttää vuosina 2052, 2080 ja 2120. Vuonna 2024 voi puolestaan uusiokäyttää vuosien 1940, 1968 ja 1996 kalentereita. Tällöin kuitenkaan esim. kuun vaiheet eivät täsmää, ja lisäksi nimipäiviin tehdään muutoksia viiden vuoden välein. Tämäntasoisia vastaavuuksia eri vuosien kalentereille voi etsiä tällä sivustolla: https://www.whencanireusethiscalendar.com/
Mikäli kalenterien haluaa vastaavan toisiaan täysin kaikilta osin (nimipäivät poislukien), täytyy ajassa mennä lähes kuusi miljoonaa vuotta eteen- tai taaksepäin, kerrotaan tässä Ylen artikkelissa: https://yle.fi/a/3-6440753.
Vuodesta 2018 lähtien verkossa on toiminut julkinen Maksukyvyttömyysrekisteri, josta voi etsiä tietoja konkursseista, yrityssaneerauksista tai velkajärjestelyistä esimerkiksi nimen, Y-tunnuksen tai tapahtuman ajankohdan mukaan.
Oikeusministeriön sivuilla kerrotaan:
"Konkurssi- ja yrityssaneerausrekisterin tiedot ovat olleet Suomessa aiemminkin julkisia, mutta ne eivät ole olleet saatavilla verkossa. Rekisterin tietoja on voinut pyytää Oikeusrekisterikeskukselta ja rekisterin ote on maksanut 22 euroa."
Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.
Ötököistä löytyy tietoa myös seuraavista kirjoista: Luoto, Leena: Ötökät lähiluonnossa (Readme.fi, 2021) ja Oman pihan ötökät (Tietoverkosto Eksaksti, 2009), Setford, Steve: Ötökät (Kirjalito, 2001), Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (Gummerus, 2009), Rohmut ja riesat : Tuhohyönteisten tunnistusopas (Suomen museoliitto, 2005)
Facebookissa on ryhmä: Suomen ötökät, johon voi liittyä. Siellä voi keskustella ja jakaa tietoa ötököistä. https://fi-fi.facebook.com/groups/suomenotokat/about/
Sisätilojen tuholaisista löytyy tietoa: https://sisatilojentuholaiset....
Seppo Närhen Minä sekä toi kuu -levytys on vuodelta 1976. Alkujaan laulu on Michael Nesmithin säveltämä ja sanoittama Silver Moon. Tekstin suomensi Heikki Harma (Hector).
Kansalliskirjaston tietokannasta selviää, että Närhen versiota ei ole julkaistu nuottina. Nesmithin alkuperäisversion nuottejakaan ei näytä olevan kirjastojen kokoelmissa.
Lyhyt nuottinäyte löytyy Monkees-yhtyeen fanisivulta, ja koko alkuperäiskappaleen nuotit on mahdollista ostaa Sheetmusicnow-verkkokaupasta.
Lähteet:
Fenno-musiikkiarkisto
Kansalliskirjasto.finna.fi
Sienet ovat symbioottisia eliöitä, jotka auttavat muita lajeja, usein puita, saamaan vettä maaperästä. Vastineeksi ne saavat puulta itselleen tärkeitä ravintoaineita sekä hiilidioksidia, jota ne eivät itse tuota. Sienet tarvitsevat vettä ja happea myös itse, mutta se ei suinkaan riitä niille.
Sienet eivät yhteytä, mutta useat lajit tarvitsevat happea soluhengitykseen, jonka avulla ne pilkkovat ravintoaineita itselleen sopivampaan muotoon. Jotkut sienet elävät hapettomissakin oloissa. Puilta ne saavat mm. erilaisia sokereita, joita tarvitaan itiöntuotantoon.
Lähteitä:
Solunetti: sienet
Viherympäristöliitto: Mitä puun juuristossa tapahtuu?
Yle: Tutkijat ovat paljastaneet sienten ja puiden kemiallisen...
Mainitsemaasi André Acimanin Kutsu minua nimelläsi -kirjaan on ilmestynyt itsenäinen jatko-osa Etsi minut (2020). Onko se tuttu?
Poikien tai miesten välisiä rakkaussuhteita käsitellään myös seuraavissa nuorten aikuisten kirjoissa:
Albertalli, Becky: Minä, Simon, Homo sapiens (2017)
Klune, T.J.: Kuiskailevan oven alla (2023)
Oseman, Alice: Heartstopper-sarja
Sutter, James L: Darkhearts (2023)
Thomas, Aiden: Hautausmaan pojat (2021)
Lisää nuorten sateenkaarikirjoja löytyy tästä Kirjasammon listauksesta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-sateenkaarikirjoja-nuorille
Muita BookTok-suosikkeja suomeksi tässä listassa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-kirjatokista-tutut-nuortenkirjat
Mukavia lukuhetkiä!
Selkeitä puutarhanhoito-oppaita ovat esimerkiksi seuraavat:
Rea Peltola: Puutarhatyöt keväästä talveen
Merja Turunen & Sirpa Ylönen: Puutarhanhoito poropeukaloille
Heidi Haapalahti, Teija Tuisku & Gunilla Törnroos: Kukkiva kasvimaa potager
Pentti Alanko & co: Suomalainen piha ja puutarha
Pensasaitojen hoitoon löytyy ajankohtaisia vinkkejä ja vertaistukea internetin keskustelupalstoilta, jos haet esimerkiksi hakusanoilla "tuija-aita hoito". Tässä pari teosta, joista voi olla apua:
Bjørg A. Raybo ja Odd Løvmo: Kotipuutarhan pensasaidat, pensaat ja puut
Lars-Eric Samuelsson ja Ulf Schenkmanis: Opi leikkaamaan puita ja pensaita
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan suomenkielinen muoto ruotsinkielisen Obbnäs muodon mukaelma. Obb taas olisi lähtöisin ruotsalaisesta miehennimestä Ubbe. Eesti kohanimeraamat -teoksen mukaan Suurupi ei näyttäisi olevan samaa alkuperää. Asiasta kannattaa kuitenkin vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta.
Helmet-kirjastoissa varausilmoituksen voi saada tekstiviestinä, jos asiakkaan tiedoissa puhelinnumero on +358-muodossa. Tämän voi tarkistaa ja tarvittaessa korjata kirjautumalla osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI omiin tietoihinsa kirjastokortin numeron ja tunnusluvun avulla ja menemällä siellä edelleen kohtaan muuta yhteystietoja.
Tämä teksti on ehkä sama kuin aiemmin palvelussamme tunnistettu Varpu Välimäen runo:
Lähetin lapseni elämään, kuin laivan merelle.
Ompelin purjeet ja neuvoin väylät parhaan taitoni mukaan
- mutta tuulille en voinut mitään...
Kollegani selailivat Levolan runokokoelmia, mutta tätä tekstiä ei niistä löytynyt. Kaj Chydeniuksen Kuorolauluja 2 -vihkosen mukaan Chydenius on säveltänyt tekstin vuonna 1986. On mahdollista, että kyseessä on kokoelmien ulkopuolella julkaistu tai varta vasten laulettavaksi kirjoitettu teksti.
Maljakko näyttäisi olevan Kumelan tuotantoa 1940-luvulta. Jos näin on, se on tosiaan käsinmaalattua lasia. Tarkempia tietoja ja varmistuksen asiaan saisi antiikin asiantuntijoilta.
Kumelan tuotannosta ja historiasta löytyy kirjakin, jossa on kuvia saman näköisistä maljakoista. Kirjan nimi on: Oy Kumela : lasimaalaamosta tehtaaksi 1937-1985. Sivuilla 29-38 on Marjut Kumelan artikkeli Käsinmaalattua lasia. Kirjan lopusta löytyy tuotekuvasto.
Kannattaa tutkia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli-tietokanta, joka löytyy osoitteesta https://fineli.fi/fineli/fi/index Suora linkki elintarvikehakuun on https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet . Voit valita Suodata-kohdasta esim. ruokalajit > Vehnäleivät (tai raaka-aineluokat > Viljat) ja valita Ravintotekijä-kohtaan esim. "kuitu, kokonais-". Sen jälkeen voi vielä lajitella haun tuloksen klikkaamalla painiketta "Vähiten ravintotekijää". Vähiten kuitua sisältävät viljat ja hedelmät löytyvät myös Finelin päävalikosta, Ravintotekijä-otsikon takaa. Valitse siellä taas "Kuitu, kokonais-" ja seuraavaksi "Sisältää vähiten". Voit taas lajitella ja suodattaa näitä valintasi mukaan.
Leivistä löytyy myös tietoa...
Sanaa eetvartti ei löydy Suomen murteiden sanakirjasta https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Suomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan, että sanan tarkoitus on tekee eetvarttia ’tekee hyvää, olisi jotakin’. Sen alkuperä on kuitenkin epäselvä.
Sanakirjan mukaan "Epävarma selitys johtaa sanan erään Britannian kuninkaan nimestä. Edvard VII (1841–1910) oli tunnettu mukavuuden- ja nautinnonhalustaan."
Tässä linkki etymologisen sanakirjan verkkosivulle: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
Hei,
Kyseessä on Kalevi Takala, joka menehtyi vain 22-vuotiaana 1957. Häneltä ehti ilmestyä kirjat:
Hilutinutti ja klarinetti : satu aivan pienestä hiirenpojasta ja hänen ensimmäisestä kesästään ; kuv. Isa Mustakallio (Valistus 1955)
Hilutinutin lentomatka ; kuv. Isa Mustakallio. (Valistus 1957)
Puolustusvoimien korkeimmat sotilasarvot ovat kenraali (Maa- ja Ilmavoimat) tai amiraali (Merivoimat). Lisää tietoa sotilasarvoista löydät Puolustusvoimien sivulta https://puolustusvoimat.fi/sotilasarvot.
Kyseessä on Paula Koivuniemen En antaa muuta voi (1968). Sanoittaja Juha Vainio, säveltäjinä Maurice Jarre ja Howard Greenfield.
https://www.youtube.com/watch?v=SKCkDsqko8o
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4586172?sid=3091801368
Sekajätteen pakkaamista on käsitelty esimerkiksi Ylen verkkosivuilla vuonna 2018 julkaistussa artikkelissa. Siinä haastateltu Suomen ympäristökeskus SYKE:n erikoistutkija Helena Dahlbo toteaa, ettei asiaan ole yksiselitteistä vastausta. Paras vaihtoehto olisi käyttää sellaisia pusseja tai pakkauskääreitä, joita kotiin kulkeutuu muiden tuotteiden ohessa. Ohuita pusseja kannattaa myös suosia, sillä silloin materiaalia on vähemmän. Lisäksi jätteen määrää kannattaa tietysti yrittää vähentää.
Ylen verkkosivuilla vuonna 2019 julkaistun artikkelin mukaan biojätteen pakkaamisohjeet vaihtelevat alueittain. Esimerkiksi kaupossa myytävät biohajoavat muovipussit eivät sovi kierrättämiseen kaikkialla Suomessa. Lounais-Suomen Jätehuolto suosittelee...
