Chirpy chirpy cheep cheepin englanninkielinen sanoitus kertoo lapsesta, jonka vanhemmat ovat jättäneet heitteille. Suomenkielinen Vexi Salmen tekemä sanoitus taas kertoo muuttolinnuista.
Kuvahakujen perusteella siivekäs voisi olla koivulude Ötökkätieto – Koivulude (otokkatieto.fi) ja kuoriainen vyöihrakuoriainen Vyöihrakuoriainen - Ötökkätieto – Vyöihrakuoriainen (otokkatieto.fi)Kirjastonhoitajalla ei ole kuitenkaan hyönteisasiantuntemusta, joten täysin varma ei voi olla.Voisit ottaa yhteyttä asiantuntijaan, esim. LuontoPortti - verkkolehti - Kysy luonnosta
Kannaksen vapaaehtoisista linnoitustöistä 1939 löytyy tietoa WikipediastaKannaksen vapaaehtoiset linnoitustyöt – WikipediaRautu-seuran verkkosivuilla on myös luettavissa Veikko Vaikkisen artikkeli Karjalan kannaksen vapaehtoinen linnoittaminen 1939 vuodelta 2021https://www.rautu.fi/wp-content/uploads/2024/03/11-kannaksen-vapaaehtoinen-linnoittaminen.pdfArtikkelin lopussa on myös lähdeluettelo, josta voi löytyä lisätietoja asiasta.
Se on valmistettu 1920-luvulla. Malli on 128K, jossa K tarkoittaa, että että kone on valmistettu Singerin Kilbowien tehtailla Skotlannissa.LähteetSinger sewing machine serial number database: Serial numbers beginning with Y https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.htmlSinger 128 and 128K: https://www.singersewinginfo.co.uk/128
Laulu on nimeltään "Elonkorjuu" ja se alkaa: "Kuuma hohtaa aurinko". Kertosäkeessä lauletaan: "Pam, pam, rumpu kaikuu, vilja kypsää on." Laulun sävelmä on unkarilainen kansansävelmä. Suomenkieliset sanat on tehnyt Samppa P. Asunta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään" (Tammi, 2009) ja "Tule, tule leikkiin : lasten laululeikkejä" (F-Kustannus, 2011), jossa on myös Inkeri Simola-Isakssonin laatimat leikkiohjeet tähän lauluun.
Aluksi kannattaa lukea kansalaisten oikeudesta tehdä valituksia viranomaisten toiminnasta: https://www.suomi.fi/kansalaiselle/oikeudet-ja-velvollisuudet/lainsaadanto-ja-oikeusturva/opas/nain-valitat-viranomaisen-paatoksesta/kansalaisen-oikeus-valittaa-paatoksestaJos tämän perusteella katsoo, että viranomaisen toiminnasta on syntynyt vahingonkorvausvelvollisuus, sitä voi hakea Valtionkonttorista. Kannattaa kuitenkin tutustua Valtiokonttorin ohjeisiin siitä, millaisissa tilanteissa vahingonkorvausta voidaan maksaa: https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/korvaus-ja-vahinkopalvelut/valtion-vastuuseen-perustuva-vahingonkorvaus/#yleista_miten-tulee-toimiaValtionkonttorilta voi kysyä neuvoa: vahingonkorvaus@valtiokonttori.fi...
Ikävä kyllä tätä sanontaa ei löytynyt kirjaston hakuteoksista. Myöskään Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajaverkostomme ei tunnistanut tätä sanontaa.Osaisiko joku palstan lukijoista auttaa?
Kirjasto ei ole poliisiviranomainen, joka voi ottaa kantaa yksittäisiin rikosoikeudellisiin tilanteisiin. Asiasta pitää kysyä poliisilta tai Poliisihallituksesta. Myös Rikosuhripäivystykseen voi ottaa yhteyttä: https://www.riku.fi Ennen yhteydenottoa kannattaa tutustua Poliisilakiin, joka säätelee poliisin toimintaa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110872
Kyse saattaisi olla Ivalossa sijainneesta vuonna 1960 perustetusta Asuste-Petterssonista eli Ivalon Kenkä-Asusta. Liike myi vanhoja, pääosin suomalaisia, vaatteita ja kenkiä etenkin 1960-1970-luvuilta. Toisen perustajan Hilja Pettersonin kotona oli aikoinaan sekatavarakauppa ja hänen isänsä oli kauppias. Asustemyymälän omistajat kuolivat vuonna 2016, liiketoiminta oli lakannut edellisenä joulukuuna. Kalevan uutisartikkeli vuodelta 2006: https://www.kaleva.fi/ivalon-vaatekaupasta-loytyyretrohenkisia-vaateaart/2476893Turun Sanomien uutisartikkeli vuodelta 2015: https://www.ts.fi/uutiset/795699Lapin kansan uutisartikkeli vuodelta 2016: https://www.lapinkansa.fi/ivalon-retrokauppa-hiljeni-petterssonin-kauppiaspa/51548
Tammerkosken koulun (vuosina 1956–73 Tammerkosken tyttölyseo) 90-vuotishistoriikissa tiivistetään 9-luokkaisen tyttökoulun lukusuunnitelma seuraavasti: " -- kieliä sekä taito- ja taideaineita opetettiin enemmän kuin yhteiskouluissa."Tyttölyseoiden opetussuunnitelman ajatuksellinen tausta on nähtävissä jo vuonna 1918 muotoillussa opetussuunnitelmassa, jonka pyrkimyksenä oli saada "tyttölyseon oppijakso enemmän erikoisen naissivityksen vaatimuksia vastaavaksi ja vähemmän rasittavaksi".Lähteet: Tammerkoski 90 Kyösti Kiuasmaa, Oppikoulu 1880–1980
Kari Hotakaisen Helmi-kirjaa on tulossa kirjastoihin. Esimerkiksi Helmet-kirjastoihin kirjaa on tilattu ja se on jo varattavissa.Kari, Hotakainen : Helmi https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2592726?sid=4786863818
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirjan mukaan 'yrjö' ja sen johdannaiset ovat saaneet oksennukseen liittyvät merkityksensä vasta 1960-luvulla, eli 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon ilmiöstä lienee kyse. Tätä vahvistaa myös Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen etunimikirjassaan esittämä huomio siitä, että nimi oli suhteellisen suosittu 1950-luvulle asti, mutta sittemmin kärsinyt sanan saamasta kansankielisestä merkityksestä. 1950-luvulla Yrjö-nimen saaneita poikia oli vielä yli 2 500 – 1970-luvulla enää alle 400.Yrjö ja Yrjänä (sekä keskiajalla tunnettu Yrjä) ovat kansankielisiä muotoja kreikkalaislähtöisestä nimestä Georgios. Ne ovat todennäköisesti syntyneet ruotsalaisen Yrjän-muodon kautta,...
Kenties ratkaisu löytyy vaniljasokerista? Niitä näyttää olevan erilaisia.Löysin Kinuskikissan blogista sivun, jossa vertaillaan erilaisia vanilja-tuotteita. Linkki sivulleToisaalta kyse voi olla myös reseptistä. Kirjassa Hyvä Konditoria reseptikirja (ISBN 978-952+52907-9-0) Toim. Manne Stenros, on reseptissä 6 tl vaniljasokeria. Tosin reseptikin voi olla suurempi...
Sanoma Median Tietoa meistä sivulta löytyvät Nelosen yhteystiedot. Yhteystietosivulta löytyvät kanavat ja ohjelmasuunnittelu. Niistä vastaavat osaavat varmaan parhaiten vastata kysymykseen. Linkki Nelosen yhteystietoihin
Löysin Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta asiantuntija Raimo Jussilan artikkelin suvaitsevaisuus-sanasta. Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 29.9.1998 Linkki artikkeliin.Artikkelin lopussa Jussila summaa: "Suvaitsevaisuutta tai sen eri vivahteita voidaan nykysuomessa ilmaista monilla muillakin tavoilla. Tämmöisiä sanoja ovat esimerkiksi avarakatseisuus, avaramielisyys, laajakatseisuus, ennakkoluulottomuus, vapaamielisyys ja maltillisuus sekä myös lainasanat humaanisuus, liberaalisuus ja toleranssi.Suomalaisen suvaitsevuuden taustalla on kuitenkin tulkinnallista avaruutta: kun suomalaiset suvaitsevat, he vähimmilläänkin vastahakoisesti sietävät mutta enimmillään rakastavat, jopa kiihkeästi...
Kyseessä voisi olla suora käännös englannin ilmaisusta "drift seed" (vrt. "drift wood", ajopuu). Se tarkoittaa kasvien siemeniä, jotka päätyvät (usein purojen ja jokien kautta) mereen ja huuhtoutuvat rantaan toisinaan hyvinkin kaukana lähtöpaikastaan. Ilman asiayhteyttä on kuitenkin vaikea sanoa, oliko ko. kirjassa kyse juuri tästä.Lähteet ja lisätietoa:Seabean.com-sivusto: https://www.seabean.com/what.aspStrandliners.com-sivusto: https://strandliners.org/2022/01/13/sea-beans/ Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Drift_seed
Nummisuutarit on käännetty englanniksi, muttei espanjaksi.http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINhttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1342372?sid=4784842757
Hei!Varsinaista kuvaa en onnistunut löytämään, mutta ehkäpä jossain Erkki Tanttua käsittelevissä julkaisuissa saattaisi kuva tulla vastaan. Tein siis tiedonhaun Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin Vaski-verkkokirjastossa aihehaulla "Tanttu, Erkki". Hakutulokset löytyvät klikkaamalla oheista linkkiä: (Aihe:tanttu erkki) | Hakutulokset | Vaski-kirjastot (finna.fi).Esimerkkejä hakutuloksesta:Tanttu, Erkki: Mies ja nainen : Erkki Tantun sananparsikuvituksia. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996.Tanttu, Juha: Isä piirtää : Kuvia Erkki Tantun elämästä. Helsinki, Otava, 1990.Tanttu, Markku: Kuvittanut Erkki Tanttu : kertomus elämäntyöstä. Helsinki, Markku Tanttu, 2016.
Kollega Tampereelta osasi kertoa oikean osoitteen: loru on nimeltään Porsaslaulu ja se on ilmestynyt ainakin julkaisussa Pääskysen joulukontti 1923, toimittaneet Helmi Krohn, Arvid Lydecken ja Salme Setälä. Lorun kirjoittajaa ei mainita, se on mahdollisesti joku toimittajista. Loru on luettavissa digitoituna Kansalliskirjaston sivuita https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/977251?term=Possu&term=possuja&term=possua&term=Kymmenen&term=possuista&page=48 . Julkaisun voi myös tilata kaukolainaksi Kuopion kirjaston kautta https://q.surveypal.com/kaukolaina3/0 .
Invalidiliiton sivuilla kerrotaan liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen käytöstä: "Liikkumisesteisen pysäköintitunnus on henkilökohtainen. Tunnusta voidaan käyttää vain siinä ajoneuvossa, jossa luvanhaltija on kuljettajana tai kuljetettavana." (https://www.invalidiliitto.fi/vammaisuus/liikkumisen-tuen-palvelut/pysa…). Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksesta säädetään tieliikennelaissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729?search%5Btype%5D=p…
