Tässä alla valikoima runokokoelmia, joiden teemoina ovat äidit, isät, vanhemmuus, puolisot tai sukupolvien kohtaamiset. Kaikki kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI). Kaikki kirjat on myös esitelty kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammossa (http://www.kirjasampo.fi/fi/info) Sitä kautta löytyy myös näytteitä kokoelmien runoista. Luettelossa teoksen nimen alla on linkki kokoelman esittelyyn Kirjasammossa. Toivon mukaan niistä löytyy sopivia runokuvia.
- Yksi toista : runoja / Hannu Kankaanpää
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1928e316-8fe4-4143-b053-05…
- Vahva ja avuton : runoja / Liisa Laukkarinen
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15274
- Pää tallella : runoja...
Vaski-kirjastojen kulttuurikorttiominaisuuden lisääminen kirjastokorttiin täytyy tehdä henkilökohtaisesti kirjastossa. Ohessa lisätietoja kulttuurikortista http://www.turku.fi/public/download.aspx?ID=177512&GUID=%7b57C4088D-488…
Mikäli kysymyksessä on yhdysvaltalainen käsikirjoittaja, näyttelijä, ohjaaja ja tuottaja Edward (Ed) Wood, Porin sekä Rauman ja Harjavallan kirjastoista löytyy Rudolph Greyn kirja Ed Wood on Ed Wood (Like 1995).
Pikentti, pikenttipoika, pikettipoika, pitenttipoika, pitsentti ja Pälsin pikanttipoika ovat kaikki ruotsin palvelijaa ja käskyläistä merkitsevästä betjänt-sanasta muotoutuneita lainasanoja. Pikanttipoika on siis - aivan niin kuin kysymyksessä arvellaan - apupoika, palveluspoika, juoksupoika, käskyläinen.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3, [pamata-roska]. Suomalais-ugrilainen seura, 1962
Kyllä on. Alla olevan linkin kautta saat luettelon niistä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28joiut%20saamelaiset%29%2…
Haku on tehty Helmet-haussa (http://www.helmet.fi/fi-FI) hakusanoilla joiut saamelaiset ja rajaamalla aineistoksi cd-levyt.
Hakusanoilla ahdistus ja filosofia tietokanta löytää mm. teokset de Botton, Alain: Filosofian lohdutukset (WSOY, 2003) ja Kierkegaard, Søren: Ahdistus (Gummerus, 1964). Runoteokseen Ei turhaa tummat päivät (toim. Aino Räty-Hämäläinen, WSOY 1996) on koottu ahdistuksesta ja surusta kertovia runoja lähinnä suomalaisilta runoilijoilta. Kirjastoluokasta 10.8 löytyvät aforismikokoelmat, ja esim. teoksessa Tässä ajassa – viisautta arkeen ja juhlaan (Valitut palat, 2005) löytyy luvusta Ahdistuksen aikoja (s. 206 – 212) aiheeseen liittyviä ajatelmia ja runoja. Lisää aiheeseen liittyviä runoteoksia voi etsiä Kirjasampo-verkkopalvelusta (www.kirjasampo.fi). Etusivulla on haku, joka löytää hakusanoilla runot ahdistus runsaasti eri teoksia, mm. Eeva-...
Langston Hughesin runoja on suomennettu vähänlaisesti. Yksi harvoista Hughes-suomennoksista on juuri A dream deferred, joka löytyy Hannu Tarmion kääntämänä nimellä Harlem antologiasta Maailman runosydän (WSOY, 1998).
Langston Hughes -suomennokset Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Yrjö Jylhän kääntämänä kysymyksen katkelma Oscar Wilden runosta Balladi Readingin vankilasta kuuluu seuraavasti:
Joka konnantyö kuin myrkky syö
ja puhtaimmankin likaa,
hyvän tähteetkin siellä miehest' on
pois ruoskittu tuotapikaa;
--
Jylhän suomennos on ilmestynyt ainakin seuraavissa kirjoissa:
"Hallitse Britannia!" : englantilaista runoutta. WSOY, 1929
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. WSOY, 1933
Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta. WSOY, 1954
Tämän runon haluaisin kuulla. Tammi, 1978
Jyrinkoski, Yrjö, Runomuistelmat : ohjelmistoa 20 vuoden ajalta. Weilin+Göös, 1981
Wilde, Oscar, De profundis. Otava, 1997
Kirjastot.fi sivustolta löydät Suomen kirjastojen aineistotietokannat, niistä selviää onko jokin tietty kirja kirjastossa vapaana.
http://www.kirjastot.fi/kirjastot/
Yleisissä kirjastoissa kirjat on yleensä järjestetty YKL:n eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän mukaiseen järjestykseen.
http://ykl.kirjastot.fi/
Löydät aineistotietokannasta kirjan sijaintipaikan: hyllynumeron ja esim. Lahden aineistotietokannassa kolme kirjainta, joiden mukaan kirja on aakkostettu luokkaansa.
Tiedonhakua on selostettu Kirjastot.fi sivustolla myös tarkemmin tiedonhankinnan materiaalipankki Kiravossa.
Räätöidyt koulutuspaketit > Lukiolaisille -osio esittelee hakua Helsingin HelMet tietokannasta.
Myös Lahden kaupunginkirjastossa tehty sivusto...
Valion sivuilla kerrotaan juustonvalmistuksesta. Juuston kypsymisen aikana juuston hiilihydraatti, joka on laktoosia eli maitosokeria, hajoaa käymisen tuloksena maitohapoksi ja muiksi yhdisteiksi. Käymisestä syntyvä hiilidioksidi muovaa juuston kolot.
http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/ammattilaiset/foodserv…
Prosessin kuvaa selkeästi Jussi Talvi teoksessa Rakastettu juusto kirjoittaessaan Emmental-juuston valmistuksesta (s. 80-86). Emmentalissahan on varsin suuria koloja.
Koloja ei siis tehdä erikseen, vaan ne syntyvät juuston kypsyessä.
Asiaa on kysytty myös Yleisradiolta ja heidän vastauksensa oli:
Reiät syntyvät juustoon, kun maitohappobakteerit käyvät juuston valmistuksen aikana ja muodostavat juustossa kaasuja,...
Ulkoasiainministeriö neuvoo tiedustelemaan viisumiasioita kohdemaan edustustosta:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15713#Suomessa
Tässä linkki Kiinan edustustoon Helsingissä:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?app=33&location=13
Alla linkki Terveyskirjaston sivuille, joilta löytyy tietoa matkustajan rokotuksista:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Runo on Lauri Pohjanpään. Runolla ei ole nimeä, mutta se alkaa sanoilla “Et tiedä, mitä teit”. Se löytyy ainakin Lauri Pohjanpään Valituista runoista, kokoelmasta Rakkaudesta Sinulle (1983) ja kokoelmasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996) s. 387.
Tässä pieni vinkkilista. Toivottavasti tästä löytyy sopivaa luettavaa.
Jonasson, Jonas: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi (Satavuotias Allan Karlsson seikkailee läpi Euroopan lähihistorian ja onnistuu karkumatkallaan sekoittamaan koko Ruotsin. – Saatavana myös äänikirjana)
Kari Hotakainen: Ihmisen osa (trilogian ensimmäinen osa, muut osat Jumalan sana ja Luonnon laki, kaikki myös äänikirjoina)
Tamminen, Petri: Enon opetukset (”…viiltävän hauska romaani kasvamisen tiestä. Kertojana on enoaan kymmenen vuotta nuorempi Jussi.” – Saatavana myös äänikirjana)
Durrell, Gerald: Eläimet ja muu kotiväkeni ; Eläimellistä menoa Korfussa (ja muut Durrellin teokset – hiukan saman tyylisiä kuin James Herriotin kirjat)
Tuuri, Hanna: Vihreän...
Stålarminkatu (nimetty 1923, entinen Työläiskatu) liittyy Vaasa-kuninkaitten aikaan. Nimi valittiin Stålarm-suvun nimen säilyttämiseksi. Suvun kuuluisin jäsen Arvid Eerikinpoika (1549-1620) oli jonkin aikaa kuninkaallisen puolueen johtajana Suomessa ja tunnettu Turun linnan urheasta puolustamisesta. Arvid Stålarm toimi Klaus Flemingin kuoltua Suomen käskynhaltijana 1597-1602.
Lisää Arvid Stålarmista http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/257/
Lähde: Turun katuja ja toreja: nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään (2011, s. 390)
Etsitty runo on Valto Saran kirjoittama Taivaan portti. Se ilmestyi alunperin Saran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Tämän lisäksi runo on mukana antologiassa Kimalteleva tomu : valikoima suomalaista uskonnollista runoutta (Gummerus, 1962) ja ensimmäisessä Tämän runon haluaisin kuulla -kirjassa (Tammi, 1978).
Helsingin kaupunginkirjastossa lukuvalmennusta tarjoaa tällä hetkellä kaksi kirjastoa: Kallion ja Itäkeskuksen kirjastot. Tietoa tästä palvelusta löytyy Helmet-sivustolta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Uutispalat/Kirjastosta_saa_nyt_lukuv…
Palvelua tarjotaan kenelle tahansa: korttia ei kysellä. Kauempana Helsingistä asuva voi asioida sähköpostin kautta, ja saada sitä kautta lukuehdotuksia. Henkilökohtainen tapaaminen ja valmiiksi koottu kirjakassi jäävät tällöin pois. Toki asiakas voi halutessaan myös matkustaa Helsinkiin tapaamaan lukuvalmentajaa.
Fennica-tietokanta tietää kertoa, että kyseisen suomentajan oikea nimi on L. T. Heinonen. Minulla oli hiukan hankaluuksia löytää hänestä lisätietoja nimikirjaimilla, mutta vanha ylioppilasmatrikkeli kertoi, että nimikirjaimiin sopisi Turussa 13.11.1887 syntynyt Lauri Teofilius Heinonen, jonka mainitaan olleen liike- ja lehtimies sekä suomentaja Helsingissä.
Heinonen on käynyt Turun klassillisen lyseon, joten hänen tietonsa löytyivät koulun matrikkelista. Sen mukaan Heinonen on kuollut Helsingissä 11.3.1951. Kyseessä on sama henkilö, sillä matrikkelissa hänen mainitaan suomentaneen useita teoksia, mm. J. P. Müllerin pääteoksen ja Mussolinin elämäkerran.
Kappale on nimeltään Musta timantti. Sen on säveltänyt ja sanoittanut Neumann. Sen esittää Aika-niminen yhtye, johon Yleisradion Fono-tietokannan (http://www.fono.fi) mukaan kuuluvat Markku Honkanen, Petri Peltola, Hannu Miettinen, Kyösti Isberg ja Ville Borgersen.
Kappale alkaa: "Katson synkkään veteen, jossa musta joutsen ui. Vierelläni vanha nainen siihen rakastui."
Kappale on julkaistu äänilevyllä vuonna 1986 (A-puoli, vinyylilevy, 45 rpm, Sonet Polar SOPOX 100). Äänilevyn B-puolella on Katuvalot-niminen kappale. Kappale löytyy myös YouTubesta.
