Punaisen käyttö hälytysvärinä ja merkkivalona on maailmanlaajuinen ilmiö. Yksi syy on se, että punainen on aistifysiologisesti erottuva väri. Näköaistimme erottaa hyvin punaiset vihreästä ja keskimäärin neutraalista ympäristöstä. Punainen on myös aallonpituudeltaan näkyvän valon pisin väri, joten se kantaa häiriöittä muita värejä pitemmän matkan haastavissakin olosuhteissa. Toisaalta se assosioituu vahvasti vereen ja vammautumiseen, mikä tekee siitä mitä suurimmassa määrin käyttökelpoisen pysähtymiskiellon antamiseen. Vihreä puolestaan tarjoaa punaiselle oivallisen vastakohdan jo siksi, että se edustaa näkyvän valon spektrissä toista ääripäätä. Symbolisesti vihreä taas liittyy nimenomaan elämän säilyttämiseen ja pelastamiseen, joten on...
Korkatti-nimen on arveltu olevan lappilaisperäinen, mutta sen etymologiasta ei löytynyt tarkempaa varmuutta tai selitystä. Kylännimeksi Ainali on tullut, kun Ainali(nen) -niminen asukas on asettunut asumaan Ainalijärven rannalle 1500-luvun puolivälissä. Ainali-nimen etymologia on mahdollisesti saksalaisperäinen (Aginald / Ainald). Osmanki puolestaan perustuu sanaan osma, joka on seudulla tarkoittanut karhua. LähteetPirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)Suomalainen paikannimikirja: https://kotus.fi/nimistonhuolto/nimijulkaisut/kotimaisia-paikannimia-ka…
Syytä sille, miksi Kaari Utrion kirjoista ei ole tehty elokuvia, voidaan vain arvailla. Yksi syy voi olla, että historiallisten miljöiden toteuttaminen vaatii elokuva- ja tv-tuotannossa melko suuren rahoituksen ja resurssit. Suomalainen elokuvateollisuus on kuitenkin aika pientä.
"Suuressa jalassa / varpaat suuret, / rystyiset, nystyiset" on peräisin Kaija Löytyn runosta Isot varpaat, joka sisältyy Kukurikuu-kirjaan, mutta "Pienessä jalassa..." ei kuulu siihen. Valitettavasti en sille lähdettä löytänyt.
Ainakaan vielä ei ole ennakkotietoja, että kirja olisi ilmestymässä suomeksi. Sarjan aiemman osan Kirjojen tytär (Sorcery of Thorns, suom. Mika Kivimäki) on julkaissut Karisto, joten kannattaa kuitenkin seurailla Kariston uutuuksia.
Kyseessä voisi olla Paul-Jacques Bonzonin Kuusi kaverusta -sarja, jonka päähenkilöitä ovat Tidou, Pihvi, Corget, Kille, Klani ja Kisälli. Kaverusten kanssa seikkailee myös pyörätuolia käyttävä Mady-tyttö.
Kyseessä on renessanssiajalta peräisin oleva kielisoitin arkkiluuttu. Arkkiluuttu eroaa luutusta siten, että siihen on lisätty bassokielet. Arkkiluuttua soitti kyseisessä konsertissa Eero Palviainen.https://fibo.fi/info/blogi/muusikkoesittely-eero-palviainen/https://en.wikipedia.org/wiki/Archlutehttps://laurisluteblog.blogspot.com/2010/11/lyhyesti-luuttujen-eri-tyyp…
Kynttilänsydän esiintyy ainakin kirjassa Pitkänenän seikkailut : kertomus puunukesta, joka on Carlo Collodin Pinocchio Elli Sihvon suomeksi tulkitsemana. Maija Halosella (Pinocchion seikkailut) hahmon nimenä on Kynttilä, Annikki Sunilla (Pinokkio) ja Pauliina de Annalla (Pinokkion seikkailut) Lampunsydän.
39 tutkitusta suuryrityksestä Fazer oli Be Slavery Free -sivuston Chocolate Scorecardissa sijalla 24, Panda-tuotteita valmistava Orkla sijalla 29.Esimerkiksi Ghanassa ja Norsunluurannikolla, joista on peräisin kaikki Orkla Suomen ja osa Fazerin kaakaosta, arviolta 1,5 miljoonaa lasta työskentelee kaakaontuotannossa. Fazerin käyttämän kaakaon alkuperämaita ovat lisäksi Ecuador, Nigeria ja Kamerun. Kaikki Fazerin ostama kaakao ei ole jäljitettävissä, joten osa saattaa tulla myös muista maista.Chocolate Scorecard Eetti selvitti: Fazerin väite 100 % vastuullisesti tuotetusta kaakaosta ei kestä päivänvaloa - Eettisen kaupan puolesta ry
Tähän Juho Takasen säveltämään kappaleeseen ei ole julkaistu nuotteja. Linkki vastaukseen 2018Chordify- sivustolta kuitenkin löytyvät soitto-otteet eri instrumenteille. Linkki Chordify.net
Tilinpidollinen termi saldo on lainaa italiasta ja merkitsee jäännöstä eli tulojen ja menojen erotusta, käytännssä esimerkiksi pankkitilillä olevaa rahasummaa. Italian saldo on substantiivijohdos verbistä saldare 'täydentää, tehdä kokonaiseksi', ja tämä juontuu puolestaan latinan verbistä solidāre, joka on johdos adjektiivista solidus 'luja, kiinteä, kokonainen'. Suomeen saldo on epäilemättä lainattu ruotsista, jossa sana on ollut käytössä 1600-luvulta alkaen. Suomen kirjakielessä saldo-sanaa on alettu suomalaisena sanana käyttää 1800-luvun jälkipuoliskolla; se mainitaan ainakin jo Ferdinand Ahlmanin sanakirjassa 1865.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Voisiko ohjelma olla Alfres J. Kwak? Tosin lintu on ankka ja pikkuotus myyrä. Linkki YouTubeToinen mieleen tuleva varis animaatio on Mimmi lehmä ja varis, mutta se alkoi vasta 2000-luvulla.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin verkkosivuilta löytyy erilaisia tilastoja ajoneuvokannasta esimerkiksi merkin ja mallin mukaan:Ajoneuvokannan tilastot | Tieto Traficom
Anna Jamesin Tilly-kirjoja on vielä neljä lisää. Ovatko ne jo luettu? Linkki Helmet hakutulokseen.Samoin Louis Sacharin Paahde-kirjalla on jatko-osa Riskitekijät.Karin Erlandsonin Taru silmäterästä sarja saattaisi myös sopis lukulistalle. Linkki Helmet hakutulokseen.T.J. Klunen kirja Talo taivaansinisellä merellä voisi kiinnostaa. Linkki Helmet hakutulokseen.Kiehtovaa luettavaa on myös Ransome Riggsin Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille sekä Magdalena Hain Kerjäläisprinsessa -sarja.Kenties myös C. L. Lewisin Narnia-sarja ja J. R.R Tolkien Taru sormusten herrasta kirjat ovat vielä lukematta?
Kaivattu kirja on paremmin Teutorina tunnetun Teuvo Koskisen Annikan seikkailu suuressa metsässä (Artko, 1977). Kirja ilmestyi kymmenen vuotta myöhemmin uudelleen kuvitettuna nimellä Marian seikkailu suuressa metsässä, nyt tekijänimellä Teutori (Satukustannus, 1987).
Pohjanmaasta tuli kotimaisten televisiolähetysten näkyvyysaluetta vuonna 1961 Lapuan tv-aseman valmistuttua (Yleisradion historia. 3, 1926–1996). Pohjanlahden toisella puolella Vännäsin asema valmistui jo edellisenä vuonna. Mustasaaren kylähistorian kymmenet kylät -kirjassa mainitaan Koskön kylän kohdalla, että "Vännäsin antennin voimakkuuden takia kylässä näkyi heti Ruotsin TV". Tällä perusteella siis (a) 1961, (b) 1960.
Sotilasprofessori Marko Palokangas kirjoittaa, että talvisodan aikana lomia myönnettiin hyvin tiukoin perustein ja lukumääräisesti varsin vähän. Lomaperusteina olivat käytännössä omat häät, oman lapsen ristiäiset, lähisukulaisen hautajaiset, työloma tai erityisistä ansioista myönnetty kuntoisuusloma. Varsinaisia säännöllisiä lomia tuskin saattoi sanoa olevan ennen jatkosotan asemasotavaihetta, jolloin lomakäytäntöjä korjattiin vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Kevättalvesta 1942 alkaen jokainen rintamamies sai vuorollaan noin kahden viikon mittaisen vuoroloman kolmen tai neljän kuukauden välein. Lähde:Palokangas, M. (2018). Perinnetietoutta - tiesitkö tätä?: Sotien aikaiset lomakäytännöt. Kylkirauta, 2, 56.
Gunillalla on uudet kengät Kustaa Kuuselan Kuva-aapisen laajemmassa laitoksessa.Kuva-aapinen lasten ensimäistä opetusta varten | PIKI-kirjastot | Finna.fi
