Pia Partasen tuotannosta voit löytää lisää levytietokanta Discogista. Partasen profiilissa mainitaan hänen olleen useamman artistin sanoittajana ja jopa yhdessä yhtyeessä taustalaulajana. Tässä linkki Partasen profiiliin Discogsissa; https://www.discogs.com/artist/2689860-Pia-Partanen
Tarkoitatko ehkä kappaletta "Tummanpunainen", jonka ovat suomeksi levyttäneet esimerkiksi Eero ja Jussi (Raittinen)? Kappaleen alkuperäinen nimi on "Candy apple red". Sen on säveltänyt Houston Turner. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jussi Raittinen.Eero, Jussi & The Boys: Tummanpunainen YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=dVgzwAEehOA
Hei!Puhumisen pelkoa tai valikoivaa puhumattomuutta ja tilannesidonnaista puhumattomuutta käsitellään lapsentasoisesti ainakin näissä kuvakirjoissa:Harainen: Rohkeasti vaan, Empo (Kustannus-Mäkelä, 2016) - Kuvakirjassa puhelias Paavo menettää yllättäen äänensä ja hänen puhumista välttelevä kaverinsa Empo joutuu puhumaan Paavonkin puolesta. Puhuminen ja esilläolo on Empolle vaikeaa.Sarvanne, Mia: Minka ja Mykkä-Mörkö päiväkodissa (Avainaskelmin, 2020) - Kuvakirjassa käsitellään päiväkoti-ikäisen valikoivaa puhumattomuutta, esim. tilanteita, joissa lapsi puhuu päiväkodissa vain tietylle henkilölle tai ei puhu ollenkaan, vaikka kotona puhuminen sujuu hyvin. Rendic, Pia: Poika, joka ei osannut puhua (Päiväosakeyhtiö, 2023) - Kuvakirja...
Hei. Lähtökohtaisesti kaikissa Helmet-kirjastoissa on tulostusmahdollisuus, muutamaa pientä sivukirjastoa lukuunottamatta (esim. Pähkinärinne). Osoitteesta https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84921 voit etsiä kotipaikkasi lähintä kirjastoa, ja varminta on soittaa kyseiseen kirjastoon, johon olisit menossa tulostamaan.Oodissa on myös mahdollista tulostaa laadukkaammalle valokuvapaperille valokuvia (maksullisesti), https://tilavaraus.hel.fi/reservation-unit/211 tämän linkin takaa löytyy lisätietoa siitä.Huomioithan kirjastoilla on pääkaupunkiseudulla erilaisia käytäntöjä tulostus- ja kopiointipalveluihin rekisteröitymisen ja niiden maksamisen suhteen: esimerkiksi Helsingissä jokainen tulostussivu maksaa 40 senttiä, Espoossa 20...
Hei,Valitettavasti kyseiseen kappaleeseen ei löydy nuottia Suomen yleisistä tai tieteellisistä kirjastoista. Todennäköisesti tämä tarkoittaa sitä, että kyseisestä kappaleesta ei ole julkaistu ollenkaan myyntiin tarkoitettua nuottiversiota.
Hei!Lasten- ja nuortenosastosta vastaava työntekijämme antoi alla olevia kirjasuosituksia: St. John: Valkoinen kirahvi tai Viimeinen leopardiFrantz: Ruukin salaisuusMeripaasi: Pystykorvatalvi (Kaisla & Isla)Frantz: Osasto 23Hurme: KiepausPeltoniemi: Taivazalan joitsenLuoma: Mintun makuinen murha
Charles Dickensin romaanista Great expectations on kaksi suomennosta.Maini Palosuon suomennoksessa Loistava tulevaisuus (1960) kyseinen kohta kuuluu näin:”Suureksi osaksi omin voimin ja enemmän Biddyn kuin mr Wopslen isotädin avulla minä taistelin aakkosten lävitse kuin orjatappurapensaikon, ja jokainen kirjain tuotti minulle huomattavaa haittaa ja paljon naarmuja.” (s. 46)Alpo Kupiainen suomensi teoksessa Suuria odotuksia (1934) saman kohdan seuraavasti:”Suureksi osaksi omin neuvoin ja pikemminkin Biddyn kuin Wopslen isotädin avulla ponnistelin aapiseni loppuun saakka ikään kuin olisin tunkeutunut orjantappurapensaikon lävitse, saaden aika paljon huolta, vaivaa ja kiusaa joka kirjaimesta.” (vuoden 1977 painos, s. 64)
Ylioppilastutkinnon vanhimpia (1874-1974) koesuorituksia säilytetään Kansallisarkiston Mikkelin toimipisteessä. Säilytettävään aineistoon kuuluu muun muassa ylioppilastutkintolautakunnan arvostelulistoja, pöytäkirjoja, oppilasluetteloja sekä otantaperiaatteella säilytettäviä kokelaiden koesuorituksia. Kaikkia koevastauksia ei siis ole arkistoitu. Ylioppilastutkintolautakunnan aineistossa on käyttörajoituksia. Suuri osa aineistosta on käytettävissä tieteelliseen tutkimukseen ylioppilastutkintolautakunnan luvalla.Voit lukea lisää Kansallisarkiston Arkistojen portti -sivustolta.Parhaiksi arvioituja ylioppilasaineita on julkaistu vuosina 1968-2005 Äidinkielenopettajain liiton ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemassa Ylioppilasaineita...
Kotikatu-sarjasta on tuotettu vain neljästä ensimmäisestä kaudesta dvd- tai vhs-tallenteet. Sitä myöhempiä jaksoja voi katso RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä. Katselu- ja kuuntelupisteilta ei voi kopioida aineistoa.https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteetEn pystynyt paikallistamaan, missä jaksossa Kertun koulun joulujuhla on. 3.11.2005 on esitetty jakso 349, jossa Kerttu aloittaa eskarin (esikoulu) Ebeneser-koulussa. Näin olleen joulujuhla lienee jossakin loppuvuoden 2005 jaksoista.Ritva-arkistotietokannassa on lyhyet kuvailut jaksoista.Kotikadun jaksot loppuvuonna 2005.
Tähän kysymykseen on aiemmin vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-lainata-verenpainemittarin-miten-toimin?language_content_entity=fi
Kuvaamaasi sanontaa ei löytynyt, mutta hyvin lähellä on sanonta, joka kuuluu Pohjanmaalla "Minoon meiltä ja muut on meirän krannista" tai Ulvilan ja Porin seudulla "Mää ole meilt ja muut o mee krannist". Viittaisitkohan siihen?Rovasti Jorma Vesanto pohtii edellä mainitun sanonnan merkitystä Rovastin lastuja -blogissaan: https://rovasti.wordpress.com/2020/07/13/meilta-ja-krannista/ Kranni-sanan merkityksestä Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämässä Suomen murteiden sanakirjassa: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c5766cadb9deae6814ccd7de4d6a2102&list_id=1&keyword=kranni&word=kranni Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuollon asiantuntijoiden puoleen kannattaa kääntyä mieltä askarruttavissa...
Sanaston sivuilla todetaan: Lista ei kata kaikkia Sanaston edustamia tekijöitä.Listalla on vain ne kirjailijat ja kääntäjät, jotka ovat antaneet Sanastolle erillisen suostumuksen tekijänimensä julkaisuun. Tekijänimi tarkoittaa sitä nimeä, jolla tekijä on teoksensa julkaissut. Listaa päivitetään jatkuvasti. Jos et löydä tekijän nimeä listalta, voit vielä varmistaa asiakaspalvelustamme, voimmeko myöntää lupia tekijän puolesta.Todennäköisesti luvat kyseisten kirjailijoiden tekstien käyttöön järjestyvät Sanaston kautta. Tehkää käyttölupahakemus Sanaston Luvat-sivulta: https://www.sanasto.fi/luvat/Mikäli joku tekijöistä ei ole Sanaston edustama, Sanastosta ilmoitetaan tästä teille. Silloin kannattaa kysyä tekijänoikeuden haltijan...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista taustoittaa vispilänkauppaa näin: Vispilänkauppa tarkoittaa seurustelun esiastetta, flirttiä, nuorten leikkisää hakkailua. Keväällä toukokuun kahdella viimeisellä viikolla, kun puiden nesteet olivat liikkeellä, nuorison töihin kuului vispilöiden teko. Ne tehtiin joukolla, samaan paikkaan kokoontuen. Koivun oksien norjat kärjet kuorittiin puhtaiksi ja taipuisiksi. Tuloksena oli valkeita, pienen luudan kaltaisia kimppuja – siis vispilöitä. Pojat sitten tarjosivat mieleisilleen tytöille valmiita vispilöitä ja kauniita sanoja. Jos ne otettiin vastaan, tiedossa oli yhteisiä kävelyjä.
Lukupiirejä eli kirjallisuuspiirejä on monenlaisia. Perinteisissä lukupiireissä ihmiset kokoontuvat yhteen ja jakavat uudet lukuvinkit. Usein tarkoituksena on keskustella etukäteen sovitusta teoksesta, jonka kaikki piiriläiset ovat ennen kokoontumista lukeneet. Laadukas vapaa-aika, inhimillinen vuorovaikutus ja keskustelu kirjallisuudesta on monelle virkistävä ja odotettu kokemus. Jotkut piirit pitävät tapanaan, että joku jäsenistä tai ulkopuolinen henkilö alustaa käsillä olevasta aiheesta, useimmiten kulloinkin kyseessä olevasta teoksesta. Toiset piirit haluavat keskustella ilman alustuksia, jakaa rennosti yhteisen lukukokemuksen ja siitä syntyneen keskustelun. Joissakin piireissä käy kirjailijavieraita tai muita kirjallisuusalan...
Fabian Dahlströmin laatiman Sibeliuksen teosluettelon mukaan sekakuorolle sävelletyn laulun "Aamusumussa" (Aamusumussa, JS9A) sanoitus on J. H. Erkon runokokoelmasta "Ajan varrelta" (1896). Teosluettelossa on pätkä nuotin alusta sanoineen: "Päiv' ei pääse paistamahan, kun on valtaa vailla." Erkon runossa kuitenkin "kuu on valtaa vailla". Teosluettelossa on kyllä mainittu muut runon ja sanoituksen eroavaisuudet (Erkolla "päivä vielä voittaa", Sibeliuksella "päivä vallan voittaa", Erkolla "viihtyisivät myötä", Sibeliuksella "viihtyis meidän myötä"), mutta ei tätä.Teosluettelon mukaan Sibeliuksen käsikirjoitus on kadonnut. Teos on julkaistu ensimmäisen kerran Eemil Forsströmin toimittamassa nuotissa "Sävelistö : kaikuja laulustamme : seka-...
En onnistunut löytämään viitteitä siitä, että kysymyksessä siteeratut säkeet olisivat jonkun toisen kirjoittajan tekstiä. Itse tulkitsisin lainausmerkkejä niin, että niillä on haluttu erottaa runon Émilen "ääni" kertojan äänestä.
