Uusi Viuhka -aikakauslehden (8/1965) mukaan Tita Vuori, ylioppilastyttö Turusta, sijoittui vuoden 1959 Miss Suomi -kilpailussa neljänneksi ja Tarja Nurmesta tuli Miss Suomi. Tita Vuori toimi ensin mannekiinina ja sitten hänestä tuli amerikkalaisen lentoyhtiö PAA:n lentoemäntä. Hän meni naimisiin amerikkalaisen Raymond O'Brienin kanssa, sai pojan ja asui artikkelin ilmestyessä New Yorkissa.Uusi Viuhka 8/1965 https://www.juvekim.fi/product.php?id=569419 (artikkeli löytyy oikealta neljännestä kuvasta alhaalta nimellä "Suomalaistytön uusi maailma")Koko artikkelin voit halutessasi tilata kaukopalvelun kautta Jyväskylän yliopiston tai Oulun yliopiston kirjastosta tai Kansalliskirjastosta. Kaukopalvelu on maksullista.https://finna.fi/Record/...
Kyse on Oksana Vasjakinan kirjasta Haava (Otava 2023, suom. Riku Toivola). Teos on autofiktiivinen kertomus nuoren runoilijanaisen kipeästä suhteesta juuri kuolleeseen äitiinsä sekä kotimaahansa Venäjään, etenkin sen asenteisiin naiseuteen ja homoseksuaalisuuteen. Luku Muistiinpanoja bergamentista ja kukasta alkaa kirjan sivulta 133.Haavaa löytyy useista Helmet-kirjastoista: https://helmet.finna.fi/ Teos on ensimmäinen osa trilogiaa, jonka toinen osa, Aro, on julkaistu suomeksi vuonna 2024 ja käsittelee runoilijakertojan suhdetta isäänsä muun muassa köyhyyden, väkivallan, vihan ja häpeän kautta. Myös Aro löytyy Helmet-kirjastoista.Trilogian kolmatta osaa (alkuperäiskielellä Ruusu, ilmestyi Venäjällä 2023) ei vielä ole suomennettu...
Skanneri löytyy, jolla voit joko ottaa paperikopioita tai lähettää skannatut valokuvat suoraan sähköpostiin. Meiltä löytyy myös editointihuone jossa voi digitoida valokuvia, dioja tai negatiiveja. Tässä esiteltynä digitointimahdollisuudet kirjastoittain sekä pääsy varauskalenteriin: Digitointi ja editointi Jos tarvitsette opastusta laitteiden käytössä, suosittelemme olemaan yhteydessä mediaohjaajiimme sähköpostitse: mediaohjaajat@lahti.fi
Hei!Tässä ote Kansalliskirjaston sivuilta https://digi.kansalliskirjasto.fi/faqValitettavasti kysymääsi vuotta ei ole vielä digitoitu.Mihin vuoteen asti lehtiä on saatavilla tässä verkkopalvelussa?Kaikki lehdet 31.12.1939 asti ovat vapaasti verkossa saatavilla. Ruotsinkieliset sanomalehdet ovat saatavilla vuoteen 1949 asti. Sitä myöhemmät ovat luettavissa vapaakappalekirjastoissa. Vuotta 1940 ja sitä uudempaa aineistoa ei toistaiseksi aseteta vapaaseen käyttöön. Yksittäisiä uudempia lehtien vuosikertoja digitoidaan ja avataan yhteistyökumppaneiden tukemana. Tuoreempia aineistoja voi lukea Suomen vapaakappalekirjastoissa.
Sana hulvaton tarkoittaa nykykielessä mahtavaa, uskomatonta tai posketonta. Murreilmaisuna erityisesti Satakunnassa hulvaton on merkinnyt kunnotonta, kelvotonta, huolimatonta, vetelystä tai hulttiota.Sana juontaa juurensa seuraavista murreilmaisusta:hulvata eli rynnätä tai ahmia sekä verbistä hulvahtaa merkityksessä tulvahtaa tai syöksähtäähulvastaa, hulvastella eli juosta päämäärättömästi tai viettää sopimatonta elämäähulvehtia eli tulviaomin hulvin eli omin luvin tai omin avuinsekä hulvalta tai hulvakasti, joilla tarkoitetaan runsaasti tai tyllin kyllin.Siitä, onko sanalla hulva jokin merkitys, ei teoksessa Suomen sanojen alkuperä (2000) kerrota.
Sitaatti on E. M. Forsterin teoksesta Hotelli Firenzessä (A room with a view, s. 165). Se kuuluu Hanna-Liisa Timosen suomennoksessa vuodelta 1986 näin:Elämää on helppo merkitä muistiin, mutta hämmentävää kokea, [ja niinpä me syytämme hermoja tai turvaudumme johonkin toiseen iskusanaan, joka kätkee salaisimmat toiveemme].
Nuorison ääni -lehti oli Etelä-Pohjanmaan opiston opiskelijoiden lehti, jonka tavoitteena oli kehittää opiskelijoiden kirjallisia harrastuksia. Se ilmestyi aina opiston alkuvuosista saakka. Opisto perustettiin Ilmajoelle vuonna 1892. Nuorison ääni -lehtiä on säilytetty Etelä-Pohjanmaan opiston arkistossa Ilmajoella.Lähteenä käytetty: Etelä-Pohjanmaan kansanopisto 1892-1952 ja Hosia, Heikki: Etelä-Pohjanmaan opisto 1892-1992 : juhlakirja Etelä-Pohjanmaan opiston viettäessä satavuotisjuhlia 8.11.1992
Koska yksikön nominatiivi on sanan perusmuoto (päätteetön), ja monikko muodostetaan lisäämällä pääte t, niin ei oikein ole mahdollista, että yksikkö olisi monikkoa pidempi. Saman mittaisia sanoista voi tulla vaikkapa astevaihtelun myötä: kaappi > kaapit.https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielioppi
Hei,Outlookissa saa estettyä sähköpostit tietystä osoitteesta ja täältä löytyy siihen ohje: Lähettäjän estäminen - Microsoft-tukiSähköpostin lähettäjä ei saa tietoa, että hänen osoitteensa on estetty, sillä sähköpostit menevät ohjelman roskaposteihin.
Hei,TikTokin katsotuimpia videoista on vaikea löytää tietoa, sillä näitä tilastoja ei tuoreeltaan juurikaan ole saatavilla. TikTokin algoritmin toimintaa on vaikea ennustaa ja katselukerrat kasvavat jatkuvasti. Seuratuimpia suomalaisia TikTok-tilejä ovat kuitenkin Auri Kanasen tili (@aurikatariina) jonka kiinnitetyllä videolla on 251,8 miljoonaa näyttökertaa. Se on selvästi enemmän, kuin seuraajamäärältään isomman Hydraulic Press Channelin (@hpc_official) tilin katsotuin video, jolla on näyttökertoja 71,4 miljoonaa kertaa. Lähteet: Sosiaalisen median tilastot 2024. Sosiaalisen median tilastot 2024 | MarkkinointiMaestroAuri Kanasen TikTok-tili: Virallinen ᴀᴜʀɪ ✨ (@aurikatariina) | TikTokHydraulic Press Channelin TikTok-...
Hei,Nextel on keraaminen materiaali, joka tunnetaan erityisesti sen poikkeuksellisesta kovuudesta, lämmönkestävyydestä ja mekaanisista ominaisuuksista. Se on kehitetty alun perin huipputeknologisia sovelluksia varten, esimerkiksi avaruus- ja ilmailualalle, mutta sitä käytetään myös muilla teollisuudenaloilla. Nextel-keraamiset kuidut ja tekstiilit on valmistettu polykristallisista metallioksidikuiduista. Pääkomponentteina käytetään alumiinioksidia, joka tunnetaan kulutuskestävyydestään, ja piidioksidia, josta saadaan joustavuutta ja lämmönkestoa. Usein seoksessa on mukana myös boorioksidia, joka toimii sitovana aineena ja lisää kuidun kestävyyttä.Lähteet: Pushing the limits. High performance materials for extreme environments. 3m-...
Nimimerkin "O. N–nen" turvin kirjoitti ja käänsi Onni Niskanen. Ainakin työväenhenkistä ja vakuutusaiheista tekstiä tuottanut O. N–n oli yksi ja sama mies. Myös kaunokirjallisuutta hän suomensi.Sosialisti-lehden toimitukseen "ylioppilaaksi Porvoosta" tituleerattu Niskanen liittyy 1906, vakuutusvirkailijana Vakuutuksen toimitukseen 1913. SOK:n neuvontatoimiston hoitaja ja Yhteishyvä-lehden vastaava toimittaja hänestä tulee 1914. Hallintoneuvoston äänestyksessä Niskanen päihittää johtokunnan suositteleman maisteri Veli Niemisen: "Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittu hra [Väinö] Tanner ehdotti -- vastaehdokkaaksi hra O. Niskasen, jonka ansiot supistuivat siihen, että hän on ylioppilas, on jonkun aikaa toiminut oikolukijana eräässä...
Tutkimme alan kirjallisuutta ja pohdimme asiaa kollegoiden kanssa, ja konsultoimme myös Sotamuseon asiantuntijoita. Kyseessä ei näyttäisi olevan puolustusvoimien tai muun viranomaistahon merkki. Se ei muistuta myöskään talvi- ja jatkosodan puolivirallisia asevelimerkkejä. Koristekuviosta voi hahmottaa ehkä kirjaimet I ja S, mutta näiden merkitystä ei voi kontekstista oikein päätellä. Jos materiaali on alumiinia ja emalia, niin kyseessä saattaisi olla esimerkiksi sota-aikainen puhdetyö. Erilaiset joukko-osastot teettivät kosolti erilaisia epävirallisia merkkejä, joten periaatteessa tällainenkin voisi olla kyseessä.Valaistusta asiaan voisi saada tutustumalla merkin mahdollisen omistajan kantakorttiin - jospa sieltä löytyisi esimerkiksi...
Kuntien ja muiden asutusnimien taivutuksesta löytyy tietoa sivulta: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-kunnannimet-ja-muut-asutusnimet/ Sen mukaan suurin osa -inen-loppuisista asutusnimistä taipuu paikallissijoissa monikollisina, kuten esim. Huittinen : Huittisilla, Joroinen, Joroisilla, Kauniainen : Kauniaisissa jne. Myös genetiivi- eli -n-loppuinen muoto on näissä nimissä tavallisesti monikollinen: Huittinen : Huittisten kaupunki. Taivutuksen yleisohjeena on, että noudatetaan mahdollisuuksien mukaan paikkakunnan eli lähimmän käyttöympäristön omaa taivutuskäytäntöä. Tämän vuoksi Kilpiäinen taipuu genetiivissä monikossa "Kilpiäisten" ja paikallissijoissa mm. "Kilpiäisissä".
Tässä on muutama saaristoon sijoittuva kirja:Ulla-Lena Lundberg: Kuninkaan AnnaUlla-Lena Lundberg: JääLea Edwads: Merikipunoita : merimies, muija ja mukulat - aavalta ankkuriinTuula Rotko: Saman taivaan allaKirjasampo-sivustolta voi löytää lisää, esim. hakusanoilla ’saaristot’ tai ’saaristolaiskirjallisuus’ https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa.
Lapin läänin pelastustoimen perustiedostot osittain löytyy Rovaniemen pääkirjaston varastosta. Valitettavasti kirjasto on remontissa ja avautuu vasta syksyllä 2025. Lapin pelastuslaitoksen sivulta https://pelastustoimi.fi/lappi/ota-yhteytta löytyy Kirjaamo, osoitteessa : pelastuslaitos@lapha.fi voi kysyä asiaa.
Tietoa nimestä Vinter löytyy Tuomas Salsteen Sukunimi-infosta, https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/vinter.html. Vinter-nimisten lukumäärä on laskenut vuodesta 1970, mutta sivuston mukaan se ei ole silti poikkeuksellisen harvinainen. En löytänyt tutkittua tietoa muutoksen syystä.Myöskään muita merkityksiä nimelle ei löytynyt. Palvelussamme on vastattu aiemmin kysymykseen nimestä Winter, https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-on-peraisin-suomessa-kaytossa?
