Usko Kempin teoksen Sissinä lainavaatteissa mainitaan perustuvan tositarinaan. Mitä tarinasta tiedetään, siis muuta kuin mitä kirjaan on kirjoitettu?

Mirja Karjalainen kertoo Usko Kempin kirjassa seikkailevasta piika Anna Yrjänäntyttärestä Facebook-ryhmässä Historian jännät naiset. 4.1.2020

"Anna-Juho eli Anna Yrjöntytär eleli Uudellamaalla Suuren Pohjan sodan aikana. Vuonna 1710 Anna pestautui Turun läänin jalkaväkirykmenttiin nimellä Johan Yrjönpoika Harittu. Ja täydestä meni! Syynä Annalla oli ehkä tarve pakoilla raipparangaistusta, joka uhkasi häntä ruuan varastamisen takia. Ruotsin armeija oli lyöty vähän aiemmin Pultavassa (Ukrainan alueella), rutto piinasi Suomea ja venäläisten isoviha oli vasta edessä. Sotaväen tarve oli siis suuri.

Joukko-osasto asettui Turkuun, jossa  Anna-Juho tutustui Housu-Maijaksi kutsuttuun kapakoitsijaan. Maijalla oli tytär, joka oli raskaana. Koska tyttö ei ollut naimisissa, häntä  uhkasi tuomio salavuoteudesta. Maija houkutteli Anna-Juhon pelastamaan tyttärensä menemällä tämän kanssa naimisiin. Pappi vihki sotamies Juhon ja piika Maijan helmikuussa 1712, mutta liitto taisi jäädä lumeliitoksi.

Melko pian joukko-osasto lähti Turusta ja Anna-Juho sen mukana. Vaimo toivoi, ettei Anna-Juho palaisi. Yksikössään Anna-Juho joutui vaikeuksiin, kun lopulta paljastui, ettei hän ollutkaan mies ja miesten liiallinen kiinnostus heräsi. Asia vietiin sotaoikeuteen.

Vähässäkyrössä pidetyssä istunnossa Anna-Juhon todettiin todella olevan nainen, avioliittoasiakin tuli ilmi ja sitä pompoteltiin tuomiokapitulissa. Eteen tuli ongelma: mikä oli Anna-Juhon rikos?

Missään maallisessa säädöksessä ei tähdennetty avioliittoa miehen ja naisen väliseksi. Sukupuolineutraaliutta ei ollut nimenomaisesti kielletty, mutta eipä totisesti sallittukaan. Tuomiokapituli kauhisteli Jumalan säätämän järjestyksen ’röyhkeää halveksuntaa’, mutta hieman neuvottomana siirsi ongelman kuninkaalle. Kaarle XII oli silloin maanpaossa Turkissa, joten käytännössä oikeusasiat ratkaisi hallituksen kaltainen valtaneuvosto.

Rikosnimikkeeksi keksittiin

”sukupuolen kieltäminen”. Häntä ei tuomiossa nimetty sodomiitiksi eikä hermafrodiitiksi vaan halventavasti ”naikkoseksi”. Rangaistuksena piiskaus, ripittäytyminen ja pakkotyö. Sen jälkeen Anna-Juhon oli palattava elämään naisen elämää. Hän vapautui  pakkotyöstä puolen vuoden jälkeen.

Anna-Juhon tarinan kertoo historioitsija Teemu Keskisarja kirjassaan "Kyynelten kallio. Kertomuksia seksistä ja väkivallasta (2011)" Linkki facebook -ryhmään.

Linkki Helmet hakuun Kyynelten kallio.

Lisää mielenkiintoisia naisia löytyy Maria Petterssonin kirjoista Historian jännät naiset ja Suomen historian jännät naiset. Linkki Helmet hakuun.