| Kuka voi päästä käymään Buckinghamin palatsissa? Onko se avoin yleisölle ja voiko sinne päästä sitten, jos on jonkun siellä asuvan kaveri? |
449 |
|
|
|
Buckinghamin kuninkaallinen palatsi Lontoossa on suosittu turistinähtävyys. Se on kuningatar Elisabet II:n virallinen asuinpaikka. Pääosin turistit ihailevat sitä ulkopuolelta ja tutustuvat sen ympäristön puistoihin, leveisiin paraatikatuihin ja muihin pienempiin palatseihin. Kesäaikaan Buckinghamin palatsin julkisia tiloja on avoinna myös tavalliselle yleisölle. Vieraat saavat tutustua taidekokoelmiin, huonekaluihin ja vuosittain vaihtuvaan erikoisnäyttelyyn, mikä 2019 on kuningatar Viktorian syntymän 200-vuotisteemainen. Lippujen varaamista ajoissa suositellaan.
Buckinghamin palatsin verkkosivujen kautta voi tutustua niin palatsiin kuin sinne tehtäviin kierroksiinkin. https://buckinghampalace.co.uk/ |
| Otatteko vastaan kirjoja? Entä sanakirjoja? |
430 |
|
|
|
Kirjasto ottaa vastaan vain hyväkuntoisia kirjoja ja kirjat on tuotava kirjastolle. Aikuisten kirjoja voimme ottaa 1-10 kpl ja lasten-ja nuortenkirjoja 1-20 kpl. Isompien määrien kanssa kirjastolta voi pyytää kokoelmavastaavan yhteystiedot ja lähettää sähköpostilla listan tai kuvan kirjoista. Viestiin kannattaa jättää yhteystiedot, jos haluaa tietää päätyivätkö kirjat kokoelmiin vai eivät. Pääkirjaston vanhan kirjastotalon aulassa on kierrätyskärry, johon voi myös jättää kirjoja kiertoon. |
| Löytyyko Suometa nettisivua tai kirjaa, biografiaa ansioituneista suomalaisista kirjastonhoitajista? |
403 |
|
|
|
Ilkka Mäkisen toimittamaa Suomen yleisten kirjastojen historiaa (2009) tutkimalla löytyy kirjastoliikkeen syntyyn vaikuttaneista henkilöistä lyhyet kuvaukset: A. A. Granfelt, William Sippola, Einar Holmberg ja J. A. Kemiläinen, maailmansotien aikana Helle Kannila, myöhemmin Mauno Kanninen ja Mikko Alvar Mäkelä.
Helle Kannilasta löytyy myös Hilkka M. Kaupin elämäkerta Helle Kannilan elämänpuut (1976) sekä artikkeli teoksessa Suomalaisia vaikuttajanaisia (1977)
Kirjastot.fi -sivustolla on myös tietoa Kannilasta https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kirjastohistoria Kaikessa täytyy olla vähän hulluutta http://www.kaapeli.fi/kannila/index.html
Tieteellisten kirjastojen puolelta voi mainita esimerkiksi useita... |
| Onko Georg Malmsténin laulua Terveiset ulapalta äänitetty myös ruotsiksi? Jos on, mikä on laulun ruotsinkielinen nimi? |
473 |
|
|
|
Terveiset ulapalta -laulun ruotsinkielinen nimi on "En sjömanstrall". Laulu löytyy seuraavalta CD-levyltä : Malmstén, Georg: Stadin kundi : 100 v. juhlakokoelma (2002). |
| Mistä löytäisin tietoa Anja Snellmanin lapsuudesta? |
199 |
|
|
|
Anja Snellmanin lapsuutta käsitellään tässä haastattelussa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/02/24/miten-minusta-tuli-mina-anja-s… . Sitä sivutaan myös Lasse Lehtisen kirjoittamassa kirjassa Luonnekuvia (WSOY 2001), johon Snellmania on haastateltu. |
| Löytyykö turun kirjastosta the originals sarjaa? |
278 |
|
|
|
Hei,
Vaski-kirjastojen kokoelmista ei löydy kysymääsi The originals -tv-sarjaa. Voit halutessasi tehdä hankintaehdotuksen Vaski-kirjastojen sivulla.
Linkki: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/0ee9a215-761a-4d9e-a9b3-93d755347e15?displayId=Fin1652963&surveyLocale=fi
Ystävällisin terveisin, |
| Miten animaatioissa tehdään sellainen, että näyttää siltä, kuin kuvattaisiin kameralla todellisessa maailmassa? |
235 |
|
|
|
Tiedustelin asiaa animaation ammattilaiselta, ja hän vastasi että toteutustapa riippuu tekniikasta:
Piirrosanimaatiossa piirretään ensin haluttu kuva, esimerkiksi talo. Kameran liike ja tarkennus johonkin kuvassa olevaan kohteeseen, vaikkapa talon ulko-oveen, tehdään tietokoneen jälkikäsittelyohjelmalla (esimerkiksi Adoben Premiere Pro tai After Effects). Aiemmin käytettiin filmikameraa, nykyään sama toteutetaan digitaalisesti. Sama periaate on kuitenkin molemmissa, mutta filmikameraa on liikuteltu vaihe vaiheelta.
3D-animaatiossa tehdään ensin kolmiulotteinen malli. Sitten liikutellaan digitaalista kameraa liikkeen luomiseksi. Kameralla voi myös tarkentaa mallissa toivottuihin kohtiin.
Stop motion -animaatiossa... |
| He odottavat. |
385 |
|
|
|
Valitettavasti ei löytynyt kyseiseen lauluun nuotteja eikä äänitettäkään. |
| Löytyykö mistään Selma Lagerlöfin Nobel-puhe suomenkielisenä? Itseasiassa samoin muiden kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaneiden. Itseasiassa kaikkien… |
509 |
|
|
|
Hei,
Selma Lagerlöfin puhe Nobel-juhlassa on hänen kokoelmassaan Peikkoja ja ihmisiä vuodelta 1915. Sen on suomentanut Helmi Krohn.
Esimerkiksi Imre Kerteszin Nobel-puhe vuodelta 2002 on hänen kirjassaan Kieli maanpaossa - kaksi juhlapuhetta (Otava 2003).
Nobel-voittajien puheita löytyy englanniksi palkinnon nettisivuilta nobelprize.org . Valitettavasti mitään kattavaa puhekokoelmaa ei ole julkaistu. Yle Areenasta on pystynyt syksyn aikana seuraamaan uusien nobelistien puheita suomeksi tekstitettyinä.
Englanniksi puheita löytyy niin Youtube-videopalvelusta kuin eri palkintoalojen (lääketiede, fysiikka jne) julkaisuista.
Vastauksen kommenttiosioon voi kertoa, jos tietää jonkun Nobel-puheen suomennetun ja julkaistun.
... |
| Mitä ilmaisia kuvankäsittelyohjelmia ja pikkuelokuvien tekemiseen tarkoitettuja ohjelmia nykyisin on? |
493 |
|
|
|
Ilmaisia tietokoneohjelmia, jotka soveltuvat valokuvien ja videoiden muokkaamiseen, on nykyään tarjolla paljon. Suomenkielisiä kuvankäsittelyohjelmia löytyy esimerkiksi hakemalla sanoilla "ilmainen kuvankäsittelyohjelma" ja englanninkielisiä hakusanoilla "free photo editing software". Joiltakin sivustoilta löytyy vertailuja, joissa selitetään tarkemmin, mitä eroja ohjelmien välillä on.
Videoiden muokkaamiseen tai lyhyeiden elokuvien tekemiseen tarkoitettuja ohjelmia löytyy, kun hakee sanoilla "free video editing software".
Ilmaisia kuvankäsittelyohjelmia on listattu täällä:
https://www.techradar.com/news/the-best-free-photo-editor
https://www.digitaltrends.com/computing/best-free-photo-editing-softwar…
Ilmaisia... |
| Kysyisin runoa (muistelisin Helena Anhava) , jossa kirjoitetaan nuoresta, joka käyttäytyy niin huonosti ettei hänestä ole helppo tykätä. Kuitenkin runossa… |
264 |
|
|
|
Mahtaisiko kyseessä olla runo Helena Anhavan kokoelmasta Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa runo Ihmisen lämpöäkö se ostaa. |
| Mistä maista Suomeen tuli eniten maahanmuuttajia vuonna 2017? |
549 |
|
|
|
Ajantasaista tietoa maahanmuutosta Suomessa löytyy Migrin eli maahanmuuttoviraston verkkosivuilta. Migrin sivuilta löytyy mm. tilastot maahanmuuttoa koskevista hakemuksista ja päätöksistä. Tilastoissa on mukana oleskelulupia, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta, maasta poistamista, oleskeluluvan jatkamista ja EU-kansalaisen oleskelua koskevat hakemukset ja päätökset.
Migrin tilastoista käy ilmi, että vuonna 2017 viisi eniten oleskelulupahakemuksia jättänyttä maahanmuuttajaryhmää olivat venäläiset, kiinalaiset, intialaiset, irakilaiset ja vietnamilaiset. |
| Missä Internet-sivulla esitetään ja avataan selkeästi koko YKL-kirjastoluokitus? |
739 |
|
|
|
Verkko-YKL siirtyi vastikään Finto.fi -palveluun. Se löytyy osoitteesta https://finto.fi/ykl/fi/
Finto-palvelun asiakaswikistä löytyy kattava YKL-ohje: https://www.kiwi.fi/display/Asiasanastotjaontologiat/YKL+Ohjeet |
| Mistä saisin tietoa kalahaarukan historiasta ja käytöstä? |
284 |
|
|
|
Valitettavasti kirjaston aineistosta ei löytynyt tietoa kalahaarukasta, mutta haarukan käytön historiasta löytyy tietoa. Alla listattuna muutama teos:
Grönholmn, Kirsi (2005) Pöytä koreaksi: kattauksen ja pöytätapojen historia. Hämeenlinna: Karisto Oy:n kirjapaino
Talvi, Jussi (1989) Gastronomian historia. Keuruu: Otava
Uusitalo, Hanna (2014) Pöytähopeat kaapin kätköistä. Helsinki: WSOY
Ruokailuvälineitä valmistavilta yrityksiltä (esim. Iittala tai Hackman) voisi saada lisää tietoa kalahaarukan valmistuksesta ja käytöstä.
|
| Miten voin muuttaa kirjastokorttini osoitetietojani? |
255 |
|
|
|
Asiakastietojen muutoksesta löytyy tietoja täältä https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Osoitteenmuutoksen ja nimen muutoksen täytyy tehdä paikan päällä kirjastossa. Takaaja tai huoltaja voi muuttaa myös alle 15-vuotiaan lapsen yhteystiedot. Muista ottaa henkilöllisyystodistus mukaan.
Sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron voit vaihtaa itse verkkokirjaston Omat tiedot –osiossa. |
| Muistan lukeneeni ensimmäisellä luokalla lukuvuonna 1993-1994 kirjaa, jossa oli erilaisia hahmoja. Yksi oli Aaretti-niminen moottoripyörällä ajava kumiapina… |
281 |
|
|
|
Kyseessä on Barbro Lindgrenin lastenkirja Anna mun kaikki kestää (1991). Saturomaania jatkoi Ruttu oikein, Korkki nurin (1992). Kirjoissa mm. pieni viikari Hansupoika ja moottoripyörää ajava kumiapina Aaretti.
Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
|
| Onko NCS:ää? |
480 |
|
|
|
NCS (No Copyright Sound) on brittiläinen levy-yhtiö, joka julkaisee rojaltivapaata musiikkia Youtubessa. Tätä musiikkia tekevät monet artistit ja sitä saa käyttää vapaasti kunhan mainitsee kappaleen tekijän. En löytänyt tietoa, että NCS:n tuottamaa musiikkia olisi julkaistu muualla kuin Youtubessa ja sen takia sitä ei löydy kirjaston kokoelmista.
Lisätietoa musiikin käytöstä voit lukea NCS:n kotisivuilta:
https://sites.google.com/nocopyrightsounds.co.uk/ncs
NCS:n Youtube-kanava:
https://www.youtube.com/user/NoCopyrightSounds/featured
|
| Kun kääntäjä kääntää kirjaa suomeksi, kuinka paljon hän sitä muotoilee kielikuvien yms. avulla vai kääntääkö enimmäkseen sanasta sanaan? |
432 |
|
|
|
Käännöksen tekemiseen vaikuttavat monet asiat. Käännettävän tekstin laji ja tarkoitus ohjaavat paljon kääntämistä. Esimerkiksi virallisten asiakirjojen tai käyttöohjeiden kääntäminen on erilaista kuin kaunokirjallisuuden. Sirkku Aaltosen (ym.) toimittamassa teoksessa Käännetyt maailmat : johdatus käännösviestintään (2015) kerrotaan, että käännettäessä kaksi eri kieltä ja maailmaa kohtaavat. Kääntäjän on päätettävä, painottaako hän käännöksessään enemmän lähtötekstin kieleen liittyviä merkityksiä vai sen kielen maailmaa, jolle käännetään. Kääntäjän tehtävänä on ratkaista, miten lukijalle välitetään ymmärrettävästi sellaiset lähtötekstissä esiintyvät ilmiöt ja ilmaisut, joita ei tunneta lukijan omassa kielessä ja maassa.
Aaltosen (... |
| Millä vierasperäisellä sanalla kutsutaan tahtumaa tai juhlaa josssa julkistetaan jonkin paikan (tori, puisto tai vastaava) uusi nimi? |
614 |
|
|
|
Paikan, muistomerkin ym. nimen julkistamistilaisuudesta voi käyttää montaa eri nimeä.
Vierasperäisiä sanoja ovat ainakin vihkiminen ja inauguraatio.
Vihkiä-sanan mekitys on mm. seuraava: 'asettaa joku tai jokin juhlallisin menoin määräarvoon tai tehtävään'. Sana lienee lainattu keskiajalla muinaisruotsista. Muinaisruotsin vighia on merkinnyt 'vihkiä, pyhittää'.
Inauguraatio-sanan merkitys on mm. 'juhlallinen vihkiminen käyttöön'. Sanan alkuperä on latinan kielessä. En löytänyt sanan alkuperän selvitystä mistään saatavillani olevasta suomen kielen etymologisesta sanakirjasta, vaan jouduin turvautumaan englannin kielen sanan inauguration etymologisiin selvityksiin. Sana juontaa juurensa latinan kielen sanasta... |
| Kirjasarja naislukijalle, joka on lukenut kaikki Anneli Kivelät ja mieltynyt niiden tematiikkaan |
1954 |
|
|
|
Marja Orkoma (Pirkko Arhippa) on kirjoittanut parisenkymmentä eri sarjoihin kuuluvaa kirjaa, joissa on hieman samaa tunnelmaa kuin Kivelällä. Arhippana hän kirjoittaa Naantaliin ja Turkuun sijoittuvia jännitysromaaneja, jotka ovat myös hyvin suosittuja.
Pirjo Tuominen on kirjoittanut etupäässä historiallisia romaaneja, mutta hänelläkin on jännityssarja, jonka päähenkilö on Mailis Sarka. Kirjoissa kuvaillaan maaseutuyhteisöä sekä huvilaelämää ja murhien lisäksi löytyy myös rakkautta.
Pirjo Rissasen tuotanto voisi myös kiinnostaa Anneli Kivelän lukijaa; hän on kirjoittanut eri ikäpolviin kuuluvien naisten ongelmista huumoriakaan unohtamatta.
Kirsi Pehkonen puolestaan taitaa olla lähinnä Kivelän tematiikkaa, sillä hän on aloittanut uuden... |
Kysy kirjastonhoitajalta