| Miten hyvin korvikkeet korvaavat aidon äidinmaidon? |
676 |
|
|
|
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan, että äidinmaidonkorvikkeen tulisi jäljitellä äidinmaidon ravintoainekoostumusta mahdollisimman tarkasti. Näin ollen äidinmaidossa ja äidinmaidonkorvikkeessa ei pitäisi ravitsemuksellisesti olla suuria eroja. Äidinmaidonkorvikkeiden koostumuksesta on myös säädetty laissa.
Äidinmaidon koostumukseen vaikuttaa äidin ruokavalio. Terveyskirjastossa julkaistun artikkelin mukaan äidinmaidossa on kuitenkin luonnostaan monia, lapsen vastustuskykyä tukevia aineita, jotka voivat suojata esimerkiksi tulehdussairauksilta. Lisäksi artikkelissa mainitaan, että imetyksellä on paitsi ravitsemuksellisia myös psykologisia etuja, kuten äidin ja lapsen välisen kiintymyssuhteen kehittyminen.
Lähteet:
https://... |
| Todennäköisesti Etelä-amerikkalainen kirjailija, jonka kirjassa on mielisairaala, jonne joutuvat lähes kaikki kyläläiset. Kuka on kirjailija ja mikä kirja? |
308 |
|
|
|
Kyseessä on hyvin todennäköisesti brasilialainen kirjailija Machado de Assis ja hänen novellinsa Mielitautilääkäri. Se löytyy Sammakon vuonna 2014 julkaisemasta novellikokoelmasta Kuolematon ja muita novelleja. Novellikokoelma on saatavilla Vaski-kirjastoista. |
| Kenen traaginen runo alkaa: "löi veitsen rintaani seisomaan ja vavisten juoksi pois" ? |
398 |
|
|
|
Kyseessä on Yrjö Jylhän runo Haavoitettu, joka on julkaistu Ruoskanjäljet-nimisessä kokoelmassa vuonna 1926. Runo löytyy myös esimerkiksi kokoomateoksesta Suomen runotar 1. Saatavuuden näet tästä linkistä: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.132887
Jos runon alkusäe on muistissa, runoa voi kokeilla hakea Vaski-tietokannasta sen perusteella. Monien runoteosten kuvailutietoihin lisätään runojen ensimmäinen säe etsintää helpottamaan.
|
| Kirja Jätti Janhusesta, joka söi tiilikattoja |
318 |
|
|
|
Jätti Janhunen -kuvakirjan kirjoittaja ja piirtäjä on Olle Snismarck. Kirja on ilmestynyt Pellefantti-sarjassa ja sen on kustantanut Kustannus Oy Williams 1970-luvulla. Kirjan tiedot löytyivät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta (https://lastenkirjainstituutti.fi/)
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=55724&PROFILESET=SNK2&DATABASE=6&DEPARTMENT=0&SORT=3&MAX=50&FMX=&FILETYPE=HTML&LOCATIONID=10,1,9
Tässä vielä tiivistelmä kirjan sisällöstä:
Jättiläinen nimeltään Janhunen asuu nimettömässä maassa, jossa parhainta herkkua sen mielestä ovat talojen tiilikatot. Ihmisiä harmittaa, koska sadesäällä ilman suojaavaa kattoa he vilustuvat. Maahan... |
| Persiankielisten kirjojen lahjoittaminen kirjastolle |
408 |
|
|
|
Voit tuoda lahjoitettavat kirjat esimerkiksi Turun pääkirjastolle, mikäli kyseessä on vain muutama kirja. Emme kuitenkaan takaa, että otamme kirjat automaattisesti kirjaston kokoelmaan. Arvioimme ensin kirjojen kunnon sekä niiden sopivuuden kirjaston kokoelmaan. Lahjoittaessasi voit itse ilmoittaa, mitä haluat kirjoille tehtävän, jos emme ota niitä kokoelmaan. Joitakin teoksia meillä saattaa esimerkiksi olla jo riittävästi hyllyssä.
Jos haluat lahjoittaa suuren erän kirjoja, otamme mielellämme ensin vastaan listan lahjoitettavista kirjoista.Tällä tavalla voimme jo etukäteen arvioida, sopivatko lahjoitettavat kirjat sisältönsä puolesta kirjaston kokoelmaan. |
| Millä fonteilla voisi simuloida kirjan "The Book of the Knight Zifar" alkuajan painoksia? |
209 |
|
|
|
Livro del cavallero Cifar on kirjoitettu arvioiden mukaan vuoden 1300 tienoilla. Kirjan vanhimmat säilyneet kopiot, joita varmaankin tarkoitat, ovat 1400-luvulta. Tunnetuin lienee Pariisin kansalliskirjaston hallussa oleva käsikirjoitus.
Vapaamuotoista käsinkirjoitusta voidaan simuloida fonteilla vain hyvin rajallisesti johtuen fonttien välttämättömästä säännönmukaisuudesta. Etenkin keskiaikaista kirjoitusta on vaikeaa jäljitellä, koska kirjoitus on ollut nykyistä koristeellisempaa, ja vanhat kirjoitusvälineet ovat levittäneet mustetta epäsäännöllisesti.
Pariisin käsikirjoitusta katsoen voin kuitenkin tehdä pari ehdotusta. Fontit ”Dorovar Carolus”, ”Offenbach Chancery” ja ”DeiGratia” voisivat tulla kyseeseen.
Sekä ilmaisia että... |
| Kuinka aktiivisia Suomessa esiintyvät käärmeet, varsinkin kyyt, ovat öisin? |
5901 |
|
|
|
Suomesta löytyy kolme käärmelajia: kyy, rantakäärme ja kangaskäärme.
Vaihtolämpöisinä ne ovat riippuvaisia auringon lämmöstä ja siksi suosivat päiväsaikaa. Lämpötila vaikuttaa käärmeiden liikkumiskykyyn, mikä on saalistaessa oleellista. Auringossa lämmittelystä käärmeet pitävätkin erityisen paljon. Elinympäristössään ne kaipaavat lämmittelypaikkojen lisäksi kuitenkin myös piilopaikkoja, joita ne käyttävät mm. yöpymiseen.
Yleisesti ottaen käärmeet ovat siis päiväaktiivisia.
Eteläisessä Suomessa kyiden tiedetään kuitenkin liikkuvan myös hämärän aikaan, kenties lämpimämpien öiden takia. Ei siis ole mahdotonta törmätä kyyhyn kesäyössä.
Sama näyttäisi pätevän myös rantakäärmeisiin. Tietokirjailija ja valokuvaaja Antti... |
| Mistä sukunimi Pöllönen on saanut alkunsa? |
1201 |
|
|
|
Sukunimeä Pöllönen on tavattu koko savokarjalaiselta alueelta. Se on vaihdellut siellä erityisesti nimien Pöllänen ja Pölönen kanssa. Länsi-Suomessa on käytetty runsaasti talon- ja lisänimeä Pöllö, joka voi jossain tapauksissa olla lyhentymä nen- loppuisesta sukunimesta. Pöllä ja Pöllö -nimien taustalla saattaa olla Pekka-nimen kansankielinen rinnakkaisasu Pelle. Nimen yhdistyminen lintuun ja tyhmää ihmistä tarkoittavaan pöllö-sanaan, on mahdollisesti vaikuttanut nimen yleistymiseen, ja myös vähenemiseen, koska 1900-luvun alussa nimeä on vaihdettu toisiin sukunimiin.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet |
| Ilahtuisin suuresti jos voisitte suositella sota-ajan kotirintamalle sijoittuvia kirjoja, joita on saatavana äänikirjana. Viimeksi olen kuunnellut Enni… |
580 |
|
|
|
Hei,
suosittelisin seuraavia äänikirjoja, jotka löytyvät Vaski-kirjastojen kokoelmista: Eeva Kilpi: Talvisodan aika JA Jatkosodan aika, Inka Nousiainen: Kirkkaat päivä ja ilta. Viime sotien kotirintaman elämästä on kirjoitettu paljon romaaneja ja muistelmia, mutta äänikirjoina niitä löytyy vähän. C-kasettimuodossa löytyy vielä Sisko Istanmäen Niin paljon parempi mies sekä Mauri Paasilinnan Sotamorsian ja Korpivaellus. Radioteatterilta löytyy myös dramatisoitu versio Laila Hietamiehen Hylätyt talot, autiot pihat -romaanista. Se on Turun pääkirjaston kokoelmissa.
Vaski-kirjastojen kokoelmissa on luentosarja Sotaan ja rauhaan, missä käsitellään myös kotirintaman historiaa.
Jos tarve äänikirjoille liittyy esimerkiksi näkökyvyn tai... |
| Mihin kirja palautetaan kun kirjasto remontin johdosta kiinni! |
231 |
|
|
|
Turussa lainat voi palauttaa lähimpään mahdolliseen kirjastoon tai kirjastoautoon, joka käy myös suljettuina olevien kirjastojen alueilla. Kirjastoauton pysähdyspaikat ja aikataulut näet täältä:
https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/kirjastoautot |
| Kenen nimipäivä Italiassa on 23.7. ? |
420 |
|
|
|
Tuoilloin nimipäivää näyttäisivät viettävän Apollinare, Vanna, Brigida sekä Romola.
Lähteet:
https://www.oroscopodioggiedomani.it/santi_giorni_dell_anno/santi-di-lu…
https://www.paginainizio.com/nomi/onomastici.php
|
| Kysyisin suomalaisten lukuharrastuksesta. Paljonko suomalaiset lukevat nykyään? (Esimerkiksi montako kirjaa keskimäärin suomalaiset lukevat vuodessa?) Onko… |
501 |
|
|
|
Tilastokeskuksen Vapaa-ajan osallistuminen -tilastojen mukaan vuonna 2017 13 prosenttia 10 vuotta täyttäneistä suomalaisista ilmoitti lukeneensa vähintään 10 kirjaa viimeisen puolen vuoden aikana. Vuonna 1981 vastaavaa ilmoitti vielä joka kolmas vastaaja, eli kirjojen lukeminen on vähentynyt. Suosituinta lukeminen on 10–14-vuotiaiden keskuudessa ja yleensä naiset lukevat enemmän kuin miehet.
Voit tutustua tarkemmin näihin tilastoihin Tilastokeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.stat.fi/til/vpa/2017/03/vpa_2017_03_2019-04-25_kat_001_fi.html
Suomalaisten lukuharrastusta edistetään esim. kouluissa ja kirjastoissa monin projektein. Osaan näistä voit tutustua mm. Lukukeskuksen sivuilla osoitteessa: https://lukukeskus.fi... |
| Haluaisin tutkia yhteiskuntakritiikkiä suomalaisessa kaunokirjallisuudessa. Mitä teoksia suosittelette, eniten minua kiinnostaa perinteiset klassikot? |
579 |
|
|
|
Perinteisistä klassikoista suosittelen tutustumaan Minna Canthin tuotantoon. Canth käsitteli tuotannossaan yhteiskunnallisia kysymyksiä, erityisesti naisten ja köyhien asemaan liittyviä ongelmia, ja asetti ne kriittiseen tarkasteluun. Näytelmässään Työmiehen vaimo (1885) Canth toi esille mm. sen, miten tasa-arvon puute avioliitossa pohjautuu ajan miestä suosivaan avioliittolakiin.
Väinö Linnan Pohjantähti-trilogia (Täällä Pohjantähden alla 1-3) yhdistää yhden suvun elämän 1880-luvulta 1950-luvulle suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin. Trilogia kuvaa ajanjakson yhteiskunnallisia oloja pienviljelijän näkökulmasta.
Pentti Haanpää kritisoi Noitaympyrä-teoksessaan (1931) kuinka teollisuus hyödyntää ja riistää metsiä luonnosta... |
| Käytettiinkö kameleita sotaratsuna? |
589 |
|
|
|
Kameleita on käytetty hevosten tavoin sotaratsuina. Erityisesti aavikkoisilla alueilla kameli on ollut hevosta soveltuvampi vaihtoehto.
Kirjassa "1001 Battles That Changed the Course of History" (Grant, 2011) kerrotaan vuonna 853 eaa. käydystä Qarqarin taistelusta, johon liittyy vanhin tunnettu maininta kameliratsuväen käytöstä. Taistelussa olivat vastakkain assyrialaiset ja syyrialaiset. Syyrialaisten joukoissa kerrotaan taistelleen 1000 dromedaareilla ratsastanutta arabisoturia.
Kirja kertoo myös Lyydian ja Persian valtakuntien välisestä Sardisin taistelusta vuonna 546 eaa. Persialaiset hyödynsivät kameleita, joiden erikoista ulkonäköä ja hajua lyydialaisten ratsuväen hevoset pelkäsivät. Tämä auttoi persialaiset... |
| Olisiko Viipurin kaduista olemassa luetteloa, josta näkyisi vanha suomalainen ja nykyinen nimi? |
1604 |
|
|
|
Viipurista on saatavilla vanhoja karttoja, joissa näkyy esimerkiksi 1930-luvun kadut ja paikat. Ne ovat usein kuitenkin vain suomeksi. Kansalliskirjaston sivuilta löytyy digitoituna vuoden 1929 osoitekalenteri ja liikehakemisto, josta löytyvät kaupungin yli 18-vuotiaat asukkaat sekä heidän osoitteensa ja ammattinsa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1262789?page=1 . Uudempia versioita löytyy vapaakappalekirjastoista.
Viipurin pitäjäseura voisi osata kertoa enemmän kaupungin kadunnimistä tai mistä etsimänne luettelo voisi löytyä.
http://www.viipurinpitaja.net/
VirtuaaliViipuri-sivustosta voi myös olla apua. Sivustolle on koottu vanhoja karttoja, joissa näkyy vanhojen suomalaisten kadunnimien lisäksi... |
| Onko tietoa periytyykö aikuisen puhetyyli lapselle eli siis puhuuko lapsi samalla tavalla kun lapsen äiti tai isä? |
432 |
|
|
|
Vanhempien puhetyyli voi vaikuttaa lapsen puhetapaan, jos lapsi omaksuu joitakin heidän käyttämiään sanoja tai sanontoja osaksi omaa puhettaan. Lapsen puhetyyliin vaikuttavat kuitenkin myös muu ympäristö, kuten televisio-ohjelmat ja hänen lukemansa kirjat, sekä muiden hänen lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden puhetyyli. Tutkimuksissa on myös huomattu, että koulutustausta ja yhteiskuntaluokka heijastuvat yksilön puheeseen.
Lähde:
Yule, George: The study of language (5th edition, 2014) |
| Voisitteko suositella romaaneita tai elämäkertoja, joissa käsitellään lapsettomuutta? |
521 |
|
|
|
Esimerkiksi näissä kirjoissa käsitellään lapsettomuutta. Mukana on sekä tietokirjallisuutta että romaaneja.
Tietokirjat ja muistelmat:
Hakkarainen, Anna-Kaisa: Ihmeet tapahtuvat muille: lapsettomuuspäiväkirja
Joensuu, Kirsti (toim.): Kun syli on tyhjä: kokemuksia lapsettomuudesta
Korpiola, Lilly: Pitkä tie äidiksi
Parviainen, Hanna (toim.): Ei kenenkään äiti: kertomuksia lapsettomuudesta
Saario, Pirre: Haikara lentää ohi
Romaanit:
Hannah, Kristin: Rakkauden tähden
Ivey, Eowyn: Lumilapsi
Koulumies, Terhi: Vauvaa vailla
Rusko, Maria: Äidit
Ulitskaja, Ljudmila: Medeia ja hänen lapsensa |
| Millä suomenkielisen Wikipedian artikkelilla on eniten muokkauksia? |
230 |
|
|
|
Pienen kaivelun jälkeen onnistuin löytämään suomenkielisten artikkelien muokkaustilastot, mutta vain vuoteen 2018 asti. Tämän sivun lopusta löytyy tietoja artikkelin muokkausmääristä: https://stats.wikimedia.org/EN/TablesWikipediaFI.htm#distribution
Suomenkielisen Wikipedian muokatuin artikkeli vuosien 2003-2018 välillä vaikuttaisi olevan Wikipediaa käsittelevä artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia
Wikipedia ei tällä hetkellä tilastoi artikkelien muokkausmääriä ainakaan suomenkielisten artikkelien kohdalla. Tässä linkkejä muihin tilastoihin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Tilastot
https://stats.wikimedia.org/EN/SummaryFI.htm
|
| Törmäsin tähän virkkeeseen Harry Potteria lukiessani: "Häijyn näköiset naamarit toljottivat seiniltä, myyntitiskillä lojui lajitelma ihmisen luita ja katosta… |
188 |
|
|
|
Mielenkiintoinen kysymys! Käsittääkseni oikea muoto olisi juurikin ”joitain”, sillä kyseessä on monikko. Puhekielessä asia olisi eri, kuten jo itse totesitkin. Tässä yhteydessä luulisin, että kyseessä on painovirhe, joka on jäänyt huomaamatta.
Pronominien joku ja jokin käytöstä voi lukea lisää Kielikellon ja Kielitoimiston sivuilta:
https://www.kielikello.fi/-/joku-ja-jokin
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pronominit/ohje/540 |
| Mikä on nimen Junes etymologia? Sitä esiintyy ainakin pohjoisessa talonnimenä sekä etunimenä nykyisin. |
958 |
|
|
|
Junes on luultavasti johdettu sanasta June, joka tarkoittaa englanniksi kesäkuuta. June (latinaksi Iunius) taas luultavasti tulee roomalaisten rakkaudenjumalan Junon nimestä. Kesäkuu (latinaksi Junonius) on nimetty Junon mukaan, sillä sitä pidettiin hyvänä ajankohtana avioliiton solmimiseen.
Lähteet:
https://www.dictionary.com/e/june/
https://en.wikipedia.org/wiki/June#Etymology_and_history
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juno
http://kirlah-kielet.blogspot.com/2007/11/vieraskieliset-kuukaudet.html |
Kysy kirjastonhoitajalta