| Haluaisin nuotit Syksyn muistoja-valssiin ja tekstin |
113 |
|
|
|
"Syksyn muistoja" -valssi sisältyy nuottiin Helenius, Kalevi: "Ka-Ta-Vi-Le : nykyhetken tanssimusiikkia. 1" ([Suomen harmonikansoittajain liitto], 1967). Laulu alkaa: "On tuo aika nyt tullut mieleeni mun". Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Kalevi Helenius. Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. |
| Millä nimellä kutsutaan nykyisen Turkin alueella olleen Rumin sulttaanikunnan asukkaita? Englanninkielisillä sivustoilla heistä käytetään vain nimitystä "Rum",… |
58 |
|
|
|
Tutkimastani Turkki-kirjallisuudesta en löytänyt "roomalaisten eli Rumin maan" nimestä johdettua suomenkielistä nimitystä alueen asukkaille. Paavo Hohti puhuu Bysantti : tuhat draaman vuotta kirjassaan "Rum-sultanaatista", mikä kaiketi riittäisi perusteeksi nimittää sen väestöä "rumilaisiksi". Toisaalta, sen vanhan Rumelia-nimen perusteella voisi yhtä lailla ajatella mahdolliseksi kutsua heitä "rumelialaisiksi", mutta – kuten sanottu – aluetta käsittelevässä kirjallisuudessa ei vastaani tullut sen paremmin rumilaisia kuin rumelialaisiakaan eikä ylipäänsä minkäänlaista muutakaan omaa nimeä "Rumin maan" nykyisille asukkaille.Kirjallisuutta: Paavo Hohti, Bysantti : tuhat draaman vuotta Tom Kankkonen, Turkki : Eurooppaa... |
| Etsin yhtä artikkelia (?). Sen aiheena oli erilaiset ystävyydet ja siinä mainittiin elämäntilanneystävät. |
56 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt kovin selkeää vastausta tähän kysymykseen. Tässä joitakin aiheeseen liittyviä artikkeleita:Elisa Kallunki: "Ystävystyminen on muutakin kuin sattumaa – tällaisia ovat ystävyyssuhteet tutkimusten mukaan". YLEn verkkosivut: https://yle.fi/a/74-20017597Paula Koski: "Miksi aikuisten ystävyys väljähtää? Ongelma tiivistyy ystävyyden kulminaatiopisteeseen, kertoo psykologi". Anna-lehden verkkosivut: https://anna.fi/ihmiset/suhteet/miksi-aikuisten-ystavyys-valjahtaa-onge…Marika Paaso: "Ystävyys on mieletön munkki - yksikin riittää, jos se on hyvä". YLEn verkkosivut: https://yle.fi/a/3-7423075Saga Sinisalo: "Entisessä elämässä". Helsingin Sanomat, 26.7.2025 Kirjallisuutta aiheeesta:Mirja Hämäläinen: Ystävyys (Kosmos,... |
| Missä Eeva-Liisa Mannerin runossa on kohta: ”tavoittain aikaa kuin lintua lennostaan/ vaikka aika on pudonnut lennostaan/ kalastain unia virtaan hukkuneita…” |
53 |
|
|
|
Säkeet ovat Mannerin varhaistuotannosta, hänen toisen runokokoelmansa Kuin tuuli tai pilvi (1949) runosta Legenda, sen kolmannesta säkeistöstä: " -- tavoittaa aikaa kuin lintua lennostaan / – vaikk' aika on pudonnut lennostaan – / kalastaa unia virtaan hukkuneita, / -- " |
| Kuvakirja, jossa jänis pelkää omaa varjoaan. Kannessa kuva pienestä jäniksestä ja suuresta varjokuvasta. Unohtanut mikä kirja, löytyyköhän vastaus näillä… |
72 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Philippa Leathersin Hui, sanoi Pikku kani?Hui, sanoi Pikku kani | Kirjasampo |
| Yritän löytää lapsena minulle luettua kirjaa. Muistelisin kannessa/kirjassa olleen jotain kärpässienipäisiä peikkoja tai menninkäisiä. |
60 |
|
|
|
Kyseessä on todennäköisesti Elsa Beskowin kuvakirja Tonttulan lapset, jonka ruotsinkielinen alkuteos ilmestyi vuonna 1910. Suomeksi kirjasta on julkaistu useita painoksia, ensimmäinen vuonna 1924 ja tuorein vuonna 1995. Kansikuva on nähtävillä esim. Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9512047489. Göteborgin yliopiston sivuilta on mahdollista ladata pdf-muodossa koko alkukielinen teos: https://gupea.ub.gu.se/handle/2077/79501. |
| Suomalaisen akateemisen elämän kummallisuuksiin kuului 1960-1980-luvuilla vaikuttanut luennoitsija, joka muistaakseni oli Helsingin yliopiston tai Teknillisen… |
91 |
|
|
|
Kyseessä lienee ortotopologian dosentti Aapo Heikkilä, joka vaikutti Oulun yliopistossa 1960-luvulta 1990-luvulle ja piti luentoja itse keksimästään tieteenhaarasta muissakin kotimaisissa yliopistoissa, esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella. Hän ei kuitenkaan koskaan ollut yliopiston kirjoilla oleva opiskelija tai työntekijä. Itse keksimänsä tieteen dosentti mittasi tonttujen päitä yliopiston siivouskomerossa – nyt hänestä on tekeillä elokuva | YleKirjallisuutta: Ola Heikkinen, Ortotopologi Aapo Heikkilä : varjotutkija ja tähtihistorioitsija |
| Mistä nuottikirjasta löytäisin nuotin kappaleeseen: Come Waltz With Me. Esittää mm. Demis Roussos. Kappale esiintyy elokuvassa: Eyes Wide Shut. Käsittääkseni… |
95 |
|
|
|
Näin on. Sävelmä on Dmitri Šostakovitšin sarjasta nro 2 kamariorkesterille (tai pienelle orkesterille), sen osasta 7, jonka nimi on ”Vals II”. Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan sanoituksen tekijä on tuntematon. Sellaista nuottia, jossa myös sanat olisivat mukana, en löytänyt kirjastojen tietokannoista, mutta laulun sanat löytyvät verkosta esimerkiksi haulla: ”come waltz with me” lyrics.Sävelmästä löytyy monenlaisia sovituksia eri instrumenteille ja kokoonpanoille. Voit etsiä niitä esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi) käyttämällä teoksen yhtenäistettyä nimekettä. Kirjastojen luetteloissa taidemusiikin sävellyksistä käytetään yhtenäistettyjä nimekkeitä, mikä tarkoittaa, että tietystä teoksesta käytetään... |
| Mistä Hermann Hessen runosta on ulkoministeri Elina Valtosen X.ssä siteeraama runo: Ruusunlehdet leijaavat, jostain kaukaa kantautuu malvansoitto. Sitten… |
110 |
|
|
|
Valtosen sitaatin kahden ensimmäisen säkeistön lähde on Hessen runo Abschied, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Velhagen u. Klasings Monatsheftessä vuonna 1908. 1911 se oli mukana Hessen runokokoelmassa Unterwegs. Suomeksi runoa ei vaikuta käännetyn. Hessen Huilunsoittaja-suomennosvalikoiman sisältöä analysoinut Aarre Heino huomauttaakin, että sen painotus on selvästi Hessen myöhäisessä runotuotannossa (Huilunsoittaja – Hessen runoja suomalaisille, teoksessa Myytit ja runon arki).Suomenkielisen sitaatin ensimmäinen säkeistö jättää pois ja sekoittaa säkeitä niin, että lopputulos on hiukan absurdi. Hessen runossa malvoilla ei soiteta – ne vain seisovat kuihtuneina puutarhapolun varrella ("Verblühte Malven stehen / den Gartenweg entlang").... |
| Mistä on alunperin tullut sanonta helmasynti? Tarkoittanee saman virheen tekemistä toistuvasti. Olisiko kysymyksessä vääränlainen suomennos, kuten… |
418 |
|
|
|
Helmasynti, Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'tavallisin, suurin heikkous, pahe'. on pikemminkin korrekti kuin vääränlainen suomennos. Ruotsiksi vastaava sana on 'skötesynd', ja 'sköte' merkitsee (kuvaannollista) helmaa, syliä ("äidin helma").helmasynti - Kielitoimiston sanakirja helma - Kielitoimiston sanakirja |
| Mistä löytyisi tietoja Aaltosen kenkätehtaan rakennuttamasta as. oy Akolinnasta? |
79 |
|
|
|
Kuluvana vuonna on ilmestynyt Aku Aittokallion kirja Tehtaan talossa : Emil Aaltosen perintö Tampereen Tammelan kaupunginosan asuntorakentamisessa ja asumiskulttuurissa, joka käsittelee Akolinnaa sekä Pikilinnaa ja Pitsnoukkaa. Kirjaa on tilattu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaan ja siihen voi jo jättää varauksen. |
| Saisiko selville, minkälaiset sanat on suomeksi kappaleessa Frutti di mare, joka on operetista Yö Venetsiassa? |
61 |
|
|
|
Johann Strauss nuoremman säveltämää operettia "Eine Nacht in Venedig" eli "Yö Venetsiassa" on esitetty suomeksi ainakin vuonna 1930 Reino Hirvisepän suomentamana ja vuonna 1954 Yrjö Kostermaan suomentamana ja ilmeisesti myös vuonna 2013 Lohjalla. Suomenkielistä librettoa en löytänyt, mutta Riikka Hakola on levyttänyt "Frutti di mare" -osan suomeksi. Suomennos on Yrjö Kostermaan. Tämä esitys sisältyy cd-levylle "Operetin lumoa" (OperArt, 2013; OperArt ART001). Voit tarkistaa äänitteen saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta. Lähteitä:Encore : Suomen kansallisoopperan ja -baletin esitystietokanta:https://encore.opera.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fiLohjan Yö Venetsiassa -esityksen esite:https://bin.yhdistysavain.fi/1573151/... |
| Kansakoulun lasten ohjelmistoksi tarkoitetussa vihkosessa oli noin vuonna 1958 runonäytelmä, kuvaelma ammateista. Roolit olivat: leipuri, opettaja,lääkäri,… |
50 |
|
|
|
Vuorolausunnan "Ammattileikki" on kirjoittanut Aino Öljymäki. Se sisältyy hänen kirjaansa "Iloa ja juhlaa. [1], esitystehtäviä koulun pienimmille" (WSOY, 1949; 3. painos 1957). Ammatit ovat leipuri, maamies, seppä, suutari, opettaja, lääkäri ja autonkuljettaja. Loppusäkeistöt lausuvat kaikki yhdessä. Esitys päättyy: "Omaakin onneas', yhteistä myös edistää taidolla tehty työs'." |
| Onko tutkimuskirjallisuutta siitä, miksi Tamperetta ei pommitettu jatkosodan aikana? Entä onko johonkin teokseen koottu huhuja ja tarinoita, joita on keksitty… |
110 |
|
|
|
Tästä aiheesta ei tutkimuskirjallisuutta vastaani tullut. Jatkosodassa Suomea ylipäänsä pommitettiin huomattavasti vähemmän kuin talvisodan aikana. Sodan alkuvaiheessa 25.6.–1.7.1941 koettiin 39 lentotukikohtaan kohdistettu pommitushyökkäys; Tamperetta lähin kohde oli Nokia, jonne kohdistui heti 25. päivänä kahdeksan viholliskoneen hyökkäys. Seuraavat Neuvostoliiton kaukopommitusilmavoimien merkittävät Suomeen kohdistuneet pommitukset olivat hyökkäykset Helsinkiin 6.–7.2., 16.–17.2. ja 26.–27.2.1944.Syitä talvi- ja jatkosodan pommituksien eroavaisuuksiin pitänee hakea tarkastelemalla sodan kokonaiskuvaa. Jatkosodan aikana Neuvostoliiton ilmavoimia sitoivat kesällä 1941 käynnistyneet vihollisuudet Saksan kanssa toisin kuin talvisodan aikana... |
| Viru hotellissa on KGB-museo ylimmässä kerroksessa. Muistelisin, että tuo ei ole alkuperäinen paikka, vaan vakoiluhuone oli alunperin "välikerroksissa"? |
124 |
|
|
|
Neuvostoaikana hotellivieraiden salakuuntelua johdettiin rakennuksen hissittömässä kattokerroksessa (23. kerroksessa) sijainneesta salaisesta huoneesta, jossa nykyinen KGB-museo sijaitsee.Lähde: Kaja Kunnas, Hotelli Viru paljasti korvansa : Neuvostoliiton pelätty turvallisuuspoliisi KGB lähti Virosta kaksikymmentä vuotta sitten : viime viikolla Hotelli Viru avasi museon kerrokseen, josta KGB johti hotellivieraiden salakuuntelua. – Helsingin Sanomat 21.1.2011 |
| Olen jossain nähnyt liikuntaleikin marjojen (ehkä mustikan) poimimisesta. Olen selaillut Kirsti Koivulan kirjoja läpi mutta en ole löytänyt. Muistaakohan… |
70 |
|
|
|
Ainakin Kirsti Koivulan kirjassa "Hetki leikille : lasten ohjaajan virikekirja" (Programmes KK, 2002, s. 12-13) on ohje piirileikkiin "Marjametsässä". Leikin suunnittelijaksi on merkitty Henna Ijäs.Muita laululeikkejä marjanpoiminnasta:Marjalaulu nuotissa Ystäväni musiikki (WSOY, 1985; marjoista lauletaan ja keskustellaan)Marjamatka kotimetsään nuotissa Tuulenpojan tarinoita : laululeikkejä (Suomen pyhäkouluyhdistys, 1969)Marjassa kirjassa Lönnbohm, Olga: Laululeikkejä. 1. vihko (U. W. Telén, 1903; WSOY, 1934, 3. painos), sama leikki myös J. N. Lahtisen ja Siiri Lampénin toimittamassa Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjassa (Valistus, 1927)Poimi marjat punaiset nuotissa Othman-Sundell, Margareta: Aurinkoista aamua = Go' morron, sa... |
| Etsin runoja, jotka kävisivät otsakkeen Onko tämä huumoria? alle. |
69 |
|
|
|
Seuraavista teoksista voisi löytyä tarkoitukseen sopivia runoja.Jaakola, Pirkko: Helmasyntejä (Sammakko, 2025)Nieminen, Jani: Meren poika, joen poika (Like, 2014)Mansbach, Adam: Nyt vittu nukkumaan (Into, 2012) + muut teoksetSalama, Hannu: Hyvästi, kirvesvarsi! (Otava, 2016)Wallensköld, Viggo: Opettavaisia runoja lapsille (Siltala, 2024) |
| Voisitteko suositella romaaneja, joissa on käytetään (runsaasti) vesistöihin liittyviä sanastoja? |
52 |
|
|
|
Tässä vinkkejä romaaneista, joihin kannattaa tutustua.Järvelä, Jari: Veden painoJerome, Jerome K.: Kolme miestä veneessäKari, Salli: Vedestä ja surustaKytömäki, Anni: KivitaskuLunde, Maja: SininenNiemi, Mikael: Veden viemää |
| Kuinka monta miljoonaa ihmistä japani tappoi toisessa maailmansodassa? 20 miljoonaa? |
170 |
|
|
|
Japanilaisten toisen maailmansodan aikana surmaamien ihmisten määrän arviointia hankaloittaa se, että Japanin sotaisat ja väkivaltaiset laajenemispyrkimykset Aasiassa ja Tyynenmeren alueella alkoivat jo ennen vuotta 1939, ja aiheeseen liittyvä tutkimus käsittelee yleensä vuosia 1927–45 yhtenä kokonaisuutena. "Japanin holokaustiksi" kutsutun brutaalin tappamisen uhrien määrän on tavallisimmin arvioitu liikkuvan välillä 22–40 miljoonaa, mutta tätä tuntuvasti suurempiakin lukuja on esitetty.Erinomaisia lähdeteoksia aiheesta ovat esimerkiksi Bryan Mark Riggin Japan's holocaust : history of imperial Japan's mass murder and rape during World War II (Simon & Schuster, 2024) ja Armando Angin The brutal holocaust : Japan's World War II... |
| Missä Kalle Päätalon Iijokisarjan kirjassa Kalle ajaa soraa Itäpään keisarin hevosella viitostien työmaalla? |
77 |
|
|
|
"Valtatie n:o 5 työntyy Selkoseen" Iijoki-sarjan neljännessä kirjassa Täysi tuntiraha. Tiemestari ei kelpuuta "noin pientä poikaa", kun Herkko ja Kalle käyvät pyrkimässä töihin kirjan toisessa luvussa. Myöhemmin yhdeksännen luvun jaksossa Keisarin hevosmies Kalle sitten pääsee maantietyömaalle ajamaan Ahoniemen isännän ("Itäpään Keisarin") hevosta. |
Kysy kirjastonhoitajalta