"Historianopetusta vähennetään kouluissa, eikä sitä enää vaadita ylioppilastutkinnossa." Yle tv1, Itse asiassa kuultuna Erkki Tuomioja. Milloin viimeksi…

Historia ei koskaan ole ollut kaikille pakollinen osa ylioppilastutkintoa. Vuonna 1919 säädettiin pakollisiksi viisi koetta: äidinkielen koe, toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe sekä uutena kokeena reaalikoe. 1940-luvulla järjestetyissä erityisissä sotilasylioppilaskirjoituksissa pakollisia kokeita oli vain kolme: äidinkielen koe, vieraan kielen koe ja joko matematiikan koe tai reaalikoe. Vuonna 1947 annetussa asetuksessa valinta matematiikan ja reaalikokeen välillä vakinaistettiin, ja pakollisten kokeiden määrä putosi neljään.

Pakollisessa reaalikokeessa historia ja yhteiskuntaoppi oli laajin aineryhmä (kahdeksan kysymystä, keväästä 1937 yhdeksän), mutta koe oli täysin mahdollista suorittaa vastaamatta yhteenkään historian kysymykseen. Uskonnossa, kirkkohistoriassa ja filosofiassa kysymyksiä oli neljä (keväästä 1933 viisi), fysiikassa ja kemiassa viisi (keväästä 1924 vain neljä, keväästä 1932 kuusi), eläin-, kasvi- ja maantieteen kysymyksiä oli viisi (keväästä 1923 neljä ja keväästä 1932 kuusi), ja vuonna 1927 mukaan tulleita kansantalouden tehtäviä oli kaksi. Alkuun kokelaan oli mahdollista vastata kaikkiin koekysymyksiin, vaikka lautakunta kehottikin kiinnittämään huomiota pikemminkin vastausten laatuun kuin lukumäärään. Myöhemmin vastausten määrä rajattiin kymmeneen.

Lähteet: 
Mervi & Pekka Kaarninen, Sivistyksen portti : ylioppilastutkinnon historia 
Ylioppilastutkinnon historia | Ylioppilastutkintolautakunta