| Mistä sadusta mahtaa olla kysymys, juoni menee suunnilleen näin: kuningas halusi olla onnellinen ja ajatteli, että jos hän löytäisi onnellisen miehen, niin hän… |
1286 |
|
|
|
Kertomus onnellisen miehen paidasta on alunperin kansantarina. Se sisältyy yhteen venäläiskirjailija Leo Tolstoin kouluja varten laatimista lukemistoista, jotka sisälsivät mukaelmia eri maiden kansansaduista. Suomeen tarina on kulkeutunut mitä todennäköisimmin juuri Tolstoin ja maassamme hänen ajatuksiaan tunnetuksi tehneen Arvid Järnefeltin kautta, joka otti sen mukaan toimittamaansa kirjaan Lukemisen ja kirjoittamisen alkuopetus (Otava, 1905). Järnefelt ei tosin kirjassaan Tolstoita mainitse, mutta hänen Kuningas ja paita -versionsa perustuu selvästi samaan alkutekstiin kuin vuonna 1908 Jokamiehen ja joka naisen viikkolehdessä Tolstoin nimissä julkaistu samanniminen tarina.
Jokamiehen ja joka naisen viikkolehden Kuningas ja paita löytyy... |
| Jäljitän taas kirjaa, jonka olen lukenut vuosikymmeniä sitten, eikä ole muistikuvaa sen paremmin tekijästä kuin teoksen nimestäkään. Lienen lukenut tämän 1970… |
893 |
|
|
|
Kysymyksessä esitetystä kuvauksesta tulee ensimmäisenä mieleen Milan Kunderan romaani Žert, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1974 nimellä Tšekkiläinen pila. Kirjan vuonna 2003 julkaistun laitoksen nimi on alkuteoksen mukaisesti yksinkertaisesti Pila.
|
| Kuulin pienenä 60-luvulla sadun, jossa joku tanssi niin hurjasti, että muuttui voiksi. Mielikuvien reunoilla häilyy ajatus tiikeristä. En ole varma kuuluuko se… |
1151 |
|
|
|
Muistikuva tiikeristä on aivan oikea. Helen Bannermanin kirjoittamassa sadussa Musta pikku Sambo joukko tiikereitä tanssii piiriä palmun ympärillä niin nopeasti, että ne sulavat ja palmun juurelle jää vain lätäkkö voita.
Suomeksi Bannermanin satu löytyy esimerkiksi kahdeksanosaisen Satumaailma-sarjan ensimmäisestä kirjasta Peukaloputti (Otava, 1963).
|
| Varaston kätköistä löytyi kolme Heidi -kirjaa. 2. Talvi vuoristossa 3.Heidi saapuu Frankfurtiin 4. Frankfurtin päiviä 5. osa on ilmeisesti nimeltään Paluu… |
1479 |
|
|
|
Semic julkaisi vuosina 1979-80 kuusi Johanna Spyrin Heidi-kirjoista tehtyyn TV-sarjaan perustuvaa 50-sivuista kuvitettua vihkosta:
1. Heidi tapaa isoisänsä
2. Talvi vuoristossa
3. Heidi saapuu Frankfurtiin
4. Frankfurtin päiviä
5. Paluu isoisän luo
6. Clara käy kylässä
Semicin Heidi-kirjasten mahdollisia tekijöitä ei käyttämissäni lähteissä mainittu - todennäköisesti siksi, ettei niitä ole julkaisuissa mainittu. Verkkoantikvariaateissa näitä näytään kaupattavan ilman tekijätietoja, joten tämän enempää vihjeitä en vihkosten jäljittämiseksi valitettavasti pysty antamaan.
|
| Muistelen, että joskus on julkaistu kirja joka on kuin auton korjausopas mutta käsittelee miehen terveyttä. Olisiko ollut nimeltään esim. Miehen huoltokirja,… |
528 |
|
|
|
Kysymyksessä saattaa olla Ian Banksin kirja Miehen tekniikka (kustantaja Alfmaer, ilmestynyt 2003, 112 s.).
SALOMO-tietokannan mukaan kirjaa on Halikon, Salon ja Särkisalon kirjastoissa, Saaristokirjastojen tietokannan mukaan se on Paraisten kaupunginkirjaston kokoelmissa.
|
| Etsin Oklahoma-musikaalin suomennosta kappaleesta I can't say no. Kappaleen on ilmeisesti suomentanut Esko Elstelä? |
924 |
|
|
|
Richard Rodgersin Oklahoma!-musikaalin suomenkielinen libretto (näytelmämoniste, Työväen Näyttämöiden Liitto, 1973, 95 s.) löytyy Teatterikorkeakoulun kirjastosta. Suomenkielisen tekstin on tehnyt Esko Elstelä. Myös laulun "I can't say no" suomennos sisältyy tähän librettoon, jonka voit tilata kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
|
| Onko totta, että Souvarien kappaleen "Kylmän kukkia" sanat kertovat ainakin jollain tasolla lapsen kuolemasta ja/tai lapsen menettämisestä? |
11539 |
|
|
|
”Kylmän kukkia” –laulun on säveltänyt kittiläläinen Leo Siirtola (http://populappi.rovaniemi.fi/artists/view/759) ja sanoittanut hänen vaimonsa Leena Siirtola.
”Kylmän kukkia” –laulun sävel syntyi vuonna 1976 ja sanat muutamaa viikkoa myöhemmin alkuvuodesta 1977. Uusi kansanmusiikki -lehden haastattelussa Leo Siirtola kertoo laulun synnystä näin: ”Kaksi osaa olin tehnyt, mutta tunsin, että kolmaskin siinä pitää olla. Pyörin sängyssä yökaudet, kunnes se lopulta syntyi. Olin niin onnellinen, kun se oli valmis.”
Samassa haastattelussa Leena Siirtolan sanoituksista kerrotaan näin: ”Kun sanoitukset lähtevät sisäisistä mielikuvista, tulee niistä luonnostaan monitulkintaisia. Niiden selittäminen on kuitenkin yleensä keinotekoista. Usein... |
| Mistä löydän runon, josta muistan katkelmat: sitä ahkerata lasta, pyykkiä ei sade kasta, auringossa kirkkahassa Pirkon pyykki kuivumassa... herttaiset on tässä… |
1702 |
|
|
|
Runon nimi on Pirkon pyykkipäivä ja sen on kirjoittanut Immi Hellén. Runo alkaa: "Tätä ihanata päivää!". "Sitä ahkerata lasta" -säe aloittaa toisen säkeistön. Runo löytyy Urho Somerkiven ja J. F. Palménin kirjasta Lasten neljäs lukukirja (Otava, 1960).
|
| Etsin lastenkirjaa 1940- tai 1950-luvulta. Siinä on mm. tekstit: Goljatti on iso katti, torilta sen osti Matti. Sillä meidän Goljatilla karva on kuin… |
1683 |
|
|
|
Kyseessä on Laura Latvalan kirjoittama ja Helga Sjöstedtin kuvittama Pikku-Marjan eläinkirja, joka ilmestyi vuonna 1947. Kirjasta on otettu uusi painos viimeksi vuonna 2011, joten sitä on saatavilla sekä kirjastoista että kirjakaupoista.
|
| On olemassa kirja, jossa on matemaattisia kaavoja arjen ongelmatilanteiden ratkaisuun. Esimerkiksi, kannattaako viikonloppuna lähteä kavereiden kanssa kaljalle… |
796 |
|
|
|
Kaivattu kirja lienee Garth Sundemin Insinöörin logiikka (Nemo, 2007): "Insinöörin logiikka esittelee mullistavan laskentatavan, jolla hämmentävät, usein ristiriitaiset asiat voidaan pelkistää selkeiksi yhtälöiksi. Enää ei tarvitse pohdiskella, voisiko töistä lintsata, tai miettiä, pitäisikö mennä lääkäriin."
Kirjassa on 50 uraan ja työhön, seurusteluun ja tunne-elämään sekä arkipäivään ja terveyteen liittyvää yhtälöä, joiden avulla jokaiseen ongelmaan voidaan laskea "yksi, varmasti oikea vastaus".
|
| Arvo Ylppö oli aikuisena ilmeisesti melko pienikokoinen. Minkä kokoinen hän oli? |
2061 |
|
|
|
Kansallisgalleria : suuret suomalaiset -kirjasarjan Ylppö-artikkeli ilmoittaa Arvo Ylpön aikuisiän pituudeksi 154 cm.
Aihetta on käsitelty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aikaisemminkin: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=447af8b9-a94…
|
| Olen kuullut kirjasta josta on ilmeisesti puhutaan lihavan naisen juttua oli tänä aamulla Ylessä |
731 |
|
|
|
Keskustelua herättänyt kirja ylipainosta on Pekka Hiltusen romaani Iso. Se oli Aamun kirja Ylen Aamu-tv:ssä tänään 17.10.
|
| Kenen kappaleessa lauletaan, että harvan dorkan nimi on Morgan? |
1031 |
|
|
|
Olisikohan tässä kenties kyse niin sanotusti väärin kuulluista laulun sanoista? Siinä määrin kaivattu katkelma muistuttaa Organ-yhtyeen samannimisen kappaleen tekstiä, jossa sanotaan "Argon-orkan nimi on Organ". Dorkista lauletaan sekä edeltävässä että seuraavassa säkeessä.
|
| Kirjallisuuden opetuksessa kaanonlistausta on käytetty suomenruotsalaisen lukion opetussuunnitelmassa. Millainen on tuo suomenruotsalaisen lukion kaanonlistaus? |
670 |
|
|
|
Suomenruotsalaisen lukion kirjalista on julkaistu vuoden 1977 opetussuunnitelmassa. Siinä lueteltiin suositeltavat maailmankirjallisuuden, pohjoismaisen ja suomenruotsalaisen kirjallisuuden teokset. Luettelossa mainittiin seuraavat teokset:
1.Maailmankirjallisuus
Platon: Faidon, Valtio
Vuorisaarna
Darwin: Lajien alkuperä
Montesquie: Lakien henki
Voltaire: Candide
Rousseau: Emile
Freud: Unien tulkinta
Beecher-Stowe: Setä Tuomon tupa
Marx: Kommunistinen manifesti
Gogol: Reviisori
Turgenev: Metsämiehen muistelmia
Orwell: Vuonna 1984
Swift: Gulliverin retket
de Beauvoir: Toinen sukupuoli
Solzenitsyn: Ivan Denisovitshin päivä
Anne Frankin päiväkirja
Angela Davisin omaelämäkerta
2. Pohjoismainen kirjallisuus
Strindberg: Uusi valtakunta
Ibsen:... |
| Minkä vuoden tilanne on Virtain kohdalla ollut noin monimutkainen kuin kopiomani lehtileike kertoo. Leikkeessä on päiväys, mutta ei vuosilukua. Ennen vuotta… |
914 |
|
|
|
Lehtileike on vuodelta 1966.
Virtolaisten hullunmylly -otsikolla Kansan lehden etusivulla julkaistussa pikku-uutisessa referoidaan Pirkanmaan maakuntaliiton hallituksen puheenjohtajan Risto Tainion kevätmaakuntapäivien avauspuhetta, jossa käsiteltiin aluejaotuksen nurinkurisuutta.
|
| Mikä reaktio on kahvin ja maidon suhteen ilmiö, kun maito juoksettuu ja kun maito on melkein vanhaa? Olen kokeillut "melkein vanhalla maidolla, että kun… |
6618 |
|
|
|
Maidon juoksettumiseen eli maidon kaseiinien saostumiseen vaikuttavia tekijöitä on useita. Jos kuumennusaika on riittävän pitkä tai lämpötila korkea, jo pelkkä lämmön vaikutus saostaa kaseiinin. Tavanomainenkin kuumennus saa aikaan juoksettumisen, jos samanaikaisesti on vaikuttamassa muita reaktiota edistäviä tekijöitä, kuten maidon hapantuminen. Myös kahvin (ja teen) sisältämät flavonoidit lisäävät juoksettumistaipumusta. Niiden ja happamuuden yhteisvaikutus ilmenee lisättäessä kuumaan kahviin lievästi hapantunutta maitoa tai kermaa.
Yksikään tutkimistani lähteistä ei valitettavasti tarjonnut selitystä sille, miksi lievästi hapan maito ei juoksetu, jos kahvi lisätään maitoon eikä päinvastoin. Ehkä happamuuden maidossa aikaansaama... |
| Mitä tarkoittaa sukunimi Tervonen. |
1009 |
|
|
|
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat kirjassaan Sukunimet (Otava, 2000), että jo 1600-luvulla käytössä ollut Tervonen-nimi on voinut alun perin kiteytyä vaikkapa tervanpolttajalle annetusta Terva-alkuisesta liikanimestä. Myös Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) sijoittaa Tervosen niiden nimien joukkoon, jotka on johdettu ammattinimitysten ryhmään kuuluvista sanoista, eli terva ja tervanpoltto ovat Tervosen taustalla myös Nissilän mielestä.
|
| Kansakoulun ekalla luokalla -58 lausuin runon: "Näin suutari Kalle lyö anturat alle, hän kenkiä hakkaa naulaa ja lakkaa ...." |
1117 |
|
|
|
Suutari-Kallesta kertova runo on alunperin italialainen lastenruno. Suomeksi se on ilmestynyt Suutarinlaulu-nimisenä ainakin Martti Haavion, Aale Tynnin ja A. Hinkkasen laatimassa Kultaisessa aapisessa, jonka ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1956.
|
| Kysyn mistä löytäisin sotaveteraaneihin liittyviä runoja? |
3495 |
|
|
|
Sopivia aiheeseen liittyviä runoja voi etsiä esim. seuraavista runokokoelmista.
Juntunen, Pauli: Sota on suruista tehty : runoja talvi- ja jatkosodasta (Karpalokirja 2011)
Jylhä, Yrjö: Kiirastuli (Otava 1941, useita painoksia)
Kotimaani : itsenäinen Suomi runouden kuvastimessa (WSOY 1992)
Kupiainen, Unto: Sotarunot (Pellervo 1955)
Pessi, Tauno: Veteraanin muistoja (Eläkeliiton Satakunnan piiri, 1995)
Sata runoa rintamalta : rintamasotilaiden omia runoja sotavuosien varrelta (Kirjapaja 1990)
Suomi synnyinmaani : runoja Suomesta, suomalaisista ja sodasta (WSOY 1999)
Mikäli tarkoitukseen sopivat laulunsanat, niitä löytyy kokoelmasta Sotaveteraanien perinnelaulut (Suomen mieskuoroliitto 2005).
|
| Etsin iskelmän nimeä,valssi. Ehkä esittäjä Erkki Junkkarinen . Laulu alkaa,. Muistan kun soudimme illoin järvellä tyynellä niin . Meille laskeva aurinko… |
1531 |
|
|
|
Valssin nimi on Muistoja hiilloksella. Sen on säveltänyt Yrjö Saarnio ja sanoittanut Solja Tuuli (eli Sauvo Puhtila). Sen ovat levyttäneet Erkki Junkkarinen ja Torsti Untamo (eli Torsti Untamo Hellström).
|