| Parissa Lee Childin kirjassa kuvaillaan Jack Reacherin päätelmiä siitä, miksi amerikkalaiset ilmoittautuvat armeijaan vapaaehtoisesti. Eräässä kirjassa on… |
136 |
|
|
|
Ainakin kirjan Tappaja kolmannessa luvussa Reacher listaa armeijaan liittyviä ihmisiä ja heidän motiivejaan:
"Armeijaan liittyy neljänlaisia ihmisiä", hän sanoi. "Ensiksikin minun kaltaisiani sukunsa sotilasperinteiden vaalijoita; toiseksi patriootteja, jotka ovat innokkaita palvelemaan maataan; kolmanneksi ihmisiä, jotka vain tarvitsevat työtä: ja neljänneksi ihmisiä, jotka tahtovat tappaa muita ihmisiä." (s. 83, suomentanut Tero Kuittinen) |
| Mista sukunimi Hakulinen on tullut |
327 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hakulinen on yksi niistä sukunimistämme, jotka pohjautuvat muinaisskandinaaviseen nimeen Haakon. Nykyisin Haakonin pohjalta kehittyneet sukunimet jakautuvat alueellisesti suurin piirtein niin, että Hakula on pääasiassa lounaissuomalainen, Hakuli kaakkoissuomalainen, Hakulinen savolainen ja karjalainen, Haakana karjalainen ja Hookana pohjalainen. |
| Mihin vuoteen tai mille vuosikymmenelle sijoittuu piirrossarja Kippurahännän kertomuksia? |
167 |
|
|
|
Marcel Aymén kirjat Delphinestä ja Marinettesta, joihin Kippurahännän kertomuksia perustuu, ilmestyivät vuosina 1934–46. Vuonna 1940 ilmestynyt Le mouton sisältää vaivihkaisen viittauksen sotaan, joten lienee sallittua olettaa, että kirjat sijoittuvat suurin piirtein kirjoittamisajankohtaansa. Vastaani ei tullut viitteitä siitä, että meillä televisioitua piirrossarjaa olisi ajantasaistettu tai modernisoitu, joten kaiketikin myös piirrossarjan tapahtumien voisi arvella ajoittuvan 30- ja 40-lukujen vaihteen tienoille. Piirrossarjan visuaalinen toteutus pohjautuu kirjoista 80- ja 90-luvulla otettuihin Claudine ja Robert Sabatierin kuvittamiin uusintapainoksiin.
Planète Jeunesse - Les Contes du Chat Perché (1994) (planete-jeunesse.com) |
| Mikä on syy siihen, että Rautatie-romaanissa Matti ei suostu kuuntelemaan, mitä Liisa on kuullut pappilassa? Liisa on kuullut monia asioita, joita Matti ei… |
234 |
|
|
|
Rafael Koskimies nostaa Rautatie-analyysissaan Matin välinpitämättömyyden syyksi "miehisen ylemmyydentunnon": "Matti hieman kiukuttelee itsekseen ja arvaa Liisan menneen vuorollaan rautatiestä uutta kuulemaan. Niin laita onkin. Liisa saapuu ja Matti on olevinaan välinpitämätön, vaikka näkee, että vaimo on aivan täyteen syötetty uutta tietoa rautatiestä. Seuraa mainio kohta, missä Matti näyttelee – miehisen ylemmyytensä tunnossa – välinpitämätöntä. Aina Liisan alkaessa puhua rautatiestä, hän lopettaa yrityksen alkuun tokaisten, ettei halunnut kuunnella valheita. Onkohan muka koko rautatietä olemassakaan?"
Juhani Ahon huumoria tutkinut Unto Kupiainen on samoilla linjoilla huomauttaessaan, että Matti suhtautuu yleensä hieman... |
| Mikä on pikkuaikuinen? |
1396 |
|
|
|
Pikkuaikuinen lienee sama asia, jota Kielitoimiston sanakirjassa kuvataan sanalla pikkuvanha: puheiltaan tai käyttäytymiseltään ikäisekseen liian kehittyneeltä ja järkevältä – huvittavan aikuismaiselta – vaikuttava lapsi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pikkuvanha |
| Asiakas kyseli vanhaa kauhukirjaa, jossa tyttö muuttaa uuteen kotiin joen varrelle. Joessa tai lähellä asuu kummitus, joka lopussa yrittää hukuttaa tytön… |
233 |
|
|
|
Vähän tämän tapainen on Carolyn Sloanin Uhka vedessä (Karisto, 1991). Se tosin tapahtuu järven rannalla, eikä kirjan alussa kylään muuttanut tyttö ole henkilöistä se, joka loppuhuipentumassa joutuu järvessä asuvan hirviön lonkeroihin. |
| Tulin katsoneeksi dokumenttifilmin pätkiä Amerikan yhdysvalloista toisen maailman sodan jälkeen. Miten sodan jälkeen nuorisolla Amerikassa olikaan noin… |
334 |
|
|
|
Sodanjälkeistä ajanjaksoa 1945–65 Yhdysvalloissa on luonnehdittu "huikean taloudellisen kasvun vuosiksi". Sota vaikutti 1930-luvun lamavuosien jälkeen Yhdysvaltain talouteen elvyttävästi. Sodan aiheuttama kysyntä antoi talouselämälle vauhtia ja sotaa seuranneet vuodetkin olivat nopean taloudellisen kasvun aikaa. Välittömästi toisen maailmansodan jälkeen amerikkalaisten tulot olivat korkeammat kuin yhdenkään toisen valtion asukkaiden.
Dwight D. Eisenhowerin presidenttikaudella (1953–61) Yhdysvaltojen hallitus koostui pääasiassa liikemiestaustaisista ministereistä, jotka painottivat talouspolitiikassa vahvaa julkista taloutta ja hyvää palkkakehitystä. Eisenhowerin Amerikassa julkisen sektorin vaikutus maan talouselämään tuntui läpi koko... |
| Onko jokin historiallinen selitys sille, että suomessa on appelsiini nimi eri hedelmälle kuin englannin apple eli omena? |
1085 |
|
|
|
Omena on esiintynyt suomen kirjakielessä Agricolasta alkaen. Sanan alkuperä on epäselvä. Appelsiini on tullut käyttöön suomalaisena sanana vasta 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Se on lainattu varhaisruotsin sanasta ap(p)elsin, joka puolestaan on lainaa alasaksasta tai hollannista. Näissä kielissä appelsina on alkuaan yhdyssana, joka sisältää omenaa merkitsevän sanan appel ja Kiinaan viittaavan sanan sina. Sananmukaisesti appelsiini on siis "Kiinan omena". Appelsiineja alettiin tuoda Kiinasta Eurooppaan 1400-luvulla, ja tärkeiksi tuontisatamiksi muodostuivat Amsterdam ja Hampuri.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Taas kerran Halusin tiedustella onko kirjailija Vilho Raudan kuinka paljon hänen Juhani Paksujalka kirjasarjan tapahtumat oikeasti totta ja millainen… |
240 |
|
|
|
Viljo Raudan trilogia Kultainen leijona, Vaasain sormus ja Herttuan miekkamiehet vaikuttaa sangen tyypilliseltä historialliselta seikkailuromaanilta, joka todellisten historiallisten tapahtumien kehykseen sijoittaa fiktiivisiä henkilöitä ja näiden edesottamuksia enimmäkseen historian sallimissa rajoissa.
Arvostelevassa kirjaluettelossa vuonna 1943 trilogian Eero Salola kommentoi trilogian avausosaa seuraavasti: "Tapaukset liittyvät Kustaa Vaasan poikien aikoihin. Taustana ovat tutut historialliset tapaukset, joiden puitteissa tekijä pakinanomaisesti piirtelee henkilökuviansa. Tälläkin kertaa Raudan onnistuu vetää sattuvia ja mieleenpainuvia yksityispiirteitä. Mutta viimeistelyn puute nyt kuten usein ennenkin jättää loppuvaikutelman... |
| Onko kirjailija Antoine de Saint-Exupéryn katoamisesta jotain kirjallisuutta? Muistan hämärästi nähneeni joskus tällaisen kirjan kirjastossa, mutta en silloin… |
207 |
|
|
|
Muistelemasi kirja lienee Claas Triebelin ja Lino von Gartzenin Pikku prinssin viimeinen lento : mitä tapahtui Antoine de Saint-Exupérylle 31.7.1944 (Minerva, 2010). |
| Mikä on virallinen määritelmä sanalle "vähemmistö"? |
1417 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan vähemmistö on yksinkertaisesti "määrältään pienempi osa jostakin ryhmästä". Vähemmistö määrittyy siis yksinomaan määrällisin kriteerein – laadullisia tai muitakaan lisävaatimuksia sille ei esitetä. Kätisyydestä puhuttaessa vasenkätiset ovat vähemmistö oikeakätisiin verrattuna – heitä on vain noin 10% väestöstä. Rohkenisinpa olla myös jokseenkin varma siitä, että monista vasenkätisistä heidän vasenkätisyytensä vaikuttaa huomattavasti elämään paljolti oikeakätisten ehdoilla muotoutuneessa maailmassa.
Kielitoimiston määritelmä kelpuuttaa myös homoseksuaalit vähemmistöksi: seksuaalisilla vähemmistöillä (tai seksuaalivähemmistöillä) tarkoitetaan "muita kuin heteroseksuaalisia".
https://www.... |
| Kuka on laulaja ja mikä kappaleen nimi? Eräs vanha huumori-laulu joka imitoi Piippolan vaaria, laulettiin pääosin englanniksi mutta välissä oli suomenkielisiä… |
699 |
|
|
|
Muisteltu Piippolan vaari -mukaelma on amerikansuomalaisen Bobby Aron Donald Maki. Englanninkielisen alkuperäisesityksen Old McDonaldista on tullut Donald Maki tekstiä fingelskaksi muokattaessa.
Bobby Aro - Donald Maki Song - YouTube
Bobby Aro – Kapakka In The Kaupunki (1979, Vinyl) - Discogs |
| Kenen runo tämä onkaan… ” naiset kantoivat puutarhatuolit ulos … ja pian pois… niin lyhyt oli kesä” - tämä lause on varmuudella. Onko Gösta Ågrenin, Lars… |
280 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä kenties Lars Huldénin alun perin Sommardikter-kokoelmassa 2005 ilmestynyt runo, joka suomeksi tulkittuna alkaa säkeellä "Lyhyt on Pohjanmaan kesä". Siinä kesän yhtenä päivänä tultua kannetaan pöytä ja tuolit ulos nurmikolle ja illalla takaisin vajaan, "koska näytti siltä, että saattaisi tulla sade". Pöytä ja tuolit jäävät sisään odottamaan seuraavaa kesää. Pentti Saaritsan suomennos löytyy Huldén-valikoimasta Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä. |
| Kuinka monta prosenttia maailman väestöstä seuraa jääkiekon mm-kisoja? |
995 |
|
|
|
Vuoden 2019 jääkiekon maailmanmestaruuskisojen televisiolähetysten maailmanlaajuiseksi kumulatiiviseksi katsojamääräksi ilmoitettiin noin 1,6 miljardia. Tämä tarkoittaa sitä, että näin moni ihminen seurasi ainakin yhtä kisalähetystä niin kauan että tilastoivan tahon (X Media Sports Consulting GmbH) katselun kriteerit täyttyivät. Maapallon väkiluku vuonna 2019 oli noin 7,74 miljardia, eli X Media Sports Consultingin lukujen perusteella kisat tavoittivat peräti 20% maailman väestöstä. Valitettavasti en onnistunut löytämään otteluiden keskimääräistä katsojalukua tai loppuottelun katsojamäärää, jotka olisivat antaneet kisoja seuranneiden määrän arviointiin kumulatiivisen katsojamäärän rinnalle tarvittavaa perspektiiviä.
Vertailun vuoksi... |
| 10-vuotiaalle luettavaa maailmansotien ajasta |
197 |
|
|
|
Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Brunow-Ruola, Marjo: Terveisin Neiti ja Clara
Kertomus tyttöjen ystävyydestä 1940-luvulla.
Larmola, Maija: Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista, Monosukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista, Jenkkikassi ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Arkielämää ja lapsuutta 1920-50-luvuilla.
Levine, Karen: Hanan matkalaukku
Tosipohjainen, lapsille suunnattu tarina lasten kohtaloista holokaustin aikaan.
Moilanen, Paula: Keinuhevonen
1920-luvulla valmistetun keinuhevosen tarina vie vuoden 1945 kautta nykypäivään asti.
Morpurgo, Michael: Sotahevonen (alk. War horse)
Hevosen silmin kerrottu tarina ensimmäisestä maailmasodasta, rohkeudesta ja ystävyydestä.
Raustela, Lasse: Taivaansavut-sarja... |
| Muistan lainanneeni joskus vuonna 2022 suurin piirtein niihin aikoihin suomeksi käännetyn kirjan. Genre varmaankin scifi, sijoittuu tulevaisuuteen ja siinä… |
242 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Marc-Uwe Klingin QualityLand?
QualityLand | Kirjasampo |
| Mikä runo alkaa "Hän korkokengillä kepsuttaa, häntä hupsuttaa ja hepsuttaa..." Kenen runo on ja miten se jatkuu? Mistä runon voi löytää? |
338 |
|
|
|
Korkokengillä kepsuttaa Kaupungin ryökkinä Larin-Kyöstin Suursaaressa kesällä 1920 runoilemassa "kuvauksessa, kuinka hän astuu laivasta saarikylään". Kaupungin ryökkinä julkaistiin alun perin Larin-Kyöstin kokoelmassa Meren äärillä (1921). Myöhemmin julkaistuista Larin-Kyösti-valikoimista runon sisältää ainakin Terttu Pajunen-Kivekkään kokoama Lausujan runoja (1948). Kaupungin ryökkinä kepsuttaa myös 1900-luvun alun suomalaisen kaunokirjallisuuden humoristista puolta esittelevässä antologiassa Hymyjen kirja.
Runossa on kaikkiaan kahdeksan säkeistöä. Ensisäkeistö kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Hän korkokengillä kepsuttaa, / häntä hupsuttaa ja hepsuttaa, / käy, kurkkaa kenokauloin / ja kureliivipauloin." |
| Yritän jäljittää suomalaista nuorille suunnattu romaania, jossa päähenkilö temmataan taianomaisesti kesken Kreetan loman saaren minolaiseen historiaan… |
183 |
|
|
|
Jäljitetty kirja on Liisa Hännikäisen Terhin kreikkalainen kesä (Otava, 1990).
"Meressä on vaalea läiskä, joka liikkuu kohti Terhiä. Aalloista nousee suuri valkea härkä lämmittelemään tytön viereen kivelle. Pian Terhi huomaa olevansa matkalla menneisyyteen, kuningas Minoksen valtakunnan suuriin härkäjuhliin ja tanssiaisiin. – Härkähyppääjäksi valitulla on edessään hengenvaarallinen tehtävä. Miten Terhi selviytyisi ylivoimaisesn vaikealta tuntuvasta tanssista? Ja miten kävisi lopulta valkeitten härkien? – Äidin ja Terhin lomasta Kreetalla tulee ikimuistettava." |
| Viikonloppuna olimme hautajaisissa ja myöhemmin puntaroimme ystävien kanssa että mikä mahtaa olla "monimutkaisin" virsi? Miten tyypillisesti musiikin… |
377 |
|
|
|
Selailemalla virsikirjaa, jossa ovat myös virsien nuotit, löytyy runsaasti esimerkkejä virsistä, joissa on tahtilajin vaihdoksia, esim. virsi 36 ja 37 (2/2 ja 3/2), 45 ja 89b (5/4 ja 4/4), 97, 100 ja 117 (2/4 ja ¾), 149 (5/4 ja 2/4), 161 (2/2 ja 3/2), 166 (4/4 ja ¾), 177 (9/8 ja 7/8), 207 (2/4 ja ¾). Yhdistettyjä tahtilajiosoituksia on runsaasti suomalaisissa koraalitoisinnoissa. Yksi esimerkki ”mutkikkaasta” virrestä voisi olla unkarilaisen Gábor Trajtlerin säveltämä virsi 177 ”Jeesus on paimen, hän kanssamme käy”.
Joistakin virsistä tahtiviivat on jätetty pois, esim. virsistä 41, 43, 163, 933. Joissakin virsissä on erikoisia tahtilajeja, esim. virressä 48 (5/4) ja 85 (6/4). Virressä 87 kuoro ja seurakunta vuorottelevat eikä tahtiviivoja... |
| Phyllis A. Whitneyn kirjojen juonet |
216 |
|
|
|
Monista Phyllis A. Whitneyn suomennetuista teoksista löytyy lyhyet juonikuvaukset Kirjasampo-sivustolta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175928459436. Niiden avulla voisi kenties arvioida, kiinnostaako kirjan aihepiiri.
Vanhemmista tekijöistä Netta Muskettin tai Sidney Sheldonin kirjat voisivat olla kokeilemisen arvoisia. Uudemmista kirjailijoista taas Lucinda Rileyn, Nora Robertsin tai Sandra Brownin tuotannosta voisi löytyä sopivaa luettavaa. |
Kysy kirjastonhoitajalta