Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7179 osumaa haulle. Näytetään tulokset 5401–5420.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miksi ihmisellä ei ole sellaista tiettyä kiima-aikaa tai paritteluaikaa niinkuin ainakin useimmilla eläimillä on? Eläimillähän on yleensä aina tietyt kiima… 6955 Ihmiselläkin hedelmöittyminen on mahdollista vain naisen kuukautiskierron ovulaatiovaiheessa eli munasolun irtoamisen aikaan. Toisin kuin monilla muilla nisäkäslajeilla, ihmisellä tähän ei liity mitään selviä ulkoisia merkkejä. Tosin viimeaikaisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että myös ihmisellä hajuaistilla on asiassa selvä, vaikkakin tiedostamaton rooli: ovulaatiovaiheessa nainen tuoksuu miesten mielestä paremmalta. Ihmisen sukupuolinen aktiivisuus ei kuitenkaan vaihtele kovin selkeästi kuukautiskierron mukaan. Tämän arvellaan liittyvän vaiheeseen, jossa ihminen lajina kehittyi, aivojen koko kasvoi ja niiden energiantarve lisääntyi. Isompien aivojen ylläpito vaatii ravitsevampaa ruokaa, ja niiden vuoksi ihmislapsi syntyy paljon...
Onko Anni Polvan Tiina-kirjoja käännetty englanniksi? 1243 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen FILIn ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Anni Polvan tuotantoa ei ole käännetty englanniksi. Ainoa tietokannasta löytyvä Polvan käännös on Tiina-sarjan ensimmäinen osa, joka on käännetty japaniksi vuonna 1979 nimellä Ganbare Tiina. Käännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN.
Muistan saaneeni joskus lapsuudessani 1990-luvulla lahjaksi lastenkirjan, joka oli kirjoitettu muistaakseni joskus 1950-1970 luvuilla eli kirja ei ollut enää… 1322 Kyseessä voisi olla Britta-Lisa Joutsenen kirja Kissa soitti ovikelloa. Se on julkaistu Lasten toivekirjasto -sarjassa vuonna 1967 ja siinä on 132 sivua. Juonitiivistelmä kuuluu seuraavasti: "8-vuotias Eki on koulun jälkeen yksin kotona kun puhuva kissa Mii-Au soittaa ovikelloa. Kissa jää asumaan perheeseen, mutta vain lapset ymmärtävät sen puhetta. Mii-Aun seurassa Ekin itseluottamus kasvaa ja hän huomaa osaavansa monia asioita."
Etsin Ralph Waldo Emersonin Experience-esseen lauseen "I know that the world I converse with in the city and in the farms, is not the world I think."… 946 J. A. Hollo on suomentanut kysymyksessä siteeratun Emerson-katkelman seuraavasti: "Minä tiedän ettei se maailma, jonka kanssa olen tekemisissä kaupungissa ja maalla, ole se maailma, jonka ajattelen." (Esseitä, s. 279)
Etsin mytologian käsitteitä, joilla on ehdottoman positiivinen tarkoitus. Midaksen kosketus muuttaa esineitä kullaksi ja Viisasten kivi muuttaa alkuaineita… 2894 Graalin maljaan liittyy uskomus, jonka mukaan siitä nautittu juoma parantaa kaikki taudit ja haavat. Kreikkalaisesta mytologiasta löytyy runsaudensarvi, joka tuottaa loputtomasti ravintoa ja kuvataan usein kierteiseksi, kukkia ja hedelmiä pursuavaksi sarveksi. Vastaavalla tavalla toimii irlantilaisen tarinan Dagdan pata, josta ei koskaan lopu ruoka. Kalevalassa puolestaan kuvataan Sampo, joka jauhaa omistajalleen suolaa, jauhoja ja rahaa. Vanhoissa germaanisissa taruissa Odinilla on maaginen kultasormus Draupnir, joka tuottaa kahdeksan samanlaista sormusta joka päivä. Nuoruudenlähde, jonka vesi nuorentaa juojansa, esiintyy monissa eri myyteissä. Kulta-aika on ilmaus, joka viittaa antiikin historioitsijoilla ihmiskunnan historian...
Minkäniminen 1970-luvun lasten kuvakirja mahtoi olla sellainen, jossa päähenkilö Tiina ei pitänyt ruusukaalista ja tarkasteli sitä lautasellaan… 1093 Etsitty kuvakirja on mitä luultavimmin Marlie Branden Tiina ja kiikari (Tammi, 1973). Siinä Tiina saa Anna-tädiltään lahjaksi kiikarin. Sen läpi Tiina katselee maailmaa ja kääntää kiikaria aina sen mukaan, haluaako nähdä kaiken suurena vai pienenä: " -- pieni pyöreä ja vihreä ruusukaali oli ypöyksin keskellä lautasta. Kun Tiina katseli sitä kiikarin ohuesta päästä, se muuttui suureksi kuin kaalinpää. Niin suurta kaalia Tiina ei tosiaan millään jaksanut syödä. Niinpä hän käänsikin kiikarin toisin päin. Ja nyt tuli ruusukaalista pienen pieni, vain herneen kokoinen ja se liukui kauas pois, niin kauas että Tiina tuskin näki sitä enää ja sitten se kokonaan hävisi..."
Löytyykö nuottia Eero Raittisen lauluun: Tää rakkaudelta näyttää hitto vie 3223 Laulun alkuperäinen nimi on Det börjar verka kärlek, banne mej, ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Peter Himmelstrand. Laulun suomenkielinen nimi on Rakkaudelta näyttää, hitto vie. Laulun nuotti (melodia ja sointumerkit) ja ruotsinkieliset sanat löytyvät esim. nuoteista Vispop 9 ja Våra älskade sånger (Notfabriken, 2009). Suomenkieliset sanat, jotka on tehnyt Saukki, löytyvät laulujen sanoja sisältävästä vihkosesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta, osasta 76 (2 - 1968). Ja internetistäkin suomenkieliset sanat löytyvät, esim. googlaamalla: "rakkaudelta näyttää hitto vie" lyrics.
Sain lapsena äärimmäisen uskonnollissävytteisen lastenkirjan joka sijoittui jonnekin alppien seudulle. Siinä pieni poika rampautui vahingossa ja hänen… 1036 Kaivattu kirja lienee Patricia St Johnin Lumen aarteet. Sen ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi Päivän kustantamana 1966; vuonna 2004 kirjasta julkaistiin uudistettu suomennos. "Annette asuu pikkuveljensä Danin, isänsä ja isoäitinsä kanssa idyllisessä alppikylässä. Idylli särkyy, kun Dani joutuu onnettomuuteen, ja syylliseksi paljastuu naapurin poika Lucien. Annette päättää, ettei ikinä anna anteeksi Lucienille - eikä anna kukaan muukaan, siitä hän pitää huolen! Mutta sitten Lucien yltää urotekoon, joka muuttaa kaiken. Ja vuoren salaperäisellä erakollakin on jotain tekemistä asian suhteen..."
Missä ja milloin jalustimet keksittiin, ja milloin ne otettiin käyttöön Euroopassa. Ainakin Bayeux’n seinävaatteessa sellaiset on. Ne lienevät auttaneet tukena… 2475 Eri lähteistä löytyy kovasti toisistaan eriäviä näkemyksiä jalustimien keksijästä - kunniaa tarjotaan niin kiinalaisille, arabeille, hunneille kuin skyyteillekin. Yleisimmin jalustinten kehittäjinä on pidetty hunneja, joilta kiinalaiset omaksuivat tämän tärkeän uutuuden vuoden 300 eKr tienoilla ja joiden mukana se aikanaan 400-luvun ensimmäisellä puoliskolla kulkeutui Eurooppaankin. Vahvimpia ehdokkaita jalustinten kehittäjiksi lienevät kuitenkin Etelä-Venäjän skyytit. He kehittivät useammasta nahkakerroksesta koostuvan ja mahavyöllä kiinnitettävän satulan, johon tämä tärkeä uusi varuste olennaisena osana kuului. Keksinnön syntyajankohdasta ei ole yhtä suurta erimielisyyttä kuin sen alullepanijasta: jalustimet on otettu käyttöön noin 300-...
Miksi sukututkijaa rajoittaa sadan vuoden sääntö, kun taas kuka tahansa opiskelija voi tutkia minkä ajan kirkonkirjoja hyvänsä? On tylsää, kun etsintä noin… 2993 Kirkkohallitus antoi vuonna 2011 seurakunnille suosituksen, jonka mukaan 100 vuotta nuorempien kirkonkirjojen omatoiminen tutkiminen ei enää ole luvallista. Suositus oli seurausta korkeimman hallinto-oikeuden marraskuussa 2010 antamasta päätöksestä. Osa seurakunnista on tallettanut kirkonkirjojen mikrokorttikopioita maakunta-arkistoihin. Arkistolaitos antaa sukututkijoille edelleen mahdollisuuden tutkia aineistoa erillisellä käyttöluvalla, jota voi hakea myös sukututkimusta varten. Jotkut seurakunnat ovat kuitenkin vetäneet mikrokorttinsa pois arkistoista. Alle 100 vuotta vanhoista kirkonkirjoista on mahdollista saada tietoja seurakunnilta. Tietojen haku on maksullista. Sukututkimus ja kirkonkirjat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon...
Mitä tarkoittaa sukunimeni Kaipila, ja mistä se mahtaa olla peräisin? 1157 Muinaissuomalaista Kaipa-kantaista nimiryhmää tavataan Suomessa Lounais-Suomesta Karjalaan. Sen on oletettu johtuneen kaivata-verbistä ja se on tulkittu ns. toivenimeksi: lapsi, jota on toivottu ja kaivattu, on saanut nimen Kaipia, Kaipio, Kaivattu, Kaivas tms. Nimiryhmän eri muunnoksista on kiteytynyt ja nykyaikaan säilynyt toistakymmentä sukunimeä, esim. Kaipaala, Kaipainen, Kaipala, Kaipanen, Kaipia, Kaipiala, Kaipiainen, Kaipila, Kaipinen, Kaipio, Kaipola ja Kaiponen. Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet
Useissa Etelä-Pohjanmaan talojen perukirjoissa esiintyy sana koppakaari. Mikä kyseinen esine / laite on? 1110 Suomen murteiden sanakirja määrittelee koppakaarin "huutokaupassa viimeiseksi, yhdellä kertaa myytäväksi (sekalaiseksi t. arvottomaksi) tavaraeräksi". Perunkirjassa se merkitsee sekalaista, erikseen luokittelematonta omaisuutta tai varallisuutta.
Kotimaisen dekkarin päähenkilö on yksinäinen mies. Hänellä on kaveri - luultavasti nimismies - jolla on kaksoset Mari ja Sari. Juoni ei erityinen mutta mukana… 1175 Kysymyksen henkilögalleria viittaa vahvasti Matti Rossin salanimellä Olavi Kokko kirjoittamiin dekkareihin, joiden kertojana ja päähenkilönä on entinen päätoimittaja, kirjailija Juuso Rinne. Yksinäinen mies Rinne tosin ei ole, sillä hänen rikoksia ratkaisevaan seurueeseensa kuuluu nimismies Rauno Kettusen ohella myös naisystävä Paula Kiviluoto. Kettusen kaksostytöt Sari ja Mari laulavat innokkaasti isänsä opettamia pohjalaisia kansanlauluja; kysymyksessä mainitut löytyvät järjestyksessä kolmannesta (ja viimeisestä) Rinne-dekkarista Varo valhetta, matkamies.
Mista lyhennys "VL" tulee voittomaali kisan voitosta? 6709 VL tulee sanasta voittolaukaus ja ottelutilastoissa sillä ilmaistaan voittajan ratkaistun voittolaukauskilpailulla.
Anders Jacobssonin ja Sören Olssonin kirjoittamissa Lasse-kirjoissa on kerrottu, että Lassen koko nimi on Kalle Lasse Rudolf Andersson. Muistaakseni kyseisissä… 1042 Lassen joulu -kirjan mukaan Lassen siskojen nimet ovat Anna Kristina Viktoria ja Margareta Isabelle.
Olisiko jostain löydettävissä kertomuksia joskus 1950 -luvulla ja sen jälkeenkin maaseutua kiertävistä elokuvien näyttäjistä joitka järjestivät esityksiä… 941 Kuvaukset kiertelevistä filmien näyttäjistä ovat pääasiassa vuosisadan alkupuolelta tai sota-ajan poikkeusoloista; sodanjälkeisestä kiertuetoiminnasta löytyy etupäässä pikku mainintoja. Monella näytösten järjestäjällä oli käytössään teltta esityksiä varten. Tarvittavan laitteiston virtalähteinä olivat aggregaatit, vesijäähdytteisillä petrolimoottoreilla toimivat liikuteltavat sähkölaitokset. Kiinteiden teatterien rakentaminen vähensi kiertuetoimintaa, mutta pienimuotoinen renessanssi koettiin heti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Kirjallisuutta: Sven Hirn, Kuvat kulkevat : kuvallisten esitysten perinne ja elävien kuvien 12 ensimmäistä vuotta Suomessa Outi Heiskanen, Elohuvia : elokuvateatterien kotimainen kulta-aika Erkki Riimala...
Muistan, että olen kuullut kappaleen "Pojat" (Pojat, miksi kiusaatte...) naiskuoron laulamana. Sovitus oli 3-4-ääninen ja se svengasi kivasti. Mistäköhän… 2081 Päättelen, että etsit tuota tiettyä Pojat-laulun sovitusta nuottina. Täytyisi tietää, kenen sovituksesta oli kysymys, sillä samasta laulusta voi olla useita sovituksia. Kuorot voivat esittää sovituksia, joita ei ole julkaistu painettuina nuotteina. Joku on voinut sovittaa laulun varta vasten tietylle kuorolle. Nuotissa Sulasoi 2 : Viihdyttäviä lauluja naiskuorolle (Sulasol, 2010) on Pojat-laulun sovitus naiskuorolle (SSAA). Nuotissa on muitakin lauluja, ja laulujen sovituksista vastaavat Reijo Kekkonen ja Timo Leskelä. En nyt pysty katsomaan nuotista, kumpi on sovittanut juuri Pojat-laulun. Lukion musiikkikirjassa Kasper, Eira: Amadeus : musiikkimaisemia on Pojat-laulusta kaksiääninen sovitus. Sovittaja on ilmeisesti Juha Töyrylä....
Etsin kirjaa jonka nimeä en muista, saati kirjailijaa. Todennäköisesti kyseessä oli käännöskirja, miehen kirjoittama luultavimmin. Sain sen lainaksi 1980-luvun… 945 Etsitty kirja voisi olla Max Ehrlichin The reincarnation of Peter Proud. Sen ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi vuonna 1976 nimellä Peter Proudin edellinen elämä ja toinen vuonna 1985 nimellä Kuka minä olin?
Mikko Mallikas-kirjojen päähenkilö Mikko elää kahdestaan isänsä kanssa. Missä Mikon äiti on, kun häntä ei ole kirjoissa mukana. Onhan Mikolla täytynyt ainakin… 9283 Mikon äidin puuttuminen Mikko Mallikas -kirjoista on synnyttänyt mielikuvan siitä, että tarinat kertovat yksinhuoltajaperheestä. Tähän on voinut vaikuttaa myös se, että Gunilla Bergström kertoi esikoisteoksessaan Mias pappa flyttar (1971) ensimmäisenä ruotsalaisena kuvakirjailijana avoimesti avioerosta. Bergström oli itsekin kokenut vanhempiensa eron ja hänen lapsuusvuosien kokemustensa on yleisesti ajateltu vaikuttaneen hänen tuotantoonsa. Toisaalta kirjailija on rohkeasti halunnut hylätä kaavamaiset perhemallit ja osoittaa lukijoilleen, että perheen kokoonpano voi olla monenlainen. Bergström on kuitenkin itse painokkaasti kiistänyt sen, että Mikko olisi avioerolapsi: äiti on voinut kuolla tai toisaalta olla vain kauppareissulla....
Öljymäellä tuskissaan Herrani taisteli tietää ajan sen saapuvan kun joutuu kuolemaan Tällaisen laulun sanat ja sävel on hukassa löytyiskö 1166 Lauluvihosta Yhden asian lauluja 1 (toim. Juha Väliaho, Uusi tie, 1975, 3. p.) löytyy Terhi Linja-ahon säveltämän ja sanoittaman laulun Öljymäellä nuotti (melodia, sanat, sointumerkit). Laulu alkaa: "Öljymäellä taistelee Herrani tuskissaan. Tietää ajan sen saapuvan, kun joutuu kuolemaan."