Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7182 osumaa haulle. Näytetään tulokset 5241–5260.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Sota-ajan lauluista ? haastateltavani (93 v.) muisti laulun sanat näin: Kunnaan kukat armaat syksyn halla kaikki vei. Jälkeen jäi vain korret harmaat, niitä… 979 Laulu saattaa olla nimeltään Elon lunnaat. Tämänniminen laulu alkaa: "Kunnahan kukat armaat". Laulun säveltäjäksi on Viola-tietokannassa merkitty T. Ranta ja sanoittajaksi Valto Tynnilä. Viola-tietokanta on Suomen kansallisdiskografia ja nuottien kansallisbibliografia (https://finna.fi). Laulun nuotti (melodia ja sanat) löytyy julkaisusta Viimeisiä levy-säveleitä y.m. 35 (V. Tynnilä, 1936). Tämä nuotti on Kansalliskirjastossa Helsingissä. Viola-tietokannasta ei löytynyt tietoa, että laulu olisi levytetty.
Antti-Jussi Annila vuonna 2008 ilmestyneessä elokuvassa "Sauna" Eerik-niminen mies sanoo venäläiselle sotilaalle, että "Kapteenia harmittaa, kun ei päässyt… 1168 Homoseksuaalisuus-sana on ollut käytössä vasta noin 150 vuoden ajan, joten "homostelusta" puhuminen 1500-luvulla ei tunnu kovin todennäköiseltä. Kaiken kaikkiaan homoseksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä asenteista tämän ajan Suomessa ei ole paljonkaan tietoja saatavissa. Kenties perusteellisimmin suomalaisen sukupuolimoraalin historiaa tutkinut Armas Nieminenkin sivuuttaa aiheen varsin vähin äänin. Hänen huomionsa antavat kuitenkin jonkinlaisen käsityksen asiasta: "Homoseksuaalisuus ja eläimeen sekaantuminen l. sodomia on ankarasti tuomittu kauhistuttavana aistillisuutena ja huoruutena. Raamatussa apostoli Paavali suhtautuu kammolla homoseksuaalisuuteen. Tästä tavasta meillä menneinä aikoina emme ole tavanneet paljon tietoja. -- [K]...
Sakari Pälsin Fallesmannin Arvo tarinoissa esiintyy sana "pikanttipoika", pohdimme sitä vanhuksille pitämässäni lukupiirissä. Google ei tunne sanaa, mutta… 1793 Pikentti, pikenttipoika, pikettipoika, pitenttipoika, pitsentti ja Pälsin pikanttipoika ovat kaikki ruotsin palvelijaa ja käskyläistä merkitsevästä betjänt-sanasta muotoutuneita lainasanoja. Pikanttipoika on siis - aivan niin kuin kysymyksessä arvellaan - apupoika, palveluspoika, juoksupoika, käskyläinen. Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3, [pamata-roska]. Suomalais-ugrilainen seura, 1962
Kaipaisin lukuvinkkiä klassikko-statuksen omaavaan kirjaan. Jo lukemistani olen erityisen tykästynyt seuraaviin: Vuonna 1984, Eläinten vallankumous, Teurastamo… 503 Tässä joitakin ehdotuksia uudemmista ja vanhemmista klassikoista. Asimov, Isaac: Säätiö-trilogia Atwood, Margaret: Orjattaresi Bradbury, Ray: Fahrenheit 451 Brink, André: Valkoinen kuiva kausi Bulgakov, Mihail: Saatana saapuu Moskovaan Gogol, Nikolai: Kuolleet sielut Golding, William: Kärpästen herra Herbert, Frank: Dyyni-sarja Huxley, Aldous: Uljas uusi maailma Hugo, Victor: Kurjat Le Guin, Ursula K.: Pimeyden vasen käsi Steinbeck, John: Vihan hedelmät Saramago, José: Kertomus sokeista, Kertomus näkevistä
Onkohan Langston Hughesin runoja mahdollisesti suomennettu? Etsin suomennosta runolle "Dream deferred". 1018 Langston Hughesin runoja on suomennettu vähänlaisesti. Yksi harvoista Hughes-suomennoksista on juuri A dream deferred, joka löytyy Hannu Tarmion kääntämänä nimellä Harlem antologiasta Maailman runosydän (WSOY, 1998). Langston Hughes -suomennokset Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Minä etsin Jylhän suomennosta seuraavalle Oscar Wilde -katkelmalle: The vilest deeds, like poison weeds Bloom well in prison air; It is only what is good in… 1035 Yrjö Jylhän kääntämänä kysymyksen katkelma Oscar Wilden runosta Balladi Readingin vankilasta kuuluu seuraavasti: Joka konnantyö kuin myrkky syö ja puhtaimmankin likaa, hyvän tähteetkin siellä miehest' on pois ruoskittu tuotapikaa; -- Jylhän suomennos on ilmestynyt ainakin seuraavissa kirjoissa: "Hallitse Britannia!" : englantilaista runoutta. WSOY, 1929 Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. WSOY, 1933 Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta. WSOY, 1954 Tämän runon haluaisin kuulla. Tammi, 1978 Jyrinkoski, Yrjö, Runomuistelmat : ohjelmistoa 20 vuoden ajalta. Weilin+Göös, 1981 Wilde, Oscar, De profundis. Otava, 1997
Kenen ja mikä runo? Minä mahdun, musti, mirri, Vaan äiti, eipä äiti mahdukkaan - ei suuremmaks voi taivaanportti tulla, täytyy pienemmäksi tulla ihmisen. 2497 Etsitty runo on Valto Saran kirjoittama Taivaan portti. Se ilmestyi alunperin Saran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Tämän lisäksi runo on mukana antologiassa Kimalteleva tomu : valikoima suomalaista uskonnollista runoutta (Gummerus, 1962) ja ensimmäisessä Tämän runon haluaisin kuulla -kirjassa (Tammi, 1978).
Etsin 80-luvun puolivälistä(?) kappaletta jossa mies-ääni laulaa "musta joutsen ui, vierelläni vanha nainen siihen rakastui" jotenkin noin mennee sanoitus… 2288 Kappale on nimeltään Musta timantti. Sen on säveltänyt ja sanoittanut Neumann. Sen esittää Aika-niminen yhtye, johon Yleisradion Fono-tietokannan (http://www.fono.fi) mukaan kuuluvat Markku Honkanen, Petri Peltola, Hannu Miettinen, Kyösti Isberg ja Ville Borgersen. Kappale alkaa: "Katson synkkään veteen, jossa musta joutsen ui. Vierelläni vanha nainen siihen rakastui." Kappale on julkaistu äänilevyllä vuonna 1986 (A-puoli, vinyylilevy, 45 rpm, Sonet Polar SOPOX 100). Äänilevyn B-puolella on Katuvalot-niminen kappale. Kappale löytyy myös YouTubesta.
Haluaisin kysyä nimestä Soila. Olen kuullut että se on saamelainen? Eräs nimikirja kertoi että se tarkoittaa revontulen loimua. Onko näin? 2856 Soila, Soile ja Soili ovat rinnakkaisnimiä, joista Soile on ilmeisesti varhaisin. Sitä on käytetty jo 1800-luvulla. Soila-nimeä suositteli kouluneuvos Yrjö Karilas vuonna 1919. Nimen merkitys on epävarma, mutta lähtökohtana saattaa olla "soile, soilu", joka tarkoittaa revontulten loimua. Sanalla on ilmaistu myös auringon säteitä puunrunkojen välissä. Soilua-verbi taas merkitsee veden pinnan ja aaltojen liikettä. Luontoaiheisesta nimestä on siis kyse, mutta ei saamelaisesta. Lähde: Lempiäinen Pentti, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Moikka! Olisin todella kiinnostunut Kaisan 1995 -julkaistusta levystä Tuli, ilma, vesi, maa.. Voisin ostaa sen tai ainakin vähintään lainata, mutta en ollut… 629 Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) mukaan kyseinen CD-levy löytyy ainoastaan Kansalliskirjaston ja Jyväskylän yliopiston kirjaston äänitekokoelmista. Kumpikaan kirjasto ei lainaa ääniteaineistoaan, mutta paikan päällä kuunteleminen onnistuu. Näistä linkeistä saat lisätietoa kyseisten kirjastojen lainauskäytännöistä: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/musiikkik… http://www.jyu.fi/musica/kirjasto/
Olen kuullut joskus runon, joka päättyy sanoihin "on siinä pisara minunkin hunajaa" (ei ehkä tarkka muistikuva). Runo kuvasi mielestäni yhteistyötä, oliisiko… 2550 Etsitty runo voisi olla Ivan Krylovin faabeli Kotka ja mehiläinen. Kirsi Kunnaksen suomentamassa Krylovin faabeleita -valikoimassa tämän runon viimeiset säkeet ovat seuraavanlaiset: "Tiedän kyllä, en saa kunniaa mutta kennoja katsellessani ilon saan: on siellä pisara minunkin hunajaa!"
Mitä kaikkia materiaaleja yms. Auringonvalo haalistaa? (Lähinnä kiinnostaa haalistuuko peltikyltit, missä on käytetty värejä) 1848 Haalistumista aiheuttaa auringosta tuleva ultraviolettisäteily. Värimuutosten kannalta materiaalia ratkaisevampi tekijä ovat käytetyt värit. Kaikki värit eivät ole yhtä herkkiä ultraviolettisäteilylle. Erityisen alttiita hajoamiselle ovat tehdasvalmisteiset orgaaniset molekyylit, joihin monet teollisuusvärit pohjautuvat. Myös loisteputket säteilevät ultravioletin aallonpituusalueella. Taidemuseoissa havahduttiin uhkaavaan vaaraan, kun todettiin, että tauluista oli hävinnyt väriloistoa - tutkijat osoittivat, että syynä olivat juuri loisteputket. Lähde: Leif Wedøe, Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille
Etsin kirjaa, jossa oli lyhyitä filosofisia kertomuksia. Nimi saattoi olla jotain näistä : Ruoho on vihreämpää, ruohonleikkuri... ) Sielä oli ainakin kertomus,… 680 Kyseessä voisi olla teos Miksi ruoho kasvaa? sekä 57 muuta innostavaa ja ajatusta herättävää tarinaa (toim. Klas Hallberg ja Magnus Kull, Bazar 2003). Kuvaus ja kansikuva kustantajan sivuilla: http://www.bazarforlag.fi/asema/miksi-ruoho-kasvaa/5960.
Löytyisikö vanhaa laulua, jossa säkeistö: " Ei vartiossa seiso enää sekään ukko yks, hän paikaltansa lopultakin tuli siirretyks, Jäi Tellervot ja Kaarinat jo… 1588 Laulun sanat löytyvät nimellä "Menneet laulut" laulukirjasta Laulu-Matti, josta on julkaistu useita painoksia. Laulun numero tässä laulukirjassa on 276 (tarkistin vuosien 1945, 1947 ja 1955 painokset). Laulu alkaa: "Kai Rosvo-Roopen annetaan jo olla leskineen." Toinen säkeistö alkaa: "Ei vartiossa seiso enää sekään ukko yks'." "Jäi Tellervot ja Kaarinat" -säe kuuluu ensimmäiseen säkeistöön. Sanoittajan nimeä ei mainita. Sanojen perässä lukee, että laulua esitetään Rosvo-Roopen sävelellä. Rosvo-Roopen nuotti löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 2.
Selvitin sukunimi Malisen alkuperää ja selvisi, että nimi juontuu idästä tulleen profeetta Malafein (myös Mala) nimestä. Mistä saisin tietoa tästä enemmän? 3232 Suomalaisen sukunimistöntutkimuksen perusteos, Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet tietää kertoa, että Malinen-nimen taustalla on kreikan Malakias, heprean Malakia, josta on venäjässä tullut mm. Malafei, Malahij(a) ja Malasko. Näistä nimistä johdetut muodot Mala, Mali, Malo(i), Malahvie, Malakki, Malkki, Malatsu jne. ovat olleet yleisiä Karjalassa. Muita Malafein kautta Malakiakseen palautuvia suomalaisia sukunimiä ovat esimerkiksi Malja, Maljanen ja Malkki.
Haluan tiedustella, minkä hintainen (arvio riittää) oli 1800-luvun loppupuolella varakkaamman väen käyttämä nelipyöräinen hevoskärry hevosineen? 1566 Nelipyöräiset ajelurattaat eli trillat pysyivät varakkaimpia talonpoikaistaloja lukuunottamatta säätyläis- ja kaupunkilaiskulttuurin yksinoikeutena. Hyvän esimerkin niiden hintatasosta antaa Tuuloksen ajokaluteollisuutta ja sen historiaa käsittelevä Lauri Kauppilan kirja, jonka mukaan 1880-90-luvuilla Tuuloksen "rillat" maksoivat 200-225 markkaa ja 1900-luvun alussa 250-300 markkaa. Kaksipyöräisten pinnarattaiden ("turkulaisten" tai "kurikkalaisten") hinta näihin aikoihin oli 140-150 markkaa. Samuli Paulaharjun kurikkalaisia kärrymestareita ja heidän töitään käsittelevän kuvauksen perusteella tämän korkeammalle ei kaksipyöräisten rattaiden hinta kivunnutkaan: "Mutta entiset hyvät hinnat, puolitoistakin sataa markkaa kärryistä, olivat...
Ohjaskelkkailu - harrastajien lukumäärä? Kuinka paljon maailmalla on olympialajiksikin kelpuutetun ohjaskelkkailun harrastajia/kilpailulisenssin omaavia… 1280 Ohjauskelkkailun kansainvälinen lajiliitto International Luge Federation listaa sivuillaan 511 aktiivista kilpailevaa ohjaskelkkailijaa. Mukana luvussa ovat sekä yksilö- että parikelkkailijat ja sekä keino- että luonnonjääradoilla laskevat. Olympialaisissa lasketaan vain keinoradalla. Ensimmäisen kerran ohjaskelkkailu oli mukana Innsbruckin talviolymialaisissa vuonna 1964. (http://www.fil-luge.org/index.php?id=394&L=&spname=&snation=&vergleich=…) Liiton yhteystiedot: http://www.fil-luge.org/index.php?id=377 Wikipedian artikkeli ohjaskelkkailusta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjaskelkkailu
Kenen tämä runo on? "Runoilla ja perunoilla lienee paljon yhteistä: eihän viljavainioilla näitä löydy lyhteistä. Alkunsa ne mistä saikaan?... Kumpainenkin… 1358 Runoista ja perunoista on Juice Leskisen tekstiä kirjasta Räkä ja roiskis (Kirjayhtymä, 1992).
Aaro Hellaakosken runokokoelmassa Nimettömiä lauluja (1918) on runo, joka alkaa sanoilla "Sinne, missä kesä kuluu nopeasti". Tästä runosta on jostain syystä… 2527 Molemmat kysymyksessä lainatut lopetukset ovat Hellaakosken käsialaa. Kun Sinne, missä kesä kuluu nopeasti ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Nimettömiä lauluja (1918), runon viimeinen säkeistö oli samassa muodossa kuin kysymyksessä siteerattu Project Gutenbergin versio. Vuonna 1947 julkaistiin runoilijan itsensä siihenastisesta lyyrisestä tuotannostaan valikoima kokoomateos Runot, jonka 8. painos ilmestyi vuonna 2008. Suuri osa runoista on siinä alkuperäismuodossaan, mutta osaan mukaan ottamistaan teksteistä Hellaakoski teki vähäisiä muutoksia. Tavallisimmin ne olivat poistoja; jonkin verran oli yksittäisiä sanoja korvattu nasevammilla tai ajanmukaisemmilla. Varsinaiseen uudelleenrunoiluun Hellaakoski ei juurikaan ryhtynyt - paria...
Luullakseni Mirkka Rekolalla on runo ystävien kokoontumisesta juhlapöydän ääreen. Runossa on seä "...tuemme toinen toistemme osallisuutta..." Mikäköhän runo… 833 Etsinnöistä huolimatta en tällaista säettä Mirkka Rekolalta onnistunut löytämään. Selkeästi juhla-aiheisia runoja löysin oikeastaan vain yhden (jouluruno Hyasinttijuhla). Pöytien ääressä istuskellaan yksin ja seurassa useammassakin runossa, mutta ei aivan kaivatunlaisessa hengessä.