Tampere

Viimeisimmät vastaukset

7182 osumaa haulle. Näytetään tulokset 5041–5060.

Kysymys	Luettu	Vastattu	Vastaus
Mistä tulee termi laamapaita ja onko sillä mitään yhteyttä laaman tai laamanvillan kanssa?	2376	29.4.2015	Laamapaidan nimellä ei ole yhteyttä laamaan tai laaman villaan, vaan laamapaidaksi kutsutun puuvillaisen aluspaidan nimi johtuu tohtori Lahmannista, joka suositteli pehmeää ja joustavaa puuvillaista aluspaitaa terveellisenä alusvaatteena. Lähde: Vuokko Lindfors, À la mode : muodin ja pukeutumisen sanakirja. Otava, 2004
Koulun laulukirja Musiikin aika 3-4 (1989, copyright 1987) kertoo sivulla 108, että Heikki Sarmannon säveltämän Kesä-runon (Hyttysen hyrinä, ukkosen jyrinä,…	2573	29.4.2015	Näyttää siltä, että netti on tällä kertaa oikeassa ja että "Musiikin aika 3-4" -nuotissa on väärä tieto Kesä-laulun ensimmäisen säkeistön tekijästä, sillä sama teksti on julkaistu monissa kirjoissa Kaija Pakkasen nimissä (esim. Pakkanen, Kaija: Huilu hilpeä, Pakkanen, Kaija: Leikkimökin runokoppa, Pakkanen, Kaija: Joka oksalla satu : Kaija Pakkasen satuja ja runoja, Neulaspolku : meidän lasten runot). Myös Rauni Muikun ja Ritva Ruhasen kirjassa ABC-kirja: Kevät (Otava, 1990, s. 96) tämä runo on, mutta siinä ei mainita runon tekijää. Lisäksi "Musiikin aika 3-4" -nuotissa on yksi kohta eri tavalla kuin Kaija Pakkasen runon muissa versioissa: nuotissa lukee "purosen juoksu", mutta Kaija Pakkasen kirjoissa "purojen juoksu".
Veteraanien tukikonsertissa Ahti Jokinen esitti kaksi sotaan liittyvää, minulle hyvin tärkeltä tuntuvaa runoa. Ensimmäinen alkoi muistaakseni näin: kaikki…	991	29.4.2015	Ahti Jokinen kertoi, että "kaikki arvet" -runo tunnetaan Kari Tapion esittämänä kappaleena Taistelija. Sen on kirjoittanut Timo Mäenpää ja säveltänyt Jori Sivonen. Runo tai laulu alkaa: "Hän on ollut siellä jossain". Laulu löytyy nuotista Tapio, Kari: Olen suomalainen : Kari Tapion parhaat (F-Kustannus, 2001, s. 56-66). Toinen runo, jossa äiti puuttuu, on Yrjö Jylhän Kirkastus. Se löytyy esim. hänen runokokoelmastaan Kiirastuli ja monista muista runokokoelmista.
Tiedonhakuun liittyen: onko jossain saatavilla ns. "feikkisivuja" malliksi tiedonhaun opetukseen. Muistaakseni joskus niitä jossain oli... en vaan ole enää…	837	28.4.2015	Tiedonhaun opastusta löytyy Kirjastot.fi-sivuilta, kohdasta Tiedonhaku, Tiedonhaun opastus, suora linkki on http://www.kirjastot.fi/fi/tiedonhaun-opastus . Kokonaisuudesta löytyy myös kirjastojen kokoamia tiedonhaun opastuksia, jossa on myös Tampereen kaupunginkirjaston materiaalia. Ehkä joku näistä on se, jota etsit http://www.kirjastot.fi/fi/tiedonhaun-opastus/kirjastojen-tarjoamaa-tie… ?
Etsin 88 vuotiaan äitini puolesta hänen kaipaamaansa runoa. Jos teidän kauttanne ei voi saada asiaani apua niin tiedättekö mistä voisin etsiä. Runon tekijästä…	1477	23.4.2015	Runo "Paavon mietteet" löytyy sävellettynä nuoteista Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja (toimittaneet J. N. Lahtinen ja Siiri Lampén, Valistus, 1927, s. 88-89) ja Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset (Valistus, 1932, s. 93). Runon tekijäksi on merkitty K. Hämäläinen. Runo alkaa: "Tuhansia tähtösiä vilkkui talviyössä." Toinen säkeistö alkaa: "Paavo pieni vaarinensa metsätietä kulki." Ja runo päättyy aivan kuten äitinne muistaa: "Paavo vielä miehenäkin lempii tähtiöitä." Runon on säveltänyt J. N. Lahtinen.
Missä suomalaisissa yliopistoissa voi opiskella hammaslääkäriksi?	1061	20.4.2015	Hammaslääketieteen opetusta on tarjolla Helsingin, Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa. Lisätietoja yliopistojen sivuilta. Helsinki: http://www.helsinki.fi/hammas/ Turku: https://www.utu.fi/fi/yksikot/med/yksikot/hammaslaaketiede/Sivut/home.a… Oulu: http://www.oulu.fi/hammaslaaketiede/ Itä-Suomi: https://www2.uef.fi/fi/hammas Tietoa pyrkimisestä ja pääsykokeesta: http://www.studentum.fi/Hammaslaeaeketieteellinen_paeaesykoe__d6285.html
Mistä muumikirjasta löytyy tämä lause: "Täällä on paljon sellaista, mitä ei voi ymmärtää, Muumimamma sanoi itsekseen. Mutta miksi kaiken sitten pitäisi olla…	3645	16.4.2015	Kysymyksessä esitettyä tekstikatkelmaa ei sellaisenaan löydy mistään muumikirjasta - "lainaus" on peräisin kahdesta erillisestä lähteestä. Katkelman alkuosa on kirjasta Vaarallinen juhannus (Laila Järvisen alkuperäinen suomennos), kohtauksesta, jossa Muumimamma on kattanut iltateen uuteen kotiinsa hämmentävässä teatterilaivassa: "- Täällä on paljon sellaista mitä ei voi ymmärtää, Muumimamma sanoi itsekseen. Mutta miksi kaiken sitten pitäisi olla ihan samanlaista kuin se aina tavallisesti on?" Loppu taas on peräisin Muumipapan muistelmista kirjassa Muumipapan urotyöt (jälleen Laila Järvisen alkuperäisen suomennoksen mukaan), sen neljännestä luvusta, "jossa kertomus valtameripurjehduksestamme huipentuu suurenmoiseen myrskynkuvaukseen ja...
Etsin kirjaa, en tosin tiedä onko edes suomennettu. Tuntomerkit: Mahd. islantilainen (sukunimi dottir tai jokin muu erikoinen). Kyseessä kuvakirja, jonka perhe…	734	15.4.2015	Kysymyksessä annetuista tuntomerkeistä tulee mieleeni ruotsalainen Jonna Björnstjerna ja hänen "ihmeellinen" kaniiniperheensä, jonka vaiheista on toistaiseksi julkaistu neljä kirjaa: Sagan om den underbara familjen Kanin och monstret i skogen (2007), Sagan om den underbara familjen Kanin och fru Skräck (2009), Sagan om den underbara familjen Kanin och godistrollet (2010) ja Sagan om den underbara familjen Kanin och Djupsjöns hemlighet (2013). Näistä kolme ensimmäistä on julkaistu myös yhteisniteenä Samlade sagor om den underbara familjen Kanin (2013). Mustikkametsässä ollaan kirjassa Sagan om den underbara familjen Kanin och monstret i skogen ja karkkeja ahmitaan kirjassa Sagan om den underbara familjen Kanin och godistrollet....
Mitä tekee kaupungin hygieenikkoeläinlääkäri? Onko hänellä jotain tekemistä elintarvikkeiden ja elintarvikevalvonnan kanssa, mitä? (Kysymyksen herätti…	2786	15.4.2015	Hygieenikkoeläinlääkäri on ympäristö- ja elintarvikehygienian erikoiseläinlääkäri, jonka pääasiallisin tehtävä on eläinperäisten elintarvikkeiden ja niiden valmistuslaitosten valvonta. Hänen toimenkuvaansa voi sisältyä myös muita elintarvikevalvontaan ja eläinlääkintähuoltoon kuuluvia töitä.
Haluaisin lisätietoa tästä laulusta "Niin Ameriikas" noilla hakusanoilla ei juuri löydy mitään tietoa kenen sanoittama , milloin ja missä jne...	927	11.4.2015	”Niin Ameriikas” tai ”Niin Amerikassa” tai ”Niin Ameriikassa” on J. Alfred Tannerin (1884-1927) kupletti, jonka hän esitti ensimmäisen kerran vuonna 1926. Se ilmestyi painettuna vuonna 1928. Hän ei itse levyttänyt tätä laulua. Tanner oli aiemmin tehnyt kaksi matkaa Yhdysvaltoihin. Nämä tiedot ovat peräisin Mikko-Olavi Seppälän kirjasta Hauska poika : kuplettilaulaja J. Alfred Tanner (WSOY, 2009, s. 348-351, 397). Viola-tietokannassa (https://finna.fi) eli Suomen kansallisdiskografiassa sekä laulun säveltäjäksi että sanoittajaksi on merkitty J. Alfred Tanner. Yleisradion Fono-tietokannan (http://www.fono.fi) mukaan sanoitus on Tannerin, mutta laulun sävelmä on ilmeisesti kansansävelmä tai jokin muu sävelmä, jota Tanner on muokannut....
Miksi joissakin kirjoissa erisnimi on lyhennetty alkukirjaimeen? Esimerkiksi H.P. Lovecraftin novellissa The Alchemist päähenkilö esittelee itsensä nimellä …	671	11.4.2015	Erisnimien, tarkkojen vuosilukujen tai tapahtumapaikkojen häivyttäminen tekstistä on erityisesti 1700- ja 1800-luvulla käytetty kaunokirjallinen keino. Esimerkkejä löytyy mm. Edgar Allan Poen, Honoré de Balzacin ja Mark Twainin tuotannosta. Jane Austenin romaaneissa kreivikunnat jätetään usein nimeämättä ja korvataan ilmaisulla "---shire". Mary Shelleyn Frankensteinissa esimerkiksi kirjeen päiväyksen vuosiluku on "17--". Näiden käytäntöjen takana oli todennäköisesti useampiakin syitä. Henkilönnimiin viittaaminen alkukirjaimella omaksuttiin ajan sanomalehdistä, joissa käytäntö takasi mahdollisuuden julkaista juoruja tai skandaaliuutisia tunnetuista henkilöistä, aristokraateista tai poliitikoista ilman oikeusjutun pelkoa. Tositapahtumiin...
Muistan Helvi Hämäläisen tuotannosta rankan runon Armas Äikiälle. Mistä se löytyy?	711	2.4.2015	Hämäläisen Äikiä-runo löytyy ainakin Päiväkirjat 1955-1988 -kirjasta (WSOY, 1994), 2.12.1965 kirjoitetusta osuudesta (Äikiä oli kuollut paria viikkoa aikaisemmin).
Mistä tulee palokunnissa käytettävä aamun kokoontumispaikkaa kuvaava termi "apelipaikka"? Kysyy epätietoinen	1948	2.4.2015	Apelipaikan taustalla lienee sana "apelli", joka sotilasalalla merkitsee kokoontumista - esimerkiksi tarkastukseen tai käskyä kuulemaan. Lähde: Nykysuomen sanakirja. 1, A-I. WSOY, 2002
Haen nimeä ilmeisesti 1980-luvulla näytetylle tv-sarjalle. Muistaakseni se oli tanskalainen, tai ehkä norjalainen. Jännittävässä sarjassa oli asumaton, mutta…	1865	2.4.2015	Kyseessä on varmaankin vuonna 1985 valmistunut norjalais-brittiläinen sarja Hiidenvirta (alk. Maelstrom). Kuvailua sarjasta löytyy esim. täältä: http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/… Hiidenvirta IMDB:ssa: http://www.imdb.com/title/tt0290972/
Luin joku aika sitten Intiasta kertovan kirjan, jossa nuori, elektronikkamyymälässä työskentelevä nainen joutuu/pääsee vanhan miehen "hyväntekeväisyyden"…	498	1.4.2015	Etsitty kirja lienee Vikas Swarupin Nuoren naisen koetukset: "Fiksu ja tunnollinen Sapna Sinha myy kodinkoneita Delhissä elättääkseen sairaan äitinsä ja huikentelevaisen pikkusiskonsa. Sapnan kunnianhimo ja moraali joutuvat koetukselle, kun intialainen teollisuuspohatta tarjoaa tälle imperiuminsa johtajuutta. Sapnan täytyy vain läpäistä seitsemän testiä, ja miljardiomaisuus on hänen. Mutta tie todellisiin rikkauksiin on mutkittelevampi kuin Sapna Sinha saattaa kuvitellakaan."
Mistä on tullut tapa kunnioittaa esim. kuolleen ihmisen poismenoa pitämällä esimerkiksi työtoverien kesken niin sanottu hiljainen hetki, entä miten määritetään…	7485	31.3.2015	Hiljainen hetki on yhteisesti sovittu tuokio, jonka aikana pysähdytään kunnioittamaan sodan tai yleisesti koskettaneen tragedian uhreja. Hiljaista hetkeä voidaan viettää maanlaajuisesti, mutta se voi myös olla tietyn yhteisön sisällä sovittu muistotapa (esim. työpaikalla työtoverin kuoleman jälkeen). Hiljaisen hetken pituudelle ei ole olemassa virallista määritelmää, vaan se sovitaan samalla, kun hetken vietosta päätetään. Usein hetken pituus on minuutti, mutta se voi olla pidempikin. Kun muistohetki vietetään hiljaisuudessa, se ylittää esimerkiksi uskonnolliset ja kielelliset rajat. Hiljaisten hetkien alkuperästä puhuttaessa viitataan usein ensimmäisen maailmansodan päättymisen muistopäivään. Kuningas Yrjö V pyysi kansalaisia viettämään...
Valtion kruununmetsätorpat, minkälaisia kirjoja, tutkimuksia, luetteloita,kertomuksia jne. on tehty ko. asian tiimoilta? Mistä päin Suomen kirjastoja tai…	868	19.3.2015	Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät aiheesta seuraavat teokset. Halla, Tuulikki: Kovero (2002) Murtovaara : kruununmetsätorppa Valtimolla = a crown forest croft in Valtimo (2008) Pekkala, Mauno: Tutkimuksia kruununmetsätorppien taloudesta Kurun, Parkanon ja Ikaalisten pitäjissä (1920) (kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelma, luettavissa pääkirjasto Metsossa) Vauramo, Anu: Koveron kruununmetsätorppa 1859-1931, Seitsemisen kansallispuisto (1987) (kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelma, luettavissa pääkirjasto Metsossa) Allaolevat teokset ovat saatavilla muista kirjastoista kaukolainoina. Rossi, Päivi: Uudistorpasta asutustilaksi : Hohonmaan, Kankaisten ja Toivakan kruununmetsätorppa-asutus 1830-...
Onko kirjastossa nuottia lauluun SUOMI ON HYVÄ MAA. Säveltänyt ja sanoittanut Urpo Jokinen. Kiitos.	677	9.3.2015	Urpo Jokisen säveltämä ja sanoittama laulu "Suomi on hyvä maa" sisältyy nuottiin Sotaveteraanien perinnelaulut (Suomen Mieskuoroliitto, 2005). Nuotinnos on mieskuorolle.
Astrid Lindgrenin kirjan "Veljeni leijonamieli" alussa veljekset Joonatan ja Kaarle puhuvat Kaarlen lähestyvästä kuolemasta. Kaarle pelkää kuolemistaan ja…	3721	9.3.2015	Veljeni Leijonamielen tekstistä on vaikea löytää yksiselitteisiä todisteita tulipalon syttymisen syystä. "Tulen alkusyy on toistaiseksi tuntematon", todetaan lehtiuutisessa, jonka välityksellä tapahtumasta kerrotaan, eikä asiaan tämän jälkeen varsinaisesti palata. Tulipaloon liittyvät yksityiskohdat ovat niitä kaunokirjallisuuteen olennaisesti liittyviä aukkopaikkoja, jotka lukijan itsensä on omilla tulkinnoillaan täytettävä, juuri niin kuin olet tehnyt. Mikäli otetaan huomioon se perin tavallinen Veljeni Leijonamieli -kirjan tulkinta, jonka mukaan Korppu kuolee oikeasti vasta kirjan lopussa ja koko Nangijala on vain hänen kuumehoureissaan näkemäänsä unta, tulipalon syy menettää jossakin määrin merkitystään. Tulipalo ja veljesten hyppy...
Miten kuuluu Yrjö Jylhän suomennos Jagon pitkähkön repliikin kohdasta "- - and then kiss me hard, As if he plucked up kisses by the roots"? (Othellon 3…	560	4.3.2015	Yrjö Jylhä on kääntänyt kohdan näin: "Mua kädest' ottain, pusertain hän huusi: 'Suloinen olento!' ja kiihkeästi mua suuteli, kuin juurineen nyt nyhtäin mun huuliltani kukat suudelmain."