Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7245 osumaa haulle. Näytetään tulokset 5041–5060.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Sain tehtävänannon etsiä sota-ajan laulua, jossa lauletaan jotain siihen suuntaan, että "Oli kerran korpraali, Santeri nimeltään. Ei ollut käynyt Helsingissä… 1039 Kyseessä lienee laulu nimeltä Tukkijätkä Santeri, joka alkaa sanoilla: "Oli tukkijätkä Lapissa, Santeri nimeltään, ei ollut käynyt Helsingissä koskaan eläissään." Laulu löytyy nuottivihosta Meksikon pikajuna : sekä 13 muuta ratkiriemullista kuplettia. Tekijätietoja ei valitettavasti löytynyt - nuottijulkaisun alkuun on tosin tekijäksi merkitty Reino Helismaa, jonka esittämä kappale saattaisi siis olla. Nuotin voi tilata kaukolainaksi mm. Tampereen pääkirjastosta.
Etsin tietoa laulusta jonka nimi on Kotipiha ? (ei varma). Laulu alkaa sanoilla: "Piha kotoinen paikka on aivan..." Sitä on ainakin 40-luvulla laulettu… 1181 Laulu on nimeltään Kotipiha, ja sen on säveltänyt Maiju Sirkiä. Laulun sanat on kirjoittanut V. A. Ojaniemi. Laulu alkaa: "Piha kotoinen paikka on rauhan". Toinen säkeistö alkaa: "Siellä illalla katselen kauas". Neljäs säkeistö alkaa: "Tuttu pihlaja nurkalta tuvan". Säkeistöjä on viisi. Laulu löytyy nuotista Sirkiä, Maiju: Lasten lauluja : pianon tai harmonin säestyksellä (Valistus, 1949). Nuotissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja kosketinsoitinsovitus, jonka on tehnyt Ahti Sonninen.
Onkohan Tampereen kaupunginkirjastossa saatavana nuottia A C Jobimin sävellyksestä Wave? Olisiko peräti e-nuottia? Kävisi pianonuotti tai jopa harmonikkanuotti… 682 Tampereen kaupunginkirjastossa on saatavissa useita nuotteja Antônio Carlos Jobimin sävellykseen Wave. Nuotinnoksia on monenlaisia: joissakin nuoteissa on kappaleen melodia, sanat ja sointumerkit, joissakin (myös) kosketinsoitinsovitus tai sovitus esim. kitaralle, joissakin nuoteissa on mukana cd-levy, joka sisältää säestyksen. Sovitusta harmonikalle en löytänyt. Esim. nuotissa Jobim, Antônio Carlos: Anthology : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 1994) on sanat, melodia, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit, samoin nuotissa Jobim, Antônio Carlos: Best of Antonio Carlos Jobim (Carisch, 2004). Nuotissa Latin favorites (Hal Leonard) on Wave-kappaleesta erittäin helppo pianosovitus. Myös internetistä löytyy tähän kappaleeseen nuotteja. Osa...
Löytyisikö kirjastonhoitajalta apua tällaisen laulun hakuun? Sanoja : Helsingis ol yks hullu puol siel asunnost ol kova huol... ja: "Helsingis on paljon… 1110 Kappaleen nimi on Asuntopula Helsingissä, ja sen on levyttänyt Reino Helismaa vuonna 1963. Myöhemmin laulun on levyttänyt Einari Ketola nimellä Kulkuripoika Helsingissä. Laulun sanat löytyvät julkaisusta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 55, 3 - 1963.
Haluaisin löytää kotimaisia nuortenkirjoja, joiden kerrontaan on upotettu tietokonevälitteistä viestintää. Eli siis esimerkiksi henkilöhahmojen toisilleen… 814 Tässä joitakin kotimaisia nuortenkirjoja, joissa teksti- ja sähköpostiviestit, keskustelupalstat, chattaily tai some-päivitykset ovat osa kerrontaa. Bagge, Tapani & Hämäläinen, Karo: Julma kuukausi (Tammi, 2002); Marrasblues (Tammi, 2003); Helmi kuukausi (Tammi, 2004); Juhannusblues (Tammi, 2005); Karu kuukausi (Tammi, 2007) Ellilä, Kirsti: Emma ja Kapteeni Nemo (Karisto, 2004) Lukkarila, Päivi: Koitetaan kestää, Nanna (Karisto, 2007) Myllylahti, Laura: Enemmän kuin kymppi (Suomen Rauhanyhdistysten keskusyhdistys, 2011) Mäki, Harri István: Sata makeaa suudelmaa (WSOY, 2001) Nyman, Stefan: Anna online (Teos ; Söderströms, 2008) Ojala, Anu: Pommi (Otava, 2014) Rannela, Terhi: Amsterdam, Anne F. ja minä (Otava, 2011) Tiainen, Marja-Leena...
Mitä tarkoittaa no bail out -sääntö? (Lähde Hallitusohjelma: "Hallitus pyrkii palauttamaan no bail out -säännön uskottavuuden"). 11400 Euroopan unionin talous- ja rahaliiton no bail out -sääntö on avustamiskielto, "jonka mukaan toiset jäsenvaltiot eivät saa auttaa julkisyhteisöjen rahoitusasemansa kanssa vaikeuksiin joutuvaa jäsenvaltiota", eli käytännössä kyse on siitä, että jokaisen eurovaltion on huolehdittava talousvastuistaan itse, ilman toisten jäsenvaltioiden apua. Lähde: EMU-sanasto. Taloustieto, 2000
Haluaisin tietää, onko ihmisen hautapaikka mahdollista selvittää jotakin kautta? Jos esimerkiksi haluaisin tietää, minne vanha koulukaverini on haudattu, mutta… 45348 Hautapaikan selvittäminen on mahdollista. Kuinka vaivatonta se on, riippuu sitten siitä, onko vainajan viimeinen kotipaikka tiedossa. Jos vainajan kotipaikka tiedetään, hautapaikan selvittäminen kannattaa aloittaa seurakunnan tai seurakuntayhtymän hautauspalveluista. Kunkin seurakunnan hautaustoimi ylläpitää rekisteriä hautausmailleen haudatuista vainajista. Isoimmilla hautausmailla on omat toimistonsa, joista yksittäisten hautojen sijaintipaikkoja voi tiedustella, jos tietää vainajan virallisen nimen, kuolinpäivän tai hautaamisajankohdan. Mikäli etsitystä tiedetään vain se, että tämä on kuollut, tarvitaan valtakunnallisen väestötietojärjestelmän apua, eli seurakuntien asemesta haudan jäljittäminen on aloitettava maistraateista.
Haluaisin vinkkejä kirjoista joissa ollaan 2. maailmansodan aikana esim. Italiassa, Ranskassa ja muuallakin Euroopassa. Luin vähän aikaa sitten "Sininen… 483 Tässä muutamia kirjavinkkejä. Tarkempia kuvauksia näistä kirjoista voi hakea esim. Kirjasampo-sivustolta (http://www.kirjasampo.fi/fi#.VfvuW03smUk). Anthony, Evelyn: Hakaristin varjo (Weilin + Göös, 1986) Brook, Rhidian: Talo Elben rannalla (Otava, 2014) Capella, Anthony: Napolilainen naimakauppa (Tammi, 2008) Capus, Alex: Léon ja Louise (Atena, 2012) Doerr, Anthony: Kaikki se valo jota emme näe (WSOY, 2015) Dueñas, María: Ommelten välinen aika (WSOY, 2013) Grémillon, Hélène: Uskottuni (Otava, 2012) Harris, Joanne: Appelsiinin tuoksu (Otava, 2000) Keating, Barbara: Tyttäreni Ranskassa (Tammi, 2004) Ondaatje, Michael: Englantilainen potilas (Otava, 1993) Orringer, Julie: Näkymätön silta (Otava, 2011) Wallner, Michael: Pariisin huhtikuu (...
"Piikojen valtakunta" -kirjan lähdeluettelossa oli mainittu kirjallisena lähteenä Kirsi Vainio-Korhosen "Jacobina Charlotta Munsterhjelmin päiväkirja 1799-1801… 821 Munsterhjelmin päiväkirjaa ei edelleenkään ole suomennettu. Piikojen valtakunnan kirjallisuusviitteiden perusteella vaikuttaisi siltä, että lähdeluettelossa mainittu Kirsi Vainio-Korhosen Jacobina Charlotta Munsterhjelmin päiväkirja 1799-1801 (2006) tarkoittaa itse asiassa Vainio-Korhosen paljolti Munsterhjelmin päiväkirjaan perustuvaa artikkelia Piikojen arkea ja juhlaa Hämeenkylän kartanossa noin 1800, joka sisältyy vuonna 2006 ilmestyneeseen Vainio-Korhosen ja Marjatta Rahikaisen toimittamaan kirjoituskokoelmaan Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään. Vainio-Korhonen on käsitellyt Munsterhjelmin päiväkirjaa myös kirjassaan Suomen herttuattaren arvoitus : suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta...
Kuka on tehnyt laulun: "Talvi soitti jäisen ryösti multa ystäväisen talven syleilyyn jäi lepäämään!" 1026 Kyseessä on varmaan foxtrot Siperia, jonka on levyttänyt mm. Pirkka-Pekka Petelius vuonna 1994. Laulussa on fraasi "Viima soitti laulun jäisen, otti multa ystäväisen. Sinne jäi hän hangen syleilyyn." Siperia-kappaleen on Viola-tietokannan (finna.fi) mukaan säveltänyt Karl Rüster ja sanoittanut Erkki Uotila.
Haluaisin löytää lorut jota olivat aapisessa, kun olin koulussa vuosina 1960-65. Toinen meni kutakuinkin näin: Anni tanni talleroinen, punaposki pulleroinen,… 2281 Kaivatut lorut kyllä löytyivät, mutta valitettavasti ei sellaista aapista, joka sisältäisi ne molemmat. Anni-Tanni löytyy Urho Somerkiven, Hellin Tynellin ja Inkeri Airolan Lasten omasta aapisesta (Otava). Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1958. "Killi Kiiskistä" vastaa nimeä lukuunottamatta Kissa Killinen, joka on Martti Haavion, Aale Tynnin ja A. Hinkkasen Kultaisessa aapisessa (WSOY). Sen ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1956.
Etsin kirjaa, joka kertoo päiväkirjamaisesti äidin ja tyttären tarinaa. Äiti on jättänyt tyttärensä huumeiden vuoksi. Ainakin jossakin kohtaa äiti on Ruotsissa… 569 Kyseessä voisi olla Nina Honkasen romaani Gladiaattori : (3650 g elämästä vasemmalle) (WSOY, 2002). Juonikuvaus löytyy esim. Kirjasampo-sivustolta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_30738#.Vfan7ZdUlvo.
Luin taannoin kirja-arvostelun muistaakseni Aamulehdestä (en ihan varma) joka vaikutti mielenkiintoiselta, mutta en ottanut sitä ylös. En muista muuta kuin… 918 Olisikohan kyseessä suomalaisen Laura Lindstedtin Oneiron : fantasia kuolemanjälkeisistä sekunneista (Teos, 2015)? Kirjassa seitsemän kuollutta naista kertoo toisilleen tarinoita. Aamulehdessä julkaistiin Kaisa Järvelän arvostelu Oneironista 13.8.2015: http://www.media-arkisto.com/ma/Dat.php?db=KAL1213T&rid=134432&ris=1&qi…
Minulla ja kissalla on aamulla samat askareet monesti yhtäaikaa. Potkaisemme jalat suoraksi ja oikein venyttelemme pitkäksi. Ja se on hyvin nautinnollinnen… 726 Unen aikana lihakset ovat pitkiä aikoja käyttämättöminä, ja erityisesti unennäköön liittyvän REM-univaiheen aikana ne rentoutuvat täydellisesti. Venyttely heräämisen jälkeen aktivoi lihasten verenkiertoa ja nostaa niiden lämpöä, jolloin lihasten venyvyys ja joustavuus palautuu. Sama pätee eläimiin, ja nisäkkäiden lisäksi myös esim. linnut venyttelevät. Kysymykseen on vastannut aiemmin professori Olli J. Heinonen Tiede-lehdessä: http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_lihasten_venytys_aamulla_tuott… Terve.fi -sivuston artikkeli siitä, mitä elimistössä tapahtuu unen aikana: http://www.terve.fi/uni-ja-lepo/75710-tiesitko-naita-uskomattomia-asioi… Tiede-lehden artikkeli heräämisestä: http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/...
Olisikohan kenelläkään tietoa tämmöisestä kirjasta: Kyseessä on lasten- ja nuortenromaani, joka on mahdollisesti 1980-luvun loppupuolelta (jolloin se on luettu… 1142 Kaivattu kirja saattaisi olla Jorma Nenosen Sakke-sarjan avaus Sakke pääsee joukkueeseen (Gummerus Carlsen, 1990). Kirjan päähenkilön nimi on Sakke (Sakari), mutta siinä on myös Petteri-niminen henkilö. Sakke on kiinnostunut jääkiekosta ja haluaisi mukaan joukkueeseen, mutta hänellä ei ole pelivarusteita, eikä joukkueeseen pääse ilman. Poikaa tämän harrastuksessa auttava hyvä haltija on Saken isän vanha koulukaveri Siekkisen Pena, joka on Ruotsista tullut käväisemään entisessä kotikaupungissaan. Pena kustantaa oitis Sakelle varusteet kuultuaan, ettei pojalla sellaisia ole, ja Saken pitkäaikainen unelma joukkueeseen pääsemisestä täyttyy.
Taas jäljitän Shakespeare-sitaattia eli viimeisintä, Matti Rossin suomennosta espanjalaisen dekkarin käännöstä varten. En löytänyt Googlesta varmuutta edes… 634 Etsitty sitaatti on näytelmästä Richard II, ensimmäisen näytöksen kolmannesta kohtauksesta, säe 93. Alkuperäinen englanninkielinen ilmaus on "truth hath a quiet heart". Matti Rossin suomennoksessa se on muodossa "totuus puoltajalleen levollisen mielen antaa" (Rikhard II, s. 44. WSOY, 2008). Vertailun vuoksi mainittakoon, että näytelmän ensimmäinen suomentaja Paavo Cajander tulkitsi sen näin: "On rehdin mielin povi pelvoton" (Kuningas Richard Toinen, s. 18. SKS, 1920).
Tarvitsisin lukuvinkkejä n. 14 - 15 -vuotiaille kasiluokkalaisille oppilailleni äidinkielen tunneille. Kurssi on nimeltään Vaikuttaminen ja kirjojen pitäisi… 3401 Tässä listaa vakavia asioita käsittelevistä nuortenkirjoista aihepiireittäin. Syömishäiriöt, mielenterveysongelmat: Anderberg Strollo, Åsa: Minna (äidin skitsofrenia) Bell, Julia: Ahmatti (bulimia) Honkasalo, Laura: Siskoni, enkelinluinen tyttö (anoreksia) Kalajoki, Mikko: Taas mua pohjaan (mielenterveysongelmat) Kaskiaho, Reija: Pientä purtavaa (bulimia) Kuchen, Maria: Perhosen lento (mielenterveysongelmat) McCormick, Patricia: Viilto (viiltely) Parkkonen, Linnea: 112 - vihaan itseäni (anoreksia) Poutanen, Kira: Ihana meri (anoreksia) Wilson, Jacqueline: Tatuoitu äiti (äidin mielenterveysongelma) Huumeet, alkoholi: Adolfsson, Josefine: Ketä kiinnostaa? (huumeet) Burgess, Melvin: Hepo (huumeet) Eeva, Sanna: On luvattu leudompaa (vanhempien...
Asiakas haluaisi nuotit lauluihin Kello se käydä niksuttaa, Tauno Palon esittämä sekä Katse vain ja kainaloon, esittäjää ei tiedä. Etsin kaikista mahdollisista… 753 Kello se käydä niksuttaa -laulu löytyy nuottikokoelmasta Dallapé-orkesteri: 30-luvun suosituimmat humppasävelmät. N:o 3. (vihko 70). Laulu on nuotissa nimellä Kello niksuttaa. Asiakkaasi voi tilata nuotin kaukolainaksi, se on lainattavana ainakin Jyväskylän ja Kouvolan kaupunginkirjastoissa. Kappaleen Katse vain ja kainaloon on säveltänyt Jussi Rasinkangas ja sanoittanut Chrisse Johansson. Siihen ei valitettavasti löytynyt nuottia suomalaisista kirjastoista tai kansallisdiskografia Violasta; luultavasti sellaista ei ole julkaistukaan.
Kysymykseni liittyy kirjailijan, Sophie Kinsellan, tuotantoon. Onkohan hänen kirjojaan tulossa vielä suomeksi? Hänhän kirjoittaa myös oikealla nimellään … 685 Sophie Kinsellalta ilmestyy syksyllä 2015 kirja nimeltä "Kadonnut. Audrey". Tarkempaa tietoa Otavan sivuilla: http://www.kauppakv.fi/sis/Otava/tuote/9789511291732. Aiemmin Kinsellan kirjoja on julkaissut suomeksi WSOY. Himoshoppaaja-sarja on julkaistu jo aiemmin pokkareina kokonaan, mutta painokset on myyty loppuun. Uusin julkaisukierros alkoi 2015, ja siinä on ilmestynyt toistaiseksi kolme osaa, Himoshoppaajan salaiset unelmat, Himoshoppaaja vierailla mailla ja Minishoppaaja. Uusista julkaisuista en löytänyt tietoa, mutta voit kysyä niistä suoraan kustantajalta. Yhteystietoja löytyy sivulta http://www.wsoy.fi/kustantamo/yhteystiedot/. Myös vielä suomentamattomien kirjojen mahdollisesta julkaisusta voi kysyä kustantajilta eli edellä...
Mistä sukunimi Korhonen, Korhoin, Corhoin tulee? 1991 Korhonen kuuluu Suomen yleisimpiin sukunimiin. Se on lähtöisin Itä-Suomesta: Savossa Korhosia esiintyi paljon jo 1500-luvun puolivälissä. Muuttoliikkeen myötä nimi levisi, ja Korhosia tavataan 1500-luvun jälkipuoliskolla Rautalammilta, Ruovedeltä ja Pohjois-Pohjanmaalta ja 1600-luvun alusta alkaen Peräpohjolasta ja Kainuustakin. Toisaalta nimellä on sekä etelä- että pohjoiskarjalaisia juuria. Korho tai Korhoin(nen) esiintyy esim. Viipurissa jo 1550-luvulla. Periytyvät sukunimet vakiintuivat Suomessa käyttöön pikkuhiljaa, Itä-Suomessa aiemmin ja Länsi-Suomessa myöhemmin. Niitä ennen käytössä oli usein etunimeen liitettäviä lisänimiä, jotka saattoivat viitata esimerkiksi ihmisen koti- tai asuinpaikkaan (Hämäläinen, Ahokas) tai ominaisuuksiin...