| Mistä voisin saada näkyviin Helsingin Sanomien kuolinilmoitukset 04.04.2009? |
886 |
|
|
|
Tampereen kaupunginkirjastossa Helsingin Sanomien aiemmat vuosikerrat säilytetään mikrofilmeinä. Mikrofilmatut sanomalehtien vuosikerrat ovat pääkirjasto Metson pohjakerroksen mikrofilmihuoneessa. Asiakkaiden käytössä on kaksi mikrofilmiskanneria ja mikrokortinlukija. Koneet ovat varattavissa (max 3 tuntia) asiakaskoneiden ajanvarausohjelmassa (https://netloan.tampere.fi/login.aspx?ReturnUrl=%2fdefault.aspx). Mikäli sinulla ei ole varauksen tekoon tarvittavia tunnuksia, saat ne kirjastosta. Tarvittaessa henkilökunta opastaa mikrofilmien ja lukulaitteiden käytössä.
Kirjastolla on myös sanoma- ja aikakauslehtien arkistotietokantoja, mutta tässä tapauksessa niistä ei valitettavasti ole apua. ePress-tietokannassa lehdet ovat luettavissa... |
| Onko Tammerkoski joki, koski vai kanava? Tästä on keskusteltu kaveripiirissä pitkään. |
1647 |
|
|
|
Näsijärvi avasi Tammerkosken, uuden laskuväylän Pyhäjärveen noin 7 500 vuotta sitten.
- Siinä on koski. Käyttäkää sen voima hyväksenne! kuuluu kuningas Kustaa III sanoneen vieraillessaan Tampereella vuonna 1775.
Vielä 1800-luvulla koski virtasi vapaana, mutta 1900-luvun alussa se valjastettiin tuottamaan vesivoimaa. "Koskesta tuli virta", toteaa Risto Timonen Tapio Heikkilän kanssa toteuttamassaan kirjassa Suomalainen kansallismaisema.
1800-luvulla otetuista valokuvista, joita on nähtävissä esimerkiksi Tampereen museoiden Siiri-tietopalvelun kuva-arkistossa (http://siiri.tampere.fi/public.do), voi vielä tavoittaa aavistuksen kosken alkuperäisestä voimasta, mikäli nykyisen voimalaitoksella suljetun Tammerkosken uskominen koskeksi vaatii... |
| Erään lähteen mukaan Venäjän armeijasta oli omin luvin poistunut helmikiin 1917 vallankumouksen mennessä miljoonaa sotilasta. Pitääköhän tieto paikkanssa ja… |
733 |
|
|
|
Liikekannallepanosuunnitelman mukaan Venäjältä sotaan lähtivät aktiivipalveluksessa olevat vuosien 1911, -12 ja -13 ikäluokkien 1 500 000 varusmiestä sekä I luokan reservi eli vuosien 1904-10 ikäluokista 2 800 000 miestä, eli yhteensä 4,3 miljoonaa sotilasta. Kaikkiaan sotavuosina väkeen vietiin 14 miljoonaa miestä. Menetykset nousivat yhdeksään miljoonaan: kaatuneita oli kaksi miljoonaa, haavoittuneita neljä miljoonaa (joista puolet toipui takaisin riviin), karkureita ja sairastuneita miljoona, sotavankeja neljä miljoonaa.
Venäläisillä ei vuodenvaihteen 1916-17 tienoilla ollut paljonkaan sotaintoa jäljellä. Helmikuun vallankumouksen tärkein merkitys sodankäynnin kannalta oli, että kuri armeijassa romahti ja sotilaat alkoivat karkailla... |
| Kaipailen seiskaluokkalaisille sopivia nuortenkirjoja, joissa käsiteltäisiin tavalla tai toisella nuoren identiteetin kehittymistä. Olisiko teillä vinkkejä,… |
1152 |
|
|
|
Sopivia nuortenkirjoja voisi löytyä eri lukudiplomien kirjalistoista.
Esim. Kunnari-lukudiplomin 7-luokkalaisille suunnatusta listasta ainakin Ihmisiä- ja Matkalla-osioista löytyy paljon hyviä kirjoja. Toki myös Fantasiaa-lista kannattaa katsastaa, monestihan fantasiakirjoissa on keskeisellä sijalla päähenkilön kasvutarina ja identiteetin löytyminen. Listat löytyvät täältä: https://kunnarilukudiplomi.fi/sinuhe/sinuhe-7/kirjat/.
Oulun kaupunginkirjaston yläkoulun kirjalistoista (https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/ylakoulun-kirjallisuusdiplomi, linkki pdf-tiedostoon oikeassa reunassa) löytyy monta hyvää aihepiiriä: #lifehappens, fantasia ja scifi, romantiikka ja historialliset tarinat.
Erilaisia lukudiplomeja on paljon, ja niitä voi... |
| Etsin kirjaa, joka jäi kesken minulla yli vuosi sitten. En muista nimeä enkä kirjailijaa. Dekkarissa pieni poika on kadonnut isovanhempiensa luota jossain… |
800 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla ruotsalaisen Johan Theorinin Hämärän hetki (Tammi, 2007):
"Eräänä sumuisena päivänä 1970-luvun alussa Jens-niminen pikkupoika katoaa Pohjois-Öölannissa jälkiä jättämättä. Poliisi, perhe ja vapaaehtoiset tekevät viikkokausia turhaa työtä - poikaa ei löydy."
"Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Jensin äiti Julia saa odottamattoman puhelinsoiton isältään, eläkkeellä olevalta merikapteenilta Gerlof Davidssonilta. Isä pyytää tytärtään tulemaan Öölantiin hänen avukseen. On löytynyt uusi johtolanka, jonka avulla voisi vihdoin olla mahdollista selvittää, mitä Jensille tapahtui."
Gerlofin johtolanka on vanha oikean jalan sandaali, joka vastaa Julian kuvausta Jensillä katoamispäivänä olleista jalkineista.
|
| Mitä eroa on isänmaallisuudella/patriotismilla ja kansallismielisyydellä/nationalismilla? |
8020 |
|
|
|
Oivallisimmin patriotismin ja nationalismin välisen eron on kiteyttänyt ranskalainen Guy Queguiner, jota Heikki Aittokoski siteeraa kirjassaan Kuolemantanssi : askeleita nationalismin Euroopassa: "Patriootti on ihminen, joka rakastaa maataan, mutta on avoin muille. Nationalisti on ihminen, joka rakastaa maataan, mutta haluaa käpertyä rajojen sisään, sulkea rajat muilta."
Isänmaallisuus ja nationalismi ovat kiistatta lähisukulaisia. Olennaisin ero niiden välillä lienee niihin liittyvän poliittisen ajattelun ja toiminnan lähtökohdan konkreettisuudessa: isänmaallisuuden kohteena on ainakin jossakin mielessä tarkkarajainen valtio, "isänmaa", kun taas nationalismi kohdistuu abstraktimpaan ja vaikeammin määriteltävissä olevaan,... |
| Lainasin n. 20-25 vuotta sitten kirjastosta animaation videolla. Siinä oli neljä osaa, yksi jokaiselle vuodenajallemme ja musiikkina Vivaldin Vuodenajat… |
562 |
|
|
|
Yksi ehdokas etsityksi animaatioksi voisi olla lasten piirrossarja Myttö ja vuodenajat, jonka Yleisradion tallennepalvelu julkaisi videokasettina vuonna 1989.
https://www.finna.fi/Record/vaski.3231911#toc
|
| Kutooko lintuhämähäkki seittiä? |
1158 |
|
|
|
Kaikki hämähäkit tuottavat seittiä. Jopa ne, jotka eivät kudo verkkoa, käyttävät sitä moneen eri tarkoitukseen, kuten piilopaikan tai munakotelon valmistamiseen, saaliin käärimiseen tai varmuuslangoiksi. Pyyntijärjestelmien rakentaminen on vain yksi seitin käyttötavoista. Vain noin puolet hämähäkeistä kutoo verkkoja - puolet juoksee saaliinsa kiinni tai pyydystää ne yllättämällä. Selkärangattomista suurimpiin kuuluvat lintuhämähäkit kuuluvat viimeksimainittuun ryhmään.
Lähde:
Maailman eläimet. Selkärangattomat. Tammi, 1989
|
| Joskus 1980-luvun alussa radiossa soi usein laulu, jossa on kertosäe: "Mä kaukana oon, muualla jo seilaan". Viikko pari sitten tämä laulu sattui jälleen… |
1079 |
|
|
|
Laulun nimi on "Perheenemännän kulkurilaulu", ja sen esittää Aila Sinkkonen. Hän on myös säveltänyt ja sanoittanut laulun. Se alkaa: "Oi armaani kun viestini tään saat mä kaukana jo seilaan". Laulu on hänen äänitteellään "Kuullakseni sinua", joka on julkaistu LP-levynä ja C-kasettina (Flamingo Music, 1988, Flamingo FGL4029, FGK4029).
|
| Olen etsiskellyt kirjaa joka oli reilut 10v. sitten lainassa Porin kirjastosta. Mahtaisiko näillä muistamillani tiedoilla löytyä kyseisen kirjan nimi ja tekijä… |
614 |
|
|
|
Kyseessä on Ilpo Tiihosen suomeksi riimittelemä käännöskirja Hiipparihiiri piilosilla (WSOY, 1992).
|
| Onko suomenkielellä saatavana muistelmaa tai muuta tietokirjaa Lewisin ja Clarkin Pohjois-Amerikan mantereen ylittäneestä tutkimusretkestä 1800-luvun… |
780 |
|
|
|
Näyttää siltä, että suomeksi Lewisin ja Clarkin retkestä voi lukea etupäässä kuuluisia tutkimus- ja löytöretkiä esittelevistä kokoomateoksista. William R. Clarkin Löytöretkiä ja tutkimusmatkoja -kirjan (WSOY, 1965) osio Kulku Pohjois-Amerikan manteren poikki käsittelee Lewisin ja Clarkin retkeä sivuilla 102-106. Maailmanhistorian suuret löytöretket (Valitut palat, 1980) omistaa Lewisille ja Clarkille kokonaisen luvun (Löytöretkikunta : Lewis ja Clark avaavat tien länteen, s. 212-225).
Retken kasvitieteellistä antia käsitellään lyhyesti Lorraine Harrisonin kirjassa Latinaa puutarhureille : yli 3000 kasvinnimeä selityksineen (Schildts & Söderströms, 2013).
Asta Limmeri on tehnyt vuonna 2003 Jyväskylän yliopistoon pro gradu -työn Veljistä... |
| Voiko vanhan valurautarunkoisen, poljettavan Singer-ompelukoneen numerosta (C786712) päätellä sen valmistajasta, valmistusajankohdasta tai muusta taustasta? |
2924 |
|
|
|
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto kuljetettiin Neuvostoliittoon vuonna 1946.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/german-factory-wittenbe…
https://www.sewshop.com/date-your-machine.html
http://www.singerco.com/admin-support/machine-serial-... |
| Löytyiskö tällaisista kappaleista nuotit Uudenkaupungin kirjastosta? Tarttisin vain melodian ja soinnut, muu on plussaa. Maija Vilkkumaa: Ingalsin Laura ja… |
1135 |
|
|
|
Nuotti Maija Vilkkumaan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen Ingalsin Laura löytyy kirjasta Gargano, Luca: Maija (WSOY, 2004). Nuotissa on laulun melodia, sanat, sointumerkit ja bassoääni. Kitarahitit 2 -nuotista (F-Kustannus, 2010) Ingalsin Laura löytyy myös, mutta siinä kappaleita ei ole nuotinnettu kokonaan, vaan sanojen ja sointumerkkien lisäksi se sisältää vain kappaleiden introt ja soolot kitaralle tabulatuurinuottikirjoituksena.
Nuotti Markku Impiön säveltämään ja sanoittamaan ja Kaija Koon esittämään kappaleeseen Tinakenkätyttö löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 22 (kosketinsoitinsovitus, sanat, sointumerkit). Kappale löytyy myös nuoteista Pop tänään vol. 3 (F-Kustannus, 2013) ja Kids hits (F-Kustannus, 2014). Niissä... |
| "jokaiselle tarpeittensa mukaan ja jokaiselta kykyjensä mukaan. Tämä Marxiin ja kommunismiin liitetty periaate on ilmeisesti Marxin ottama lainaus, mutta… |
2123 |
|
|
|
Tämä Marxin popularisoima sosialististen ajattelijoiden suosima iskulause ei liene aivan sanatarkka lainaus. Sen alkuperäiseksi lähteeksi on tarjottu jopa Raamattua (Apostolien teot 4:34-35), mutta lähimmäs marxilaista muotoilua mennee kuitenkin ranskalaisen Étienne-Gabriel Morellyn vuonna 1775 julkaistussa kirjassaan Code de la nature ou le veritable esprit de ses lois (1775) esittämä ajatus "työn jakamisesta kykyjen ja hyödykkeiden jakamisesta tarpeiden mukaan".
Lähde:
http://www.newdemocracyworld.org/revolution/socialism.html
|
| Haluaisin tietää enemmän Baskinmaasta, siellä asuvien kansojen historiasta ja Baskinmaan kielestä. Mitä kirjoja suosittelisit? |
421 |
|
|
|
Tampereen kaupunginkirjastossa on siinä määrin niukasti aineistoa aiheesta, että suosittelun asemesta on pikemminkin lueteltava, mitä löytyy.
Baskit ja Baskimaa:
Mark Kurlansky, The Basque history of the world
Reijo Rinnekangas, Baskit
Paddy Woodworth, The Basque country : a cultural history
Baskin kieli:
Jos varsinaisia kielikursseja ei lasketa, baskin kielestä on tietoa enimmäkseen laajempien kokonaisuuksien osana - kokonaista teosta aiheesta ei omassa kokoelmassamme ole tarjolla.
George L. Campbell, Compendium of the world's languages
Andrew Dalby, Dictionary of languages
Kalevi Wiik, Eurooppalaisten juuret
|
| Etsin kuvitettua lastenkirjaa, jota minulle luettiin 90-luvulla. Kirjan päähenkilönä on nalle, joka unohtuu pojalta (?) saareen. Nalle aloittaa elämänsä… |
723 |
|
|
|
Kaivattu teos on Aira Savisaaren kirjoittama ja Pirkko Vainion kuvittama Hemppa (Sanoma, 1989).
"Hemppa oli koko ikänsä ollut Kallen uninalle. Mutta nyt Kalle oli unohtanut sen saareen. Hemppaa pelotti. Miten se tulisi toimeen yksin autiolla saarella, kun oli tähän asti viettänyt päivänsä lelulaatikossa tai päiväpeiton mykkyrässä tai keittiön kaapissa kattilassa. Vaan yritettävä oli. Hemppa kyhäsi majan, opetteli onkimaan ja marjastamaan, istui iltaisin nuotiolla ja haisteli tuulia. Vähitellen se rupesi oikein rakastamaan uutta vapauttaan, uutta itsenäisyyttään."
"Eräänä myrskyisenä päivänä aallot viskasivat rantaan keltaisen pyykkisaavin. Joka puolella saavin ympärillä lojui pikkuruisia kenkiä. Vähän kauempana näkyi kampauspöytä ja pieni... |
| 80- tai 90-luvulla luin mummulassa kirjaa, jossa oli opettavaisia tarinoita lapsille. En tiedä kuinka pitkään kirja oli tuolloin jo siellä ollut, ketä varten… |
1347 |
|
|
|
Mummulan mieleenpainuva ja koskettava kirja on ollut toinen Arthur S. Maxwellin neljästä suomenkielisestä Onnen päiviä -kertomuskokoelmasta, jotka ilmestyivät Suomen adventtikirkon omistaman Kirjatoimen kustantamina vuosina 1960-71.
Kysymyksessä mainitut Onnen päiviä 2 -kirjan nimettömiksi jääneet tarinat ovat Leena ja liimapullo sekä Kerro aina äidille.
Ensimmäisen Onnen päiviä -kokoelman esipuheessa kirjoittaja kuvailee kirjaansa näin: "Valmistellessani tätä kirjaa olen pitänyt kahta periaatetta tärkeänä: ensiksi -- että kertomusten tulee olla tosia, ja toiseksi, että jokaiseen kertomukseen tulee sisältyä jokin opetus, joka voisi auttaa lapsen luonnetta kehittymään puhtaaksi ja voimakkaaksi."
|
| Miten on virsi vanha kokonaisuudessaan levolle laskeun luojani armias ole suojani. |
6504 |
|
|
|
Teksti nykyisen virsikirjan virteen 563 Ilta on tullut, Luojani oli alun perin yksisäkeistöinen. Tämä englanninkielinen lasten iltarukous ilmestyi tuntemattoman suomentajan kääntämänä vuonna 1860 Rietrikki Polénin toimittamassa lastenlehdessä Varpunen, jossa se kuului näin:
Levolle laskeun, Luojani, / ole armias suojani, / sijaltani jos en nousisi, / ota taivaaseen tykösi.
Sofie Lithenius sävelsi rukouksen 1890-luvulla. Edelleen yksisäkeistöisenä se liitettiin Pyhäkoululauluja-valikoimaan vuonna 1912 ja Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelmaan 1920 tällaisena:
Levolle lasken, Luojani, / Armias ole suojani, / Jos sijaltan' en nousisi, / Taivaaseen ota tykösi!
Kolmisäkeistöiseksi laulun laajensi todennäköisesti Aune Krohn, joka samalla myös... |
| Etsin runoilijaa, naisrunoilijaa. Hän on kirjoittanut runon, tai runoteoksen, tai kokoelmansa nimi sisältää seuraavan ajatuksen: "En vastaa kirjeisiin, jotka… |
651 |
|
|
|
Sirkka Turkka aloittaa Mies joka rakasti vaimoaan liikaa -kokoelmansa (Tammi, 1979) ensimmäisen runon näin: "En koskaan vastaa kirjeisiin, saati, että aloittaisin / itsenäisen kirjeenvaihdon." Voisikohan hän ehkä olla etsitty runoilija?
|
| Etsin lastenkirjaa, jota on luettu 80-luvulla. Kirja oli minulle hyvin rakas. Muistaakseni kirjassa oli ainakin runoja arvoituksia ja lyhyitä tarinoita… |
312 |
|
|
|
Mahtaisikohan etsitty kirja olla legendaariseksikin mainittu Kilon poliisi ja muita koululaisjuttuja (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1987)?
|